Kesäkuun kuulumiset

Memmu: Itse ostin kanssa trikoisen kantoliinan (Se on kuulemma alussa helpompi) ja myyjä sanoi, että vastasyntynyttäkin voi kantaa kantoliinassa. Pakataan vaan vähän eri tavalla sinne, kuin isompaa. Jos ihan uuden liinan hankut, niin mukana tulee ohjeita ja omassa liinassa tuli mukana jopa dvd, jossa opastetaan sidontoja. Vielä en ole tosin kertaakaan itse ehtinyt käyttää, mutta onpa tuo poitsukin vasta toista vuorokautta kotona :)
 
Joo tajusin tuossa itekki että ne tuolöa osastolla kantaa pikkuisia liinassa ja ne on pienempiä kun mein pikkumies joten pitää vaan kysästä just että millanen ois hyvä kun en ehtiny juuri tutustua viel liinoihin kun kaikki on ollut niin hulinaa. Lähinnä vaan että JOS pitää jostain syystä liikkeelle lähteä yksinollessa niin liinassa voidaan kun taas vaunuissa tälläsellä säällä ei hyvä, ei yhtään. Ja mielummin liinan kanssa kun vaunujen kanssa bussiin tällähetkellä jos siis joku äkkitilanne tulee. Tietty vois sitä sidontaa reenata vähän etukäteen kanssa :D

Sent from my GT-I9195 using Vau Foorumi mobile app
 
Mulla oli esikoisen kaa tosi hyvä kantoliina. Sitä ei tarvinnu sitoa/köyttää laisinkaan niinku jotkut liinat pitää köyttää ittesä ympäri. Se vaan pujautettiin päälle, vauva siihen "pussukkaan", kiristys sivuliinoista ja sitten ne liinat pysty halutessaan kietoo miten tykkäs, lisäksi oli tukevampikin ns talvi pussukka siihen. Harmi ku en muista merkkiä. Oli tosi kätevä. Mutta esikoinen vihasi jo laitoksella sitä kapaloo, sen piti päästä heiluttelee jalkojaan ja käsiään heti eikä hetken päästä :) joten meillä kantoliina jäi pölyttymään. :sad001 niin kätevä ku se oiskin ollut.... mieskin tykkäsi siitä, sanoi että ku ois niin helppo käyttönen että harmittaa ettei mukula viihdy siinä.
 
Toissa yöstä suivaantuneena mä sitten eilen aloin pesee aamusta ikkunoita... hmmm tuli pestyä sellaset 32 vanhan rintamamiestalon ikkunaa sitten siivosin kämpän, leivoin korvapuusteja, voisilmäpullia, marja-vaniljakremepullia ja marjapiirakkaa pakkaseen.. tonkiin ja kitkin kukkapenkit, siivosin kasvihuoneen ja kitkin siellä rehottavat ylimääräiset pois, ajelin trimmerillä kukkapenkkien reunukset, 11 marjapuskan aluset, 11 tyrnipuskan aluset ja järkkäilin kotona kaappeja. Eikä illalla yhtään supistellu kunnolla.. pientä supisteluu mutta sitten 2h kestävä iltajumppa mahassa 22- puolilleöin.... Aaaaaaaaaargh!!!!!!!! ala selkä oli aivan tulessa. Voisko tää ipana jo oikeesti syntyä.....
miehelläkin ois nyt just sopivasti urakka lopuillaa ja toista ei oo tiedossa ihan heti nii ois hyvä sauma pitää isyysvapaata... :rolleyes:
mitähän sitä tänään tekis.... alennusmyynteihinkään ei viiti lähtee juoksemaan ku perjantaina kävin jo koluumassa henkkamaukan ja lindexin sekä cittarin... sai muuten ihan rauhassa venytellä vaatteita... ei ollu ku pari asiakasta. Ja hyvin ale tavaraa... muutaman tunnin jälkeen supistelikin niin että piti cittarin leipäosastolla ottaa jo tukea hyllyistä ja miettiä soitanko miehen avuksi ku en pystyny kävelee ku pari askelta kerrallaan... muutama huolestunut kyselikin jo että oonko ookoo..:) siinä hetken oltua supistelut loppu :confused: mulla olis tuolla vielä muutamia kukan taimia istuttamatta että pitää varmaan alkaa kyhää kukkapenkkii niille.. jos se pistäis vauhtia tähän hommaan... :rolleyes:
 
Hauska muuten kattoo noita mun mitä nuo nyt on... no nuita aikajuttuja tuossa... kaikki isot juhlapäivät melkein samalla viikolla. Vuosipäivä, esikoisen syntymä ja tän massuasukin laskettu.... esikoisen laskettuhan oli täysin samapäivä ku mitä miehen kaa tavattiin viis vuotta aijemmin, esikoisen syntymäpäivä on sama kun tän massuasukin laskettuaika... :p
 
Tultiin eilen juhannuksen vietosta mökiltä, kiva juhannus oli, vaikka mies olikin töissä kokoajan...
Mutta koti tuntuu hieman tyhjältä, kun ei koiraa ole enää täällä. Sain kuitenkin laitettua koiran tavarat eilen vintille muistuttamasta koirasta, mut aika herkästi vieläkin itkettää kun koiraa ajattelee, mut kaippa se siitä ajan kanssa helpottaa, ikävä vaan on hirmusen kova ja esikoinenkin kyselee kokoajan et äiti missä meidän koira on? Vaikee välillä vastata ja selittää lapselle et koira lähti koirien taivaaseen :sad015

No jospa sitä rupeis kotia siivoo koiran karvoista ja muutenkin järjestelee paikkoja, niin olis sit kiva tulla uuden tulokkaan kanssa kotiin kun olis puhdas ja siisti koti...

Tilasinpas muuten ton vaavisängyn vuokralle, kun ajattelin et kun on noi 2 muutakin lasta nii on kätevä sit vauvaa tossa liikutella tässä alakerrassa ja jäis kädet hieman vapaammiksi...
 
Eiköhän se ajan kanssa helpota, aikansa se vie mutta kuitenkin. Ja kyselevät lapset ei varmaankaan helpota omaa oloa...
Meillä poika on jotenki alkanu nyt kaipaamaan enemmissä määriin kissaansa, joka lähti nurmen alla nukkumaan joulukuussa. Ehti olla meillä n. puol vuotta kunnes otti yhteen auton kanssa. Nyt on tosiaan alkanu tuleen tiuhempaan asiaa kissasta, haluaa että se paranee ja...

Sain sentään varattua kampaajan huomiselle päivälle, tai siis illalle. Huomenna tulossa kait nimpparivieraita, mut tuskinpa pahastuvat vaikka karkaankin paikalta. Laitattaiskohan ripset vielä tällä viikolla, ei sitä sit heti viitti vauvan tulon jälkeen mennä... Sehän siis syntyy 30. tai 1. päivä, näin päätin :rolleyes:
 
Jee jee, tänään olo on "kevyempi" kuin eilen, eilen nukuin ja makasin melkein koko päivän... tänään tunnin aamukävely koiran kanssa ja sitten kävin isäni kanssa lounaalla ja vähän ajelulla, sitten vielä leipomossa kahvilla.:) Nyt voisi vielä pienen levon jälkeen imuroida ja laittaa pyykit koneeseen!:) Mutta muuten kyllä voisi jo lähteä synnyttämään!!!:rolleyes:
 
Meilläkin miehen poika muistaa tasan jokaisen kuolleen eläimen vuosienkin takaa ja useimmat nimeltäkin, ei ne ole lapsille "vaan eläimiä" vaan kaikki oli yksilöitä ja jokanen kyl muistetaan ihan erikseen omana itsenään.
Tää ei siis tarkota että meiltä lemmikeitä jostai syystä koko ajan kuolis, tuohon vaan sisältyy myös kanat joita nyt sitten määrästäkin johtuen on useampia meidän aikana jo ehtinyt kuolemaan :wink
 
Onhan se, mihin tunneside muodostuu niin kyllähän sen muistaa.
Mutta tuo liuta kanoja kuulostaa jo hauskalta :) ei sillä että kuolema olisi hauska asia, vaan... :wink
 
Tuntuuks jostai muustaki ettei synny ikinä... nää vikat päivät matelee ja kiukuttaa ku pientä ampiaista :D
 
^ tuntuu!!oon jo menettäny toivon että käynnistyisi itsestään ennen ensiviikon sektiota. Tuntemukset ja tuskat vaan pahenee, mutta en uskotkaan,että vielä lähtee syntymään..
Onneksi se sektio sentään varmistaa että saa tän ötökän ulos ! :)


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Täällä rv 39+1 ja musta alkaa kans tuntua että yli mennään... plaah...
 
Mulla ei viel oo aika tullu pitkäks kun odottelen et ens viikon alkuun pysyis vielä sisällä kun on kaveripariskunnan häät lauantaina. Ja sit olis viel 6.7. yhet rippijuhlat tiedossa niin kai sitä sit taas odottelee et sinne viel pääsis. No sit onkin jo la seuraava päivä ja sit varmaan päivät pitenee...o_O
 
Tää loppu on kyllä tuskasta odotusta, ihan kirjaimellisestikki. Vaikka suhtaudun hyvin pessimistisesti siihen, että tääkään käynnistys itekseen, ni silti nää uudet oireet, mitä ei ollu edelliseltä, on herättäny pienen toivonkipinän. Esim napakat supistukset, jotka yhtenä iltana tosiaan olivat reilun tunnin jo säännöllisiä 5-7min välein. Ja mä oon tosi kypsänä ollu jo pitkään tähän raskauteen, en vaan jaksa oottaa, että vauva tulee ulos ja mun olo normalisoituu.

Ja nyt vasta 36+0. Mitä oon foorumin muita alkuvuonna synnyttäneitä seurannu, ni yleisimmin vauva syntyny vko 39-41. Mutta mullaki se positiivinen tässä odotuksessa, että kätilö lupaili, että tää käynnistettäs viimeistään laskettuna. Mut en usko tuohonkaan ennen ku kuulen saman lääkärin suusta. Ens viikolla kovasti odotettu ja jännitetty synnytystapa-arviointi!!!!

Sent from my GT-P5100 using Vau Foorumi mobile app
 
Jep samat fiilikset täällä. 38+5 menossa ja supistellu viikon epäsäännöllisesti :s ja kaikki kotikonstit käynnistykseen kokeiltu. Plääääh
 
saishan tää vauva jo suunnan ulospäin löytää.. :rolleyes:
päätin nyt pari päivää sitten että yritän olla ajattelematta liikaa.
ärsyttää sitten vaan se kun takaraivossa on koko ajan se et "liiku paljon" siis kävely yms et edesauttais laskeutumista jne. no, ei tosiaan just siellä synnytystapa-arviossa ainakaan näyttäny et mitään tulosta olis tää miun toimeliaisuus tuottanu. pylly kylkiluissa ja tosiaan kohdunkaulaa se 2cm ja paikat kiinni.
kaivoin äsken melkeinpä v****illessani pihalla muutaman pienen mutta painavan kiven ylös. no polvillani kyllä sit siirsin niitä :grin oon pysyny noista kivistä monta viikkoa erossa, mut nyt ärsytti.

mut samalla tässä on sellanen veikeä epävarmuus iskeny kun esikoisen aikaan tuli olevinaan valmisteltua kaikki niiiin erilailla... hoitopisteet yms yms.. onhan meillä nytkin kaikki valmiina, mut tää on niin erilaista. on se jännä pelko "onko sittenkään kaikki valmista vauvan tuloon"
 
Nyt on muutamana päivänä ollut ihan saamaton olo ja en tahdo saada mitään aikaseksi. Aika tuntuu pysähtyneen ja nyt koitan keksiä muuta puuhaa/ajankulua huomenna ois isoäidin syntymäpäivä juhlat joten luulis sillon ajan kuluvan sukkelaan (toivottavasti). Eilen sain tuunattua viimiset vauvan kestovaipat :)
 
^ Mekin käytiin ekalla vaunulenkillä tänään :) Hyvin sujui ja sääkin suosi. Vähän sai arvuuttaa, et onko vaatetta liikaa/liian paljon, mutta olikin just sopivasti :) Mites teidän lenkkeily sujui?
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top