Kesäkuun kullanmurut 2014

Meillä mies on ainakin suhtautunut aika arkisesti tähän raskauteen eikä se mua haittaa kun tunnen hänet hyvin ja tiedän ettei se mitään pahaa tarkoita.

Ekalla kerralla hän oli eniten hämillään ja "höppänä". Voi että sitä ilmettä kun synnytyssalissa kätilö joutui "repimään" sydänanturin vauvan päästä kun se oli huonosti kiinni ja naureskeli että ompa vauvalla tumma tukka kun anturin mukana irtosi kasa hiuksia. Mies katsoi hiukan pahasti kätilöä, ihan sillä ilmeellä että "mitä sää p*kle satutat mun lasta" :D

Toisen raskausaika ja syntymä meni jo "rutiinilla" ja miehellä oli synnytyksen jälkeen kiire nukkumaan jo :)

Tässä kolmannessa hän on kyllä onnellisena mukana, mutta mihinkään vauvatavaraostoksille en häntä varmasti saa eikä häntä neuvoloihinkaan enää ensimmäisen kerran jälkeen kiinnosta tulla, ultriin kyllä. Taitaa jo tietää mitä se vauva-arki on ja ettei se aina ole niin ruusuista ;)
 
No mulla sama raskauskeijulta tilattu doppleri. Tänään tuli "saapumis" ilmoitus postissa, mutta kun kävin postista kysymässä niin ei ole vielä saapunut sinne asti. Sanoi että saattaa tulla tänään viiden jälkeen, mutta suuremmalla todennäköisyydellä vasta maanantaina. Joutuu odottelemaan hemmetti ens viikkoon. Ja minä kun olen malttamaton ihminen niin ei hyvä.
 
Meillä ei mies tuu enää ultriinkaan, akkojen hommaa kuulemma :p -
kyllä meillä raskausaika menee erittäin vahvasti naisvoimin, mies keskittyy ihan omiin touhuihin. ystävien kanssa jaan tuntemuksia ja raskausoloja.
synnytykseen ei enää haluais mukaan, kysyi jos voisin ottaa vaikka jonkun kaverin..no, jokunen varmasti tulisi mielellään..suurinta osaa en tuohon hommaan ottaisi - ja kyllä tuo mies varmaan tulee jos niin haluan. Mutta ymmärrän kyllä entisajan systeemin jossa kokeneet naiset avusti synnytyksessä ja mies odotti saunan ulkopuolella halkoja hakkaamaassa..ei se niin pahalta enää kuulosta. omasta mielestä mies voi olla jopa vähän tiellä siellä salissa, ei niin pysty keskittyä itseensä kun toinen plaraa lehtiä vieressä ja pyytää lisää kahvia. Luulen että rentoutuisin paremmin jos saisi olla ihan itsekseen-voisi kokeilla asentoja ja puuskuttaa vailla "häpeää". Saa nähdä, ehkä se menis ilman miestä, onhan ne kätilöt siellä avustamassa tarvittaessa.
kuulostaa varmaan karmealta, mutta tässä elämänvaiheessa jotenkin luontevimmin menisi näin. (enkä missään nimessä ajatellut ensimmäisissä raskauksissa näin, yhdessä käytiin perhevalmennukset yms läpi.-hieman pitkin hampain tosin)
nyt vaan tunnetaan toisemme ja itsemme paremmin, eikä vaadita toiselta juttuja jotka ei luonnostaan suju (ja mun mies ei tod ole vauva-ihmisiä..) - ja yhä enemmän toisistamme silti välitetään! Elämä on aika metka matka:happy6!
 
Kiva et täällä on näin aktiivista keskustelua, ittellä vaan tuntuu ettei oo mitään asiaa, ja väsymys on kamalaa.
Pojalle (2,5v) ei olla mainittu vauvasta mitään, mutta hän höpöttelee vauvoista ja sanoo et äitille tulee tyttövauva :p onkohan pojassa ennustajaa... Vatsa ehkä hiukan pyöristynyt, tai sit ei...
Mä niin haluaisin kans kokee jotain konkreettista, mutta hain vaan apteekista jälleen testin - raskaus viiva tuli ennen kontrolli viivaa :grin eli aika vahvasti kai voidaan.. enää 19 päivää niin olis ultra.
 
Mites te, jotka olette doppleria käyttäneet, niin oletteko kuulleet sellaista, että sillä voisi erheellisesti löytää omien suoniensa sykkeen, joka kuulemma on yhtä nopea, kuin sikiön syke? Mä siis viikonloppuna kerroin yhdelle tutulle innoissani, että löysin sykkeet. Kaveri varoitteli, että ne ei välttämättä ole sikiön sykkeet, vaan mun omien verisuonien, jotka pumppaa sikiölle verta (tms.). Kuulemma niissä on ero, että sikiön syke on semmoinen hevosen laukka -ääni. No emmä kyllä osaa sanoa et oliko se ääni suonien ääni vai laukka, mutta miehenkin mielestä (on hoitoalalla) syke joka tuolta löytyi, ei ollut mikään verisuonien ääni. Ja vielä mainittakoon, että mä olen joka kerta löytänyt sen sykkeen VAIN yhdestä pisteestä, ja se pisteen paikka on vaihdellut eri päivinä, joskus kuulunut vasemmalta puolelta, joskus oikealta ja joskus melkein keskeltä ihan alavatsaa. Olen kyllä sykettä haeskellessa erottanut oman sykkeeni sekä suonien kohinan (ja kaikenlaiset ilmavaivat ym. :D)

Kai tuolla kaikki hyvin on, en mä sitä pelkää. Mutta jäi vaan vaivaamaan tuo asia, kun en ollut mistään ennen kuullut tuollaista. Kyllähän dopplereista varoitellaan, että ne voi aiheuttaa vanhemmille huolta, jos sykettä ei aina löydäkään, mutta mistään en ole kuullut, että sillä voisi löytää "vääriä" ääniä. Eli nopean (160-170 krt/min) sykkeen, joka kuuluukin mulle?? Mä en tajuu.
 
sanko sanoi:
Pojalle (2,5v) ei olla mainittu vauvasta mitään, mutta hän höpöttelee vauvoista ja sanoo et äitille tulee tyttövauva :p onkohan pojassa ennustajaa... Vatsa ehkä hiukan pyöristynyt, tai sit ei...
Click to expand...

Hih, me ollaan kyllä kerrottu vauvasta tuolle vajaa 3-vuotiaalle tyttöselle. Mutta en sitten tiedä onko hänessäkin ennustajan vikaa, kun ollaan moneen kertaan jo puhuttu, ettei vielä voi tietää onko kyseessä pikkusisko vai pikkuveli. Neiti vastaa aina tyyliin: "Te ette ehkä tiedä, mutta minä tiedän että se on pikkuveli!" Katsotaan pitääkö paikkaansa vai pettyykö neiti. :grin
 
Pihla, se "oma syke" on istukan verisuonet. Se on enemmänkin sellanen "viuh viuh viuh" ääni ja vauvan sykkeet ehkä terävempiä... :) Kyllä ne oppii erottamaan... Neuvolassakin alkuun helposti löytyy istukan syke ja vauvan sydänäänet on vaikeempi löytää, ku pieni pääsee niin vikkelästi karkuun :)
 
Ok, kiitos nakari neuvoista. :) Täytyykin tänään kuulostella uudestaan, että onko se "viuh" vai minkälainen se ääni. Ainakin sen perusteella (ehkä?) syke kuuluisi sikiölle, kun paikka vaihtuu joka kerta. Aina saa haeskella, että missäköhän kohtaa se tällä kertaa on. :D
 
Se ois muuten jo joulukuu! :)

Mitäs mieltä olette, perustetaanko omat jutusteluketjut kuukausittain, niin kuin suurimmassa osassa näissä ketjuissa on ollut tapana? Olisi ehkä helpompi jälkikäteen lueskella ja seurailla, kun jutut olisi kuukausittain, vai eikö? :)
 
Joo se olisi varmaan selkeämpää. :)
 
Juu kuukausittain uus keskustelu kuulostaa hyvältä! :)
 
Pihla sanoi:
Mites te, jotka olette doppleria käyttäneet, niin oletteko kuulleet sellaista, että sillä voisi erheellisesti löytää omien suoniensa sykkeen, joka kuulemma on yhtä nopea, kuin sikiön syke? Mä siis viikonloppuna kerroin yhdelle tutulle innoissani, että löysin sykkeet. Kaveri varoitteli, että ne ei välttämättä ole sikiön sykkeet, vaan mun omien verisuonien, jotka pumppaa sikiölle verta (tms.). Kuulemma niissä on ero, että sikiön syke on semmoinen hevosen laukka -ääni. No emmä kyllä osaa sanoa et oliko se ääni suonien ääni vai laukka, mutta miehenkin mielestä (on hoitoalalla) syke joka tuolta löytyi, ei ollut mikään verisuonien ääni. Ja vielä mainittakoon, että mä olen joka kerta löytänyt sen sykkeen VAIN yhdestä pisteestä, ja se pisteen paikka on vaihdellut eri päivinä, joskus kuulunut vasemmalta puolelta, joskus oikealta ja joskus melkein keskeltä ihan alavatsaa. Olen kyllä sykettä haeskellessa erottanut oman sykkeeni sekä suonien kohinan (ja kaikenlaiset ilmavaivat ym. :D)

Kai tuolla kaikki hyvin on, en mä sitä pelkää. Mutta jäi vaan vaivaamaan tuo asia, kun en ollut mistään ennen kuullut tuollaista. Kyllähän dopplereista varoitellaan, että ne voi aiheuttaa vanhemmille huolta, jos sykettä ei aina löydäkään, mutta mistään en ole kuullut, että sillä voisi löytää "vääriä" ääniä. Eli nopean (160-170 krt/min) sykkeen, joka kuuluukin mulle?? Mä en tajuu.
Click to expand...


Niinkuin Nakari tuossa hyvin kertoikin eron. Niin sen kyllä oppii erottamaan :) täällä viimeks äskön kuunneltu sydänääniä mun mielestä ne kuullostaa semmoselta nopeelta basson jytkeeltä "jumputi jumputi jumputi jumputi jumputi" ja kun tuo on jo kova koheltaan niin ei kauheita aikoja kerkiä yhtäsoittoo ääniä kuulee :) tänään rv14+1.



Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Satsuma* sanoi:
Se ois muuten jo joulukuu! :)

Mitäs mieltä olette, perustetaanko omat jutusteluketjut kuukausittain, niin kuin suurimmassa osassa näissä ketjuissa on ollut tapana? Olisi ehkä helpompi jälkikäteen lueskella ja seurailla, kun jutut olisi kuukausittain, vai eikö? :)
Click to expand...


Mun mielestä hieman turhaa, kun näkee ne keskustelut täälläkin? Ja saa selattua takasinin jos joku mieltä jäi kiinnostamaan... Mut kuinkavaan :)
 
Mun mielestä tehdään oma ketju kuukusittain. Täältä on nii vaikee löytää juttua Varsinki sitte ku alkaa olla useempi kymmenen sivua. Ja eihän tää täältä mihinkään katoa :)
 
Heippa!
Uusi käyttäjä ilmoittautuu. :) Mulla laskettu aika 24.6. Sen verran pahoinvointia ollut, että en ole jaksanut edes tunnuksia luoda. Lueskellut olen näitä pari kertaa kuitenkin. Pikkuhiljaa alkaa oloa helpottaa, ja päivässä on välillä "normaali" hetkiäkin ilman huonovointisuutta. Luojan kiitos.

Siskoni on samaan aikaan (sattumalta!) raskaana, ja hänen doplerillaan löydettiin sydän-äänet munkin massustani.
 
tervetuloa janet!
se on kyllä mukavaa jos on joku läheinen yhtäaikaa raskaana! siitä saa niinkuin kaksinverroin jännittävämpää!
 
Mullakin jäänyt tänne kirjoittelu viime aikoina vähemmälle, koulukiireitä ja pahoinvointia ollut.. Viikonloppu meni niin hyvin ettei tarvinnut oksennella ja sai syötyä, mutta tänään ei ole taas mikään pysynyt sisällä, ei edes nesteet. Sohvalla oon vaan makoillut ja vähän väliä juossut vessassa oksentamassa. Sen lisäksi erityisesti aamuisin tulee tavaraa myös toisesta päästä, alkaa olla olo jo aika heikko. Kysyisinkin teiltä että milloin kannattaa ottaa yhteyttä sairalaan, pitääkö monta päivää oksentaa niin ettei mikään pysy sisällä vai miten teillä jotka olette tippaan joutuneet, on tilanne kehittynyt ja milloin olette hakeutuneet hoitoon?

Minulla on huomenna tiistai-aamuna eka neuvola (nyt rv 10+2) ja siellä varmaan kyselevät vointeja tarkemmin ja saa kans neuvoja...
 
Edellisestä raskaudesta pääsin tippaan kun ei neljään päivään ollu mikään pysyny alhaalla. Hemppa ja painokin oli laskenut. Tippa oli kyllä ihan pelastus, kaksi ihanaa viikkoa sen jälkeen vain hyvää oloa, kunnes oksu alkoi uudestaan satunnaisena, ja jatkui aina 22 viikolle asti :P...

Meilläpä on ollut eri miellyttävä viikonloppu. Muksut on ollu ripaskalla lauantaista ja mä oon viime yön ollu vatsataudissa. Mikäs sen miellyttävämpää vielä tän perus oksetuksen lisäksi... Onneks tänään ei oo enää tullu kakkapyykkiä ja ruokakin noille pienille maistui. Kakkosella oli ensimmäinen korvatulehduskin tässä parisen viikkoa sitten, ja eipä tainnu (ylläri...) Amoxin siihen auttaa. Onneksi mulla on keskiviikkona lääkäri ja myöhemmin samana päivänä ultra :) Sais selvyyttä tähän mun kilppariasiaan ja pääsee katselemaan pikkuista <3

Vointeja kaikille!
 
Hei!
Uusi kesäkuinen ilmoittautuu!
LA 19.6 ja PikkuKakkonen siis tulossa. Esikoinen nyt 2,7v.
Sain ultra-ajan vasta 11.12, kun olen 13+6, eli aika viimeisille viedään... Kävin kuitenkin yksityisellä jo viime viikolla ja mittasi niskaturvotukseksi 2,2... Katsotaan tilannetta uudestaan ensi viikolla mutta jotenkin on pahat vibat. :(
No mutta alkuraskaudessa oli pahaa etovaa oloa monta viikkoa, nyt vasta viikon verran helpottanut. Töissä ja omille vanhemmille ja sisaruksille kerrottu, mutta isännän puolelle vielä salaisuus. Kerrotaan jahka saadaan vahvistus tähän niskaturvotukseen... Tätä toista olen halunnut niin paljon että tuntuu pahalta ajatella jotain muuta. Lisäksi mulla löytyi jälleen myooma, kuten ensimmäisessäkin raskaudessa.
Alvari ja PikkuKakkonen
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top