Kesäkuun kullanmurut 2014

Moikka taas, täällä edelleen seurataan palstaa pikemminkin taustajoukoissa. Tein aamulla vielä varmistavan digitestin, koska halusin nähdä ovatko viikot muuttuneet ja näin ollen hCG-arvot nousseet (viime keskiviikkona tuli tulos "raskaana 2-3"). Ja kyllä, nyt tuli näyttöön "raskaana 3+"! :smiley-bounce012 Vaikka mieli on huomattavasti helpottuneempi, en silti uskalla vieläkään iloita raskaudesta. Varhaisultra olisi ensi maanantaina, silloin pystyy toivottavasti jo tuulettamaan enemmän :) Nyt pitäisi olla siis rv 6+ (kierto on ollut kaavinnasta asti epäsäännöllinen eikä ovulaation ajankohdasta ole mitään tietoa), viime kerralla pikkuinen oli menehtynyt viikolla rv 5+. Jos kaikki menee hyvin, laskettu aika olisi kesäkuun puolenvälin tienoilla.

Oireina ei ole vieläkään muuta kuin palelu, sekaisin oleva vatsa ja pieni väsymys, lisäksi silloin tällöin pientä etovaa oloa. Ei turvotusta, ei normaalia enempää pissahätää, ei edes painon tunnetta kohdussa. Tosin äidilläni ei ole ollut kummassakaan raskaudessa mitään oireita, tietääkseni äidin ja tyttären raskaudet saattavat ollakin samankaltaiset?
 
Ei ainakaan meilä pätenyt tuo äidin ja tyttären vastaavat raskaudet, oksensin 24/7 viikolle 20 asti ja äidilläni ei mitään samanlaista kolmessa raskaudessaan. saa nähä miten tämä toinen raskauteni etenee. kauhulla odotan :/
 
mulle iski eilen hirviä paniikki ja sitte armoton ketutus (lievästi sanottuna), kun aattelin että tässäkö tämäki nyt sitte oli. Eilen illalla tuli pyyhkiessä ihan kirkasta verta nimittäin. Nyt pääsen päivystyksen kautta tarkistaa, että onko kaikki ok. Mutta, jos ne tutkii sisäkautta, nii eikai se voi vahingoittaa tai aiheuttaa km:a? :/
 
Täällä myös stressataan ja panikoidaan tihutteluvuotoa. Kaiken lisäksi olen aikamoisessa flunssassa joten väsymys on järkyttävää.

Sain illaksi ajan yksityiselle gynelle, pääseepähän tarkistamaan että kaikki on ok. Mietin jo et pystyyköhän se ultraamaan kun on rv 6+3 menossa mun laskujen mukaan? No kunhan edes jotain konkretiaa saa niin mielenrauha helpottaa :D


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
suviit, mä vuosin edellisessä raskaudessa paljon kirkasta verta ja tuloksena terve tyttö kuitenkin. Monta kertaa tutkittiin sisäkautta, ei se mitään keskenmenoa aiheuta! Tsemppiä! :)

Täällä työmatkalta palattu ja kaikki jees. Pahoinvointikin oli siedettävää. Oireita tosi vähän nyt muutenkin, kiva niin. Inhoan sitä öklötystä!

Enää viikko ekaan neuvolaankin, vitsit miten nopeeta aika menee...

Nyt parhaiden arvioiden mukaan 8+3
 
En saanu oikeen vastausta mihinkään. Keskenmenoksi sanovat, mutta laittavat lähetteen kuitenki uuteen ultraan. Se laite oli kyllä iänikunen, että sen takia se ei ees näytä näin pienillä viikoilla mittään, kuulemma. Määhän vähä liiottelin sinne päivystykseen vuodon ja kivun määrää. Tosiaan sehän oli sellasta, että jäi paperiin, mutta yöllä ja aamulla ei ennää mittää. Nyt on vaan ollu semmosta menkkamaista jomottelua.
Edellisesä km:ssa oireet loppu ennen vuotoa, mutta nyt kuitenki on vielä tissit kipiät jne. että jospa se oli vaan jotaki ihan vaaratonta..toivottavasti.
Niin ja mulla on kuitenkin tunne, että tää menee hyvin. Ja jos se ois ollu keskenmeno, nii luulen että vuotoa ois ollu pikkasen enempi. Tai olis ollu kipujakin.
 
Muokattu viimeksi:
Sulla tuli vuotoa yhdesti? vai muistanko väärin..kuitenkin,kyllähän kmssa se kohtu vuotaa "tyhjiin" joten kyllä sitä pitäs sen kuukautisvuodon verran kait tulla. Mulla ei km aikaan ollut kipuja lainkaan,ei edes menkkakipuja,mutta vuotoa tuli normaalin kuukautisvuodon tapaisesti. Joten toiveet on kait vielä,että eloa löytyy,toisethan saattaa tuhrutella koko raskauden ilman mitään sen kummempaa syytä..:)
 
Jep eilen illalla vaan yhesti, jota sitte piti käyä tarkistaa pari kertaa. Ja mää oon käsittäny, että sen vuodon pitäs olla menkkamaista vuotoa, jos kesken mennee. Että kyllä mulla vielä toivoa on. aattelinki huomena varata ensimmäisen neuvola-ajan, kun en oo sitäkään vielä varannu. :)
 
Heippa kesäkuun kullanmurut ja onnea kaikille plussanneille!

Enköhän mäkin uskalla tänne ilmoittautua. :) Taustatietoa: Olen 25 ja mies 33. Vauvaa on jo jonkun aikaa toivottu. Pillerit jätin pois tammikuussa ja varsinainen yritys aloitettiin toukokuussa. Heinäkuussa tulin ensimmäisen kerran raskaaksi, mutta se meni kesken. Viikkoja en tiedä, koska ovulaation aika on epäselvä ja lääkäri vain ilmoitti ilman tutkimuksia että kesken meni. Arvelisin kuitenkin että viikolla 4-5. Kierto mulla on epäsäännöllinen 31-40 välillä.

Ajattelin että tässä kierrossa en ainakaan plussaa, koska en löytänyt tikuttamisesta huolimatta ovulaatiota. Plussan sain 17.10 ja viiva on päivä päivältä vahvistunut (Keskenmenon vuoksi on pakko joka aamu tarkistaa tilanne :D). Varasin tänään ensimmäisen ajan neuvolaan ja nyt ois neuvolan mukaan rv 5,5. Tosin epäsäännöllisen kierron vuoksi voi olla vähemmänkin. LA:n arvioi olevan lähempänä juhannusta.

Erona ensimmäiseen raskauteen on rintojen arkuus ja erilainen paineen tunne alavatsassa. Lisäksi nyt on huimannut vähän, väsyttää ja alaselkä on kipeä. Onneksi ensimmäistä raskautta varjostanut pahoinvointi ei ole vielä kunnolla alkanut.. toivottavasti ei tulekaan ;) Käyn myös useammin veskissä ja välillä huomaan rusehtavaa vuotoa pikkareissa, mutta ei kuitenkaan pyyhittäessä. Toivottavasti johtuu vain jostain rasituksesta ja ei yltyisi....

Ajateltiin mennä varhaisultraan, jotta näkis onko siellä edes ketään. Osaako joku suositella jotain tiettyä lääkärikeskusta tai lääkäriä?

Utraonnea toivotellen! :)

ps. Suviiit: Mun heinäkuisessa keskenmenossa tuli kyllä ihan kunnon menkat ja lisäksi jäätävät kivut. Pidän peukkuja pystyssä!
 
Mun kohdalla tuo äidin ja tyttären raskausasia kyllä osuu sinänsä, että isosiskoa ja minua odottaessa oli yhtä huonovointinen, mutta kun odotti kaksospoikia, ei ollut mitään ongelmia.
Siksi elättelinkin vähän toiveita, että säästyisin itsekin tällä kertaa pahoinvoinnilta. Noh, turha luulohan se sitten oli. :(

Kävin tänään lääkärissä tämän ympärivuorokautinen oksentelua takia (onneksi jotain sentään pysyy välillä sisälläkin - mutta olo on todella karsea koko ajan).
Ajattelin, että kahdeksassa vuodessa olisi tullut jotain kunnon apuja, mutta eipä niitä oikeastaan ole. Suun kautta otettavaa pahoinvointilääkettä sain, mutta ei se kovin pitkään auta. Korkeintaan muutaman tunnin.
Akupunktiota pitäisi kokeilla, mutta sitä miten sinne saisi lähetteen onkin sitten toinen juttu. Nyt ei jaksa ottaa selvää, kun kaikki tuntuu niin haasteellisesti olon ja väsymyksen takia.
Pakko kertoa pomolle ja parille työkavereille huomenna, etteivät kovin ala ihmettelemään, kun en ole pystynyt töihin.
Jotenkin tuntuu, ettei se lääkäri oikein ymmärtänyt miten paha olo voi olla.

Ainiin! Poikanen tuli tänä iltana taputtelemaan minua vatsaan ja kyselemään olenko ehkä raskaana, kun vatsa on niin pullea. Painoi vielä korvan mahaan ja sanoi, että kyllä siellä taitaa joku sikiö olla, kun itku kuuluu... Enpä vielä kuitenkaan todentanut epäilyjä. ;)
 
Mun kohdalla tuo äidin ja tyttären raskausasia kyllä osuu sinänsä, että isosiskoa ja minua odottaessa oli yhtä huonovointinen, mutta kun odotti kaksospoikia, ei ollut mitään ongelmia.
Siksi elättelinkin vähän toiveita, että säästyisin itsekin tällä kertaa pahoinvoinnilta. Noh, turha luulohan se sitten oli. :(

Kävin tänään lääkärissä tämän ympärivuorokautinen oksentelua takia (onneksi jotain sentään pysyy välillä sisälläkin - mutta olo on todella karsea koko ajan).
Ajattelin, että kahdeksassa vuodessa olisi tullut jotain kunnon apuja, mutta eipä niitä oikeastaan ole. Suun kautta otettavaa pahoinvointilääkettä sain, mutta ei se kovin pitkään auta. Korkeintaan muutaman tunnin.
Akupunktiota pitäisi kokeilla, mutta sitä miten sinne saisi lähetteen onkin sitten toinen juttu. Nyt ei jaksa ottaa selvää, kun kaikki tuntuu niin haasteellisesti olon ja väsymyksen takia.
Pakko kertoa pomolle ja parille työkavereille huomenna, etteivät kovin ala ihmettelemään, kun en ole pystynyt töihin.
Jotenkin tuntuu, ettei se lääkäri oikein ymmärtänyt miten paha olo voi olla.

Ainiin! Poikanen tuli tänä iltana taputtelemaan minua vatsaan ja kyselemään olenko ehkä raskaana, kun vatsa on niin pullea. Painoi vielä korvan mahaan ja sanoi, että kyllä siellä taitaa joku sikiö olla, kun itku kuuluu... Enpä vielä kuitenkaan todentanut epäilyjä. ;)
vauvatarvikeliikkeistä saa sellaisia pahoinvointi rannekkeita, oisko niistä apua?? Jos kokeilet nii kerrotko kokemuksia kun itseäkin kiinnostaisi :)
 
Meilläkin on joinkin pätenyt tuo äiti-tytär- samankaltaisuus raskauksissa. Äitini, siskoni enkä minäkään oo koskaan joutunut oksentelemaan raskauksissa, joita äidillä kolme, siskolla yks ja mulla nyt tämä on se kolmas. Siskolla oli, ja mullakin nyt kuitenkin tosi etovaa oloa, mutta ei siihen oksenteluun asti. Lisäksi kaikki on kärsitty iskias-vaivoista melko pahastikin, minkä uskon liittyvän meidän perinnölliseen samankaltaisuuteen alaselän rakenteissa :)

Monesti oon kuullu, että raskaus on äidillä usein oireiltaan erilainen eri sukupuolta odottaessa. Meidän suvusta en tiedä, sillä äitini sai vain tyttöjä, siskolla vain se yks ja mulla ennestään vain poikia. Nyt on ollut vähän erilaisia oireita kuin pojistani on ollut ja enemmän, mutta toisaalta oon jo 5 vuotta vanhempikin kuin viime raskaudessa, että ihan jo sillä voi keho reagoida enemmän, Ja toitotetaanhan sitäkin, että jokainen raskaus on omanlaisensa :D Vaikka mun pojista olikin kyllä ihan samanlaiset ;) Joten jos voisi toivoa, vois oireiden perusteella meille tulla tyttö. Vahva poikaolo on kuitenkin tälläkin kertaa iskenyt, joten en ees elättele pinkkejä mekko-ostoksia tähän talouteen :D
 
Mitenkähän mun kannattas nyt sitten tehä.. Kun jos kerta saan ultraan ajan noin viikon päähän, niin kannattaakohan mun vielä varata neuvola-aikaa? Vai varaanko vasta sitten kun oon käyny siinä ultrassa uuestaan? Mulla kuitenkin on vahva tunne, että kyllä sielä joka kasvaa vielä.
 
suviit: Kyllähän sen neuvola-ajan aina voi perua, jos jotain ikävää sattuu. Itse jouduin perumaan neuvolan perjantaina, kun aika olisi ollut maanantaina. Ei niille mitään voi. Toivotaan kuitenkin, että ultrassa kaikki kunnossa ja pääset neuvolaan. :)

Olen nyt sitten ihan oikeasti mukana tässä porukassa, eilen tein digitestin ja tulos raskaana 2-3. Tänään on siis 4+1. Varhaisultra varattu kolmen viikon päähän rv 7+2 ja neuvolan ajattelin varata ensi viikolla. Toivotaan, että tällä kertaa selviän neuvolaan asti (ja toki ihan tuonne ensi vuoden juhannukselle). Ensi kesän häät kyllä peruuntuu sitten, mutta työasioiden kannalta äityisloma osuisi juuri täydelliseen ajankohtaan (kotiseudullani työt hiljenee ensi keväänä, joutuisin matkustamaan tunnin työmatkoja suuntaansa). Varmaan menemme kuitenkin naimisiin sovittuna päivänä, mutta juhlimme sitten myöhemmin.
 
Okei, mäkin uskaltaudun nyt tänne. 18.10. näytti testi positiivista. Ihan odotetusti. Rv 5+2. Ite kohta 24 vuotias avoliitossa oleva opiskelija, eka raskaus. Laskettu aika siinä about 22.6. Neuvolasta sain ajan vasta 25.11. joten siihen asti pitäis vielä jaksaa odotella, sillon kuulemma kuullaan jo sydänäänet. Ja toi LA varmaan tarkentuu. Tuntuu tosi uskomattomalta, en oikeen monelle oo uskaltanu vielä kertoa, riskit on kuitenkin aluks niin suuret.

Olo tuntuu ihan normaalilta, ainoastaan testistä tiedän olevani raskaana, oonko ainoo?? Oon jutellu äidin kanssa, eikä sillä oo koskaan ollu mitään oireita (ei menkka, raskaus tai vaihdevuosi).. ehkä oon vaan hormonaalisesti stabiili ;) en tiiä, kaipa ne tuntemukset on vasta tulollaan.

Kiva olla täällä teidän kanssa ja jakaa yhdessä kokemuksia! <3
 
Muokattu viimeksi:
Täälläkin odotellaan ensimmäistä lasta, LA 5.6. Nyt viikkoja 7+5 kasassa. Varhaisultra oli jo viikko sitten, ja siellä köllötteli pieni katkarapu. Sydämensyke näkyi selvästi. Silloin viikkoja oli 6+5, ultran mukaan 6+2. Minulla oli kohdunulkopuolinen raskaus vuosi sitten, siitä syystä sain ajan varhaisultraan samoin tein.
Olen ollut täysin oireeton koko alkauraskauden ajan. Suorastaan pelottavan normaaliolo. Olin ultraan mennessä ihan varma ettei siellä mitään ole. Sen hetken siellä tuntui hyvältä ja varmalta, nyt taas ihan hirvittää kun "ei tunnu miltään". Ensimmäinen neuvola on viikon kuluttua. Sieltä kai kyselen aikaa np-ultraan, joka on varmaan n. kuukauden kuluttua. Kamalaa taas odotella sinne saakka jotta saa tietää että onko kaikki hyvin..

Pitäisi itsekin kysyä äidltä millaisia hänen odotusajat olivat, josko yhtäläisyyksiä löytyisi.
 
Nauttikaa siitä oireettomuudesta, kyllä niitä vaivoja ehtii vielä tulemaan! Mulla ei ole "enää" tässä vaiheessa muuta kun pientä öklötystä, ällötystä tiettyjä ruokia kohtaan ja väsymystä. Mutta lähes normaalia elämää siis. Ja olen kyllä tyytyväinen, ettei nyt tämän pahempia oireita ole, ehtiihän sitä vielä.

Edellinenkin raskaus oli suht helppo alkuraskauden osalta, joten aika samalla kaavalla mennään. Oma fiilikseni onkin, että toista tyttöä tässä odotellaan, ja jos näin ei ole, niin yllätyn kovasti jos sieltä poika syntyykin. Ellei sitten tämä tyttöolo muuksi muutu matkan varrella...

Näiltä suunnilta ei siis paljon raportoitavaa, lähes kun ei raskaana oliskaan. Ja viikko enää ekaa neuvolaan! :)
 
Mä taas toivon, että tulisi vähän pahoinvointia, se tekisi asian jotenkin konkreettisemmaksi. Voi olla, että vielä jossain vaiheessa kiroan itseni ja toiveeni alimpaan maanrakoon. :D

Sanotaan, että keskenmenoa ei voi itse aiheuttaa, mutta silti mua pelottaa kauheasti tehdä yhtään mitään raskasta. Olen tottunut treenaamaan melko paljon ja raskaasti, mutta nyt kun mahassa on kaikenmoisia tuntemuksia ja vihlaisuja, niin tuntuu että jotain saattaa "irrota" jos revittelen liikaa. Ihan tyhmää? Onko muilla samoja pelkoja? Tekisi mieli vaan käpertyä sohvan nurkkaan kasvattamaan masua, ettei mikään vaan mene pieleen. Ja minä kun olen aika vannonut, että sitten kun olen raskaana, tulen jatkamaan aktiivista liikuntaa koko raskausajan...
 
Takaisin
Top