Kesäkuun keskustelut

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Vaiana
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Meillä taas mies täällä panikoi autoasiaa :hilarious:
Pitäisi löytää auto, johon menisi 3 istuinta (mieluiten kaikki selkä menosuuntaan) ja ei saa olla liian kallis:hilarious: tietty, ei tässä rahassa kieritä.

Mies on vaan niin nirso autojen suhteen, että en tiedä miten jaksan kuunnella tätä voivottelua montaa kuukautta :smiley-angelic006

Itsehän en asiaan sano mitään, kun en edes omista ajokorttia :laughing001
Siis meillä oli ihan samanlainen kuukausien autostressi hetki sitten, mikään ei kelvannut ja sitten jos olisikin kelvannut niin oli jotain muuta vikaa. :rolleyes: Luojan kiitos se auto vihdoin löytyi, olisin ehkä tullut hulluksi muuten. :hilarious: Me siis vaihdettiin kun ei meinannut esikoisen istuin mahtua kunnolla, tai mahtui se, mutta ei siinä edessä sitten oikein pystynyt mukavasti istumaan.
 
Kiitos tästä minunkin puolesta :grin mies ei voi sietää tuota 5008, mutta alkaa hänkin jo kääntyä siihen, että ei auta nirsoilla... ehkä:hilarious:

Tosin, voisimme me kääntää tuon kohta 4v. kasvot menosuuntaan.o_O
Ei mukaan mies tykkää vaikka sillä joutuu ajamaan :laughing001 mullahan ei itsellä korttia ole, mutta maksoin auton niin ei voi valittaa :grin
 
Hei vaan kaikille! :)

Uskaltauduin siirtymään tuolta kuumeilijoista tänne puolelle. Täällä siis tilanne se, että ensimmäinen lapsi olisi tuloillaan. Eilen olisi pitänyt menkkojen alkaa, mutta jäivät tulematta ja digi näytti 2-3 viikkoa. Oireitakin on jo jonkin verran, inhottavimpina pahoinvointi ja turpoaminen. Olo on vielä hieman epäuskoinen, mutta kuitenkin onnellinen. Jotenkin näin ensimmäisen kohdalla ainakin on hassua ajatella, että mun sisällä kasvaa pieni ihminen. Kaikki on niin uutta ja ihmeellistä, yritän nyt kovasti opetella, mitä saa syödä ja mitä ei. Ja kaikkea muutakin :grin

On kyllä mahtavaa, että on tällainen foorumi, missä voi kysellä kaikkea. Ja täällä on niin mahtava henki :Heartred
 
Me vaihdettiin juuri viime kesänä isosta kolmen istuimen vetävästä farmarista sellaisen pienempään farmariin, koska vihasin sitä vanhaa isoa rotjaketta :grin Kaksi sms-istuinta tuonne kyllä menee, mutta se onkin toinen kysymys sitten että mahtuuko sinne väliin enää istumaan... jos tulee samanlainen suuritarpeinen vauva kuin esikoinen niin sillä autolla ei kyllä mennä ruokakauppa pidemmälle jos aikuinen ei ole takana... Eli saa nähdä meneekö meillä sitten ensi keväänä auto taas vaihtoon. Toivottavasti ei koska tykätään tosta autosta muuten!:rolleyes:
 
Tervetuloa taas uusille! :welcome
Onpa mukava kun meitä alkaa tänne kerääntyä pikkuhiljaa enemmän. Ainakin esikoisen aikaan tämä ryhmä oli tosi tärkeä vertaistuellisesti ja nytkin huomaan jatkuvasti eksyväni tarkistelemaan onko tullut uusia viestejä. :woot:

Eilen kylkeä kääntäessä tais tulla eka repäisykipu, joka vähän jo säikäytti kun ei heti muistunut mieleen et samanlaisia oli esikoisen odotuksen alkuaikoina. Jotenkin tämä raskaus on vielä niin hirmu alussa, et jokainen oire jännittää.

Oletteko muut jo kertoneet kenellekään raskaudesta? Meillä siis mun ja miehen vanhemmat ja muutama ystävä tiesivät hoidoista ja niiden myötä myös verikokeen ajankohdasta ja ollaan heille nyt kerrottu plussasta kun ovat osanneet kysyä ja pohdittiin asia niin, et jos menisi kesken niin varmaan siltikin heille kerrottaisiin. Jotenkin vain kertominen lisäsi jännitystä, kun ei tietenkään haluttaisi joutua kenellekään sanomaan sit ettei tulekaan vauvaa. :bag: muu lähipiiri saa tietää vasta myöhemmin, aikaisintaan varhaisultran jälkeen.
 
Ja ainiin, tänään tulossa miehen siskon illanistujaiset joihin valmistaudutaan täyttämällä muutama siideripullo vichyllä. :laughing002Ehdin jo luvata ennen plussaa et mennään enkä halua alkaa keksimään selityksiä, niin näin on helpoin. :smiley-angelic006
 
Täällä kerrottu vain niille, jotka tiesivät yrityksestä. Heitä olivat siis mies :laughing002 , pikkuveli ja yksi ystävä joka myös yrittää.

Tekisi mieli kertoa kaikille sillä keskenmenosta tulisin monelle jokatapauksessa kertomaan. Tässä ehtii tätä kyllä vielä pohtia ja kertoa jos tulee puheeksi.

Mites muuten raskauden varmistaminen verikokeella, onko tavallista/tarpeellista? Ymmärsin että omaan testiin voi luottaa niin paljon että tässä aika piankin voi neuvola-aikaa varailla? :)
 
Me ei olla kerrottu kellekään. Varmaan lähimmille perheenjäsenille kerrotaan jos tässä taas se kuolema olotila iskee, ja vähän jännitän että joudunko joillekin kavereille paljastamaan kun tässä on jos jonkinmoista kissanristiäistä vielä ennen turvallisia viikkoja.
Olen aina sellainen että pidän asiat mielelläni itselläni mahdollisimman pitkään, mutta esikoisen raskaudesta jouduin kyllä useammallekin kertoa aika aikaisin.
Yrittämisestä ei olla myöskään kerrottu kellekkään, mutta varmasti moni tietää että täällä on toisesta haaveiltu, joten ehkä osaavat myös tahdikkaasti käyttäytyä jos raskauteen viittaavia tekijöitä havaitsevat :rolleyes:
 
Mites muuten raskauden varmistaminen verikokeella, onko tavallista/tarpeellista? Ymmärsin että omaan testiin voi luottaa niin paljon että tässä aika piankin voi neuvola-aikaa varailla? :)

Mul ei oo omakohtaista kokemusta kun mulla aina otettu verikoe automaattisesti hoidoista johtuen. Mut lähtökohtaisesti luottaisin ihan testiin ja varsinkin jos tekee digin mihin saa sit napattua niitä eri viikkoja, niin sit huomaa ainakin hyvin et hcg nousee.
 
Oon kertonut parille kaverille ja kerron lisää sitä mukaan kun nähdään. Jos keskenmeno tulee, niin haluan sen kertoa. Helpompi kertoa, jos heillä on tieto raskaudesta. Miehen äidille kerrottiin saman tien kun oltiin hänen luona, kun tein testin. Minun äidille kerrotaan kun palataan reissulta kotiin.
 
Me ei olla kerrottu vielä kenellekään, eikä varmaan kerrotakaan ennen nt-ultraa. Mun sukulaiset on sellaisia, että jos jollekin niistä kertoisin niin seuraavana päivänä tietäisi koko suku, enkä nyt välttämättä halua tiedottaa kaikille pikkuserkuillekin, jos meneekin kesken. :shifty:
 
Hei vaan kaikille! :)

Uskaltauduin siirtymään tuolta kuumeilijoista tänne puolelle. Täällä siis tilanne se, että ensimmäinen lapsi olisi tuloillaan. Eilen olisi pitänyt menkkojen alkaa, mutta jäivät tulematta ja digi näytti 2-3 viikkoa. Oireitakin on jo jonkin verran, inhottavimpina pahoinvointi ja turpoaminen. Olo on vielä hieman epäuskoinen, mutta kuitenkin onnellinen. Jotenkin näin ensimmäisen kohdalla ainakin on hassua ajatella, että mun sisällä kasvaa pieni ihminen. Kaikki on niin uutta ja ihmeellistä, yritän nyt kovasti opetella, mitä saa syödä ja mitä ei. Ja kaikkea muutakin :grin

On kyllä mahtavaa, että on tällainen foorumi, missä voi kysellä kaikkea. Ja täällä on niin mahtava henki :Heartred

Paljon onnea ja tervetuloa :happy::cool05
 
Onpa tylsää Turotus jos salaisuus ei pysy salassa. Mulle jos joku on kertonut vauva uutisia tai muita, niin pidän sitä kunnia-asiana etten kerro kellekään, vaikka ilouutisia ois niin kiva kertoa!
 
Onpa tylsää Turotus jos salaisuus ei pysy salassa. Mulle jos joku on kertonut vauva uutisia tai muita, niin pidän sitä kunnia-asiana etten kerro kellekään, vaikka ilouutisia ois niin kiva kertoa!
Jooh, esikoisen nimikin lörpöteltiin eteenpäin ihan iloisesti kun yhdelle menin paljastamaan ennen ristiäisiä.
 
Meillä molempien vanhemmat tiesi keskenmenosta niin oli mukava kertoa heti plussaamisen jälkeen välillä hyviä uutisia. Mun äiti oli mun veljelle sen heti lipsauttanut, mut eipä se haittaa. Yhdelle parhaista ystävistä kerroin eilen kun nähtiin. Tulossa on yhdet polttarit ja sieltä ei varmasti selviä paljastumatta. Polttareista enemmän mietityttää se etten haluaisi mitenkään raskaus uutisella viedä huomiota päivän sankarilta.
 
Me yritetään pitää kaikilta salassa mahdollisimman pitkään. Mukava olisi päästä rakenneultraan saakka. Viimeksi maha ei ainakaan vielä silloin näkynyt :rolleyes:
Töissä saatan joutua kertomaan jo ma, riippuu mitä hommaa siellä on, kun olen nyt viikon ollut saikulla. Töissä siis sikiölle haitallisia liuottimia välillä käytössä ja esikoisesta jäinkin erityisäitiysvapaalle jo ennen puoliväliä kun ei raskaana olevalle sopivia hommia ollut tarpeeksi.
 
Mä olen kertonut yhdelle työkaverille joka on myös mun ystävä. Töissä oli niin kaamea olo, niin koin paremmaksi kertoa sille, niin saan vähän armoa kun ollaan samassa työvuorossa. :grin Muille yritetään pitää salassa sinne nt-ultraan asti mielellään. Kauhean vaikeaa kyllä, kun tekisi toisaalta mieli kertoa ilouutisia!
 
Oonko ainoa jonka taloudessa ei oo autoa tai korttia ollenkaan? Asutaan kyllä aivan palveluiden keskellä mutta välillä mietityttää pärjääköhän sitä ilman autoa kuitenkaan. :sad001

Me ei olla kerrottu kellekään, muuta kun töissä mainitsin yhdelle ihmiselle just sen takia kun mäkin joissain hommissa saatan myrkylle altistua, että katotaan hommat sen mukaan. Tarkotus olis varhaisultran jälkeen kertoa perheille - jos maltetaan sinne asti. Meillä on tosi iso ja yhtenäinen ystäväporukka jossa kyllä valitettavasti leviää asiat sekunnissa, sen takia en oo uskaltanut kellekkään vielä kertoa.

Tänään on näköjään päässy hormonit valloilleen. Heti aamusta vedin miehelle huutoitkut kun oon niin yksinäinen kun tuntuu että kaikki muut on jossain juomassa eikä saa mitään seuraa niin että vois jotain muuta tehdä näin viikonloppuna. No jäin kotiin ja aloin järjestelemään kalusteita uudestaan. Hetken päästä jo naureskelin yksinäni omille jutuille.:laughing001 Oma seura paras seura. Mähän jäisin heti kiinni jos edes menisin juomatta johki illanietujaisiin näin herkällä tuulella vielä :laughing002

Toivottavasti mies ei järkyty kun tulee kotiin uuden järjestyksen keskelle :smiley-ashamed008
 
Täällä kerrottu vain niille, jotka tiesivät yrityksestä. Heitä olivat siis mies :laughing002 , pikkuveli ja yksi ystävä joka myös yrittää.

Tekisi mieli kertoa kaikille sillä keskenmenosta tulisin monelle jokatapauksessa kertomaan. Tässä ehtii tätä kyllä vielä pohtia ja kertoa jos tulee puheeksi.

Mites muuten raskauden varmistaminen verikokeella, onko tavallista/tarpeellista? Ymmärsin että omaan testiin voi luottaa niin paljon että tässä aika piankin voi neuvola-aikaa varailla? :)
Ihan kotitesti riittää raskauden todentamiseen. Ei tarvitse erikseen ottaa verikoetta, jos ei ole jotain erityistä syytä (esim. epäily keskenmenosta, rypäleraskaudesta, hoitoa tms.).
 
Takaisin
Top