Kesäkuun keskustelut

Täällä jännitetään huomista ultraa.
Mä toivon, että pikkuinen ois tällä kertaa pysyny kasvun suhteen normirajoissa, eikä ottanut enempää kasvupyrähdyksiä.
Sf-mitta huitelee edelleen siellä yläkäyrän yläpuolella, eikä tässä auta enää ne selitykset, että oma ylimääräinen massa tuo lisäsenttejä tai ettei se sf-mitta kerro sikiön koosta mitään. Pelottaa silti!
Missä kohin teillä muilla on suunnilleen kohdun yläreuna? Onko jo kylkiluiden kohdalla tai välissä?
Mulla se on tuolla kylkiluiden välissä. Suurin osa pikkuisen liikkeistä tuntuu edelleen alavatsalla ja navan kohilla. Tietyssä asennossa saattaa nähdä pientä liikettä tuossa navan yläpuolella. En tiedä oisko se istukka sitten tuolla ylhäällä viemässä tilaa...
Noh, onneksi huomenna saa taas vähän selvyyttä asiaan. Tällä kertaa haluan kyllä saada edes yhden kuvan muistoksi, kun viimeksi ei saatu mitään. Toivotaan että saadaan kiva lääkäri :)
 
Selinmakuusta: Mä en oo piiitkään aikaan voinut nukkua selällään. Ei johdu siitä, että tulis huono olo, vaan mun selkä ei vaan kestä sitä asentoa. Heti kun kääntyy selälleen ni iskee sellainen inhottava painava/pistävä tunne jonnekin alaselän tienoille..:/ En muista esikoisesta samanlaista. 

jontzu, Kokeile ihmeessä kuulia, tuskin niistä mitään haittaakaan on. Ainakin synnytyksen jälkeenhän niistä voi olla hyötyä, kunhan tarkistaa että saa jo lihasharjoitteita tehdä. Joskus olen ollut lukevinani, että synnytyksen jälkeen pitäis joku tietty aika odotella ennen lantion seudun /vatsan alueen lihasten treenaamista. Itse en nyt omassa tilanteessani uskaltaisi mihinkään kuuliin koskea, mietityttää myös uskaltaako noita lihaksia jumpata ilmankaan. Kun kaikenlainen fyysinen sekä mekaaninen rasitus on kieltolistalla kypsyneen kohdunsuun vuoksi....

Meilläkin on jo hankinnat aika hyvin tehtynä. Tuplarattaat (ja ehkä niihin sopiva kaukalo) ja sitteri oikeastaan vain puuttuu. Ja ehkä jotain pieniä vaatteita. Mun tekis jo kovasti mieli myös laittaa pienelle sänky valmiiksi, mutta pinniksen patja on toistaiseksi esikoisella "turvapatjana" lattialla tippumisten varalta :) Ehkä täytyis kyhätä esikoiselle turvalaita ja joku muu pehmike siihen sängyn viereen :)

Pikkuhiljaa mielessä on alkanut enemmän ja enemmän pyöriä synnytys. Esikoinen syntyi ns. syöksysynnytyksellä, joten tulokaskin todennäköisesti tulee nopeasti. Lasketun ajan tienoilla olisi meillä tiedossa mm. sukulaislasten synttärijuhlia Tampereella jne. ja olen jo alkanut pohtia, etten ehkä voi kyseisiin juhliin lähteä. Täytynee pysytellä mahdollisimman lähellä synnytyssairaalaa tuo loppuaika. 
 
Selinmakuusta: Mä oon vasta ihan muutaman viime päivän aikana huomannu et selinmakuu ei enää onnistu/tunnu hyvältä. Viime yönäki heräsin moneen otteeseen selältään siihen et joka paikkaa koskee eikä meinaa saada käännettyä kylelleen. Ehkä kilpikonnasta vois tuntua samalta ku joutuu selälleen; avuttoman raivon vallassa sätkii ilmaa käsillään ja jaloillaan mut mitään ei tapahdu... :d

Hankinnoista: Mä kirjottelinki jo tuolla fb:ssa et oon hankkinu vasta kaikkein tärkeimmät, pinnis ja sitteri ja hoitopöytä ja vaunut saa oottaa siihes kunnes ollaan muutettu. Nyt plakkarissa on vaan vaatteita, tutit, tuttipullo, liivinsuojia, vaippoja. Eiköhän niillä päästä alkuun.

Muuta vuodatusta: Varmaan oon kertonukin et mun mies ajaa työkseen rekkaa, ja ennen se teki sillai et viikko töissä, viikon vapaalla. Vuorotellen yhen toisen kuskin kanssa. Mut nyt viikko sitte se toinen läks pois niistä hommista ja mun mies tekee nyt sitte yksin kahen miehen hommat, mikä tarkottaa käytännössä sitä että se käy kotona keskimäärin kerran viikossa. Kun se kerto tään nii mä sain hillittömät itkupotkuahistusraivarit, että tuleeks musta nyt sit käytännössä yksinhuoltaja. Esim tällä viikolla me ei olla nähty viel kertaakaan, viime viikolla kerran. Juhannuksenkin vietin yksin. Tai kaksin tän pikku nappulan kans. Ja taas mua alkaa itkettää ku en pääse täältä itsesäälin kuopasta ylös. Että mä joudun yksin hoitamaan ja kasvattamaan tän lapsen? Että se ei opi tuntemaan isäänsä kun se on aina töissä? Entä jos lapsi alkaa syntymään niin että mies on tien päällä toisella puolella maata? Musta tuntuu nyt jo etten jaksa pärjätä kokoajan yksin, hoitaa kaikkea yksin, tehä kotitöitä yksin, nukahtaa itkien yksin. Vaan sen takia et mies on vihdoin sellasessa työpaikassa jossa se tykkää olla? Entä vaimo ja lapsi, me tarvittais aviomiestä ja isää enempi ku joku ****n kuljetusfirma yhtä kuskia....
Ahistus!!!
 
Voi mikä helpotus tuo ultra olikaan...

Pikkuisella on kaikki hyvin, ei mitään ongelmia missään.
Ja se pelko sen koon suhteen on ainakin toistaiseksi osottautunut turhaksi.
Pikkuisen painoarvio tällä hetkellä on 1265g, eli lääkärin mukaan keskitasolla mennään. Mikäli ruvetaan pilkkuja viilaa, niin lääkäri sanoi sen vastaavan kokonsa puolesta oliko se nyt 28+2 (?), kun mulla on 28+6 meneillään.
Kuukauden päästä uudestaan varmistamaan, että se kasvaa normaalisti. Lääkäri selitti, että näiden mun verenpaineiden takia on se mahdollisuus, että se syntyisi tavallista pienempänä. Vielä se voi kuulemma ottaa kasvupyrähdyksiä siellä lopussa, että ei pidä kuitenkaan huolehtia :)

Saatiin myös viimein varmuus siihen, että TYTTÖ sieltä on tosiaan tulossa!
Lääkäri sanoi sen olevan ihan selvä ja totesi, ettei siitä saa poikaa mitenkään.
Viimein voi ruveta tekemään viimeisiä hankintoja, eli ostamaan niitä vaatteita :))
 
SweetSeptember: Onnea, ihania uutisia :-)

Hanhikki: Kurja tilanne, uskon että vetää mielen matalaksi. Onko mitään toivoa, että miehesi työnantaja hankkisi toisen kuskin sen lähtevän tilalle? Ei toi kuulosta miltään hyvältä pitkäaikaisratkaisulta. Tilapäisesti voikin ehkä joustaa, mutta käytännössähän sun miehelle kaatui nyt kahden ihmisen hommat niskaan - ja teille tosiaan on tulossa vauva, ja mieskin varmaan haluaisi olla kotona teidän kanssa.

Vauvan liikkeistä:
Poikkesin tänään neuvolassa kuunteluttamassa sydänääniä, kun vauva on eilisillasta asti liikkunut paljon vaisummin kuin yleensä. Tavallisesti mahassa jumppaa varsinainen ikiliikkuja, iltapuuhat hänellä kestävät monta tuntia, ja heti kun vähänkin silittää mahaa, sieltä tulee vastaukseksi pari muljahdusta, potkusarja ja vähän nyrkkeilyä tai pepun puskemista vatsanahkaa vasten. Eilinen iltajumppa jäi kymmeneen minuuttiin, yöllä tuntui vain muutama vaimea liikahdus, aamu ja aamupäivä sujuivat yhtä passiivisissa, vaisuissa merkeissä. Vauva ei reagoinut vatsan silitykseen tai kevyeen tönimiseenkään. Aloin panikoida. Sydänäänet olivat kuitenkin yhtä vahvat ja vaihtelultaan hyvät kuin aina ennenkin. Hapenpuutteen huomaisi terkkarin mukaan aika hyvin siitä, että sydänäänet olisivat liian tasaiset ja vaimeat. Ehkä vauvalla siis on vain pari väsyneempää päivää normaalin mylläyksen keskellä... Toivottavasti. Olen itse ollut viime viikon loppupuolelta asti poikkeuksellisen väsynyt ja ruokahalu on huono, mikään ei maistuisi ja syön väkisin sen verran kuin pystyn ja yökkäillen vähän enemmän. Ehkä olen huomaamattani syönyt vähän liian vähän. Voi että miten toivon että tämä hiljaisuus on ihan vain hetkellistä! Liikelaskennassa uskoisin saavani helpostikin sen 10 liikettä per tunti, mutta verrattuna vauvalle ominaiseen n. miljoona liikettä per tunti se 10 tuntuu tosi vähältä, ja kun ne liikkeet ovat vielä vähemmän napakoita ja reippaita kuin ennen, niin huolestuttaa hyvistä sydänäänistä huolimatta.

 
Sehän siinä on kun se mun miehen työnantaja on kuulema sitä mieltä ettei meinaiskaan hankkia siihen toista kuskia, kun ei oo kuulemma taloudellisesti niin kannattavaa kun ajattaa yhtä kuskia vain. Se on varmaan ainaki toistaseks vaan sopeuduttava tilanteeseen kun ei muutakaan voi.

Vauvan liikkeistä.. On se jännä miten sitä seuraa tuota nappulaa että liikkuuko se ja kuinka paljon, ja välillä ihan havahtuu siihen että sehän ei oo nyt liikkunu hetkeen, ja vaikka tietää et ei se nyt kokoajan jaksa siellä hyppiä, ni tulee heti huolestunu olo että onko sillä kaikki hyvin. Sitä on vaan jo niin tottunu jotenki et tuolla se elelee ja on osa minua. <3 Vielä vähän aikaa. :)
 
Hanhikki: Se on totta, että kuljetusala voi huonosti.. ja ei varmaan ole taloudellisesti kannattavaa pitää kahta, mutta kovin lyhyt katsesita työnantajalta.. ei kai kukaan voi jaksaa tehdä loputtomiin kahden miehen töitä? Kuka tuuraa, kun miehesi on lomalla.. sairaana? Tuolla työtahdillahan palaa ihan loppuun.. : / Mä oon välillä ihan hajalla vaan mun miehen pitkistä työpäivistä, vaikka nähdään kuitenkin joka ilta.. mun mies on kans kuljetusalalla, mutta ei aja kuitenkaan rekkaa. Kyllä tuo kuulostaa valitettavasti aika mahdottomalta kuviolta varsinkin sitten, kun lapsi syntyy.. ymmärrän sun fiiliksia ihan täysin! Miten sun mies ottaa tuon tilanteen? Onko sillä käyny mielessä kattella jotain muita töitä? Ajaako jotain ulkomaan linjaa, kun ei pääse edes joka viikko käymään kotona? Toivottavasti sulla muuten hyvä tukiverkosto lähellä, kun mies niin paljon pois kotoa!

Selinmakuusta: En oo edes kokeillut, kun luin jostain että se ei olis hyväksi.. verenkierron kannalta, mutta en sitten tiedä paljonko pitää paikkaansa.

Liikkeistä: Täälä liikkeitä edelleen paljon, mutta ehkä hieman vähentyneet, mutta voimistuneet... ja vatsanahkaa alkanut välillä kiristellä, kun selvästi venyttlee itseään vatsaa vasten.. <3 mutta aina yhtä stressaavaa, jos on pidempiä aikoja ettei tunnu..

Täällä ollaan ihan puhki.. koko päivä häärätty.. oon alkanu peseen ikkunoita.. ikkuna päivässä tahtiin. Muutenki on pitäny järjestellä paikkoja, mutta miehestä ei oo ollu paljoo apua, vaikka on ollu kotona.. mutta kun ei jaksa sen apuakaan odotella! Jalat ihan puhki.. alkaa vissiin maha painaan sen verran.. :) Huomenna pitää lähteä toiselle paikkakunnalle rippijuhliin heti aamusta. Toivottavasti saan nyt yön nukuttua, kun ollu vähän uniongelmia tällä viikolla.. : / kai tämä vaan valmistaa tulevaan.. ;)

 
Nukkumisesta: Ihan oikeesti, en tiiä miten tällasta kestää vielä syyskuun loppupuolelle saakka, lokakuuhun jos "hyvin" käy? Ainoa asento missä voi nukkua on vasemmalla kyljellä. Selällään tekee niin häijyä että on pakko kääntyä ja oikealla kyljellä ei uni tule. Kuitenkin sitä herää vähän väliä siihen että selkä tai jalka kramppaa. Tai no, tuskin sitä vauvan syntymänkän jälkeen niin kauhean hyvin nukutaan :D

Liikkeistä: Musta tuntuu että vauva on koko ajan liikkunut paljon vähemmän mitä muilla kertomien perusteella. Molemmissa ultrissa kaikki on kuitenkin ollut hyvin ja syke on ollut neuvolassa aina hyvä. Liikkeitä tuntuu joka päivä kuitenkin. Nyt on ollut pari vähän hiljaisempaa päivää, mutta liikuskelee kuitenkin. Ja vahvoja potkuja tuntuu aika usein. Kaipa siellä on kaikki silti ihan hyvin, ehkä vaan rauhallisempi yksilö. Tai sitten viime päivien hiljaisuus on johtunut omasta väsymyksestä, en tiedä. Täytyy muistaa neuvolassa kysyä seuraavalla kerralla.

Raskausarvista: Miten teillä muilla niitä on tullut? Onko jo kellään? Itse saan helposti raskausarpia, ihan jo muutaman kilon lihomisesta (n. 5kg) tupsahtaa lantiolle arpia, joten tiesin niitä odottaakini. Eilen huomasin ensimmäiset kirkaanpunaiset arvet alavatsassa. Kovasti olen yrittänyt mahaa rasvailla, mutta en tiedä onko siitä ollut pahemmin apua. Mitään vinkkejä millä niitä voisi parhaiten ehkäistä? Ihan yllätyin siitä että rintoihin ei ole tullut ainuttakaan, eikä välttämättä tarvitse tullakaan. Tuntuuko teillä muilla muuten että vatsanahkaa oikein kiristää? Mulla tuntuu oikeen että kiristää niin mielettömästi aina pari päivää ja sitten helpottaa, kunnes tunne tulee taas parin päivän päästä takaisin. Yleensä kun kiristys helpottaa huomaan että masu on kasvanut kunnon harppauksen.
 
Raskausarvista: Itselleni ei ole ilmestynyt arpia. En ainakaan ole huomannut. Joitain todella vaaleita on ollut jo entuudestaan, mutten ole huomannut uusia tulleen.
Se hyöty tästä jo olemassa olleesta massasta on ollut, että koska oma painoni on pudonnut raskauden aikana, niin vatsanahka on "löystynyt" sitä mukaa kun maha kasvaa. Sen takia niitä arpia ei vissiin ole tullut.
Olen sen verta lueskellut ja etsinyt tietoa noista raskausarpien synnystä, että siihen tulokseen olen tullut, ettei niiden tulolle mitään mahda. Mitkään rasvat ei auta, koska alttius niiden arpien tulolle on geeneissä. Varmasti monet on sanoneet rasvaamisen auttaneen, mutta todennäköisesti heille ei olisi alunperinkään niitä tullut.
Tämä on siis se käsitys minkä olen lukemani perusteella saanut, ei ole oma teoriani :/

 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top