Kesäkuu ja positiivinen testi!

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Mutinta
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Paulikki: En ehkä kuvailisi omia ajatuksiani ns. syyllisyydeksi, mutta olen pariinkin otteeseen miettinyt, että kai toista lasta rakastaa samalla tavalla kuin ensimmäistäkin ja kuinka huomion jakaminen onnistuu tasapuolisesti molemmille. Meillä esikoinen on hirveästi mun perään ja huolettaa tietysti vähän, että mitähän tämä tuumaa, kun kotiin tulee uusi vauva, joka saa osakseen paljon huomiota.

Omista oloista sen verran, että tännekkin on tullut väsymys kylään. :/ Ei jaksaisi tehdä hirveästi mitään ja hommaahan olisi tietysti vaikka kuinka. Muuten olo onkin ollut ihan pelottavan normaali, pientä etomista lukuunottamatta.
 
Heippa!

Tässä on nyt viikonloppu totuteltu siihen ajatukseen, että tännekin olisi tulossa perheenlisäystä.. Perjantaina tosiaan tuon testin tein ja kaksi niin vahvaa viivaa tuli, että asiasta ei ollut epäilystäkään :) ja kropassakin sen kyllä tuntee.. ja nyt kun miettii, niin onhan sen tuntenut jo jonkin aikaa, että jotain "outoa" sielä on tapahtumassa. :) ensimmäinen raskaus siis minulle. :) ..Viikkoja tosin on vasta niin vähän että vielä ei hirveästi uskalla hehkuttaa, mutta toivotaan että kaikki menee hyvin. :) .. Aika yllätyshän tämä oli,  mutta silti Tervetullut. :) <3
 
Kivaa, kun on tullut uutta porukkaa :) Me kotiuduttiin tänään Ruotsista ja olihan ihan mahtava ja ihana lapsi- ja koiramainen pitkä viikonloppu. Tyttö pääsi kasvattajan luojna kokeilee hevosen selässä istumista. Viirua ja Pesostakin oltiin kattomassa ja maalaismarkkinoilla maalaiseläimiä. Laivalla muksulassa paineli into piukassa :) Koira sai luonnetestistä ihan huiput tulokset ja tapas sukuaan ja pääs peuhaamaan ja uimaan yms.

Huomaan jaksamisessani muutoksia. Kovasti väsyttää ja vähän huono olo tulee helposti. Luonnetestissä yhessä kohtaa piti oikeen kunnolla leikittää ja innostaa (on sinkoilla ja juoksennella :)) koiraa ja vetää sen kanssa lelua ja hengästyin todella :D Empä oo ennen hetken koiran kanssa leikkimisestä hengästynyt. Puolustukseksi, että painetaan koiran kanssa lähes saman verran ;D

Neuvolankin sain varattua ja siellä sitten selviää, milloin ultraan.
 
Tervehdys!

Täällä yksi plussaaja lisää, jolla pieni pelko vielä persiissä=) Tein tänään testin ja laskin edellisistä menkoista, että la olis about 10.3.

Viikonloppuna olin häissä ja muutaman otin, ku en uskonu, et taas tärppäis tällain "yhdet luomumenkat ja raskaana".
No, viimeks mulla oli vähän sama tilanne ja neuvolassa rauhottelivat, että ei syytä huoleen, kun on vasta niin alussa raskaus. Sanoivat, että niin moni vetelee viinaa kaksin käsin kun ei tiedä olevansa raskaan. Uskon siis siihen enkä murehdi (toivottavasti) asiaa sen enempää.

Kotoa siis löytyy tyttö 1v11kk, joka aikanaan ilmotti myös tulostansa melkein heti.

Meillä mummi tekee ultria työkseen, mut viimeksi menin sinne vasta rakenneultran jälkeen. Halusin, että me tiedetään ekana jos vauvalla olis joku hätä. Pääsisin siis ilmasiks koska vaan sinne, mut saa nyt nähä mihin päädytään.

Aika jännää!!!
 
sartzuli: voi iik, mä en pystyi olemaan käyttämättä jos itse pääsis ultraan ilmaseks.:) kävisin varmaan joka viikko aluks. :) Niin ja paljon onnea plussasta. :)

marii: Paljon onnea plussasta! täälläkin odotetaan esikoista ja kaikki on jotenkin uutta ja jännittävää. <3 Tosin yksi keskenmeno mulla on takana joka tietysti varjostaa, mutta muuten hyvillä mielin. :)
 
Mun etova olo loppui viime torstaina ja sen jälkeen on ollut vaan väsymystä ja metallinmakua suussa. Mitä luulette tuleeko pahoinvointi takaisin? Tavallaan haluaisin että se tulis kun jostain luin että keskenmenon riski on pienempi jos on pahoinvointia... 
 
Moikka!
Ehkä uskallan jo tänne kirjoitella, vaikka en ole vielä saanut selkoa että onko maaliskuussa vaiko helmikuussa laskettu aika. Normi menkat on ollut ja ehkäisy jne mutta testi näyttää plussaa.. :D
 
Moikka,
en tiedä kuulunko tänne vaiko helmikuiseen kun ei ole tarkkaa tietoa että koska on la. ensi viikolla vasta lääkäri aika ja sekään ei edes tiedä että olen raskaana. Mulla ollut ihme oireita tässä ja oikeesti, testit ja menkat näyttäneet negaa mutta tänään plussasin :)
 
Heips!
Reilu viikko sitten plussasin, 10kkn yritysten jälkeen. :) eli la olis luultavasti 4.3. oireina, maha turpoaa iltaisin ilmapallon kokoiseksi ja nälkä yllättää tunnin välein. Kahden viikon päästä olis varhaisultra, jänskättää mitä sieltä masusta löytyy ;)
 
Tein viime sunnuntaina positiivisen testin, lasketun ajan pitäisi olla 10.3.
Kotoa siis löytyy poika 2v ja tyttö 1v. Ensi yrittämällä tämäkin raskaus sai alkunsa. Oireita ei juurikaan ole ainoastaan väsymys.
 
Hei vaan :)

Oon täällä jo viikon seuraillut keskusteluja. Tänään tein positiivisen testin. Pikkukakkosta on odotettu siitä lähtien, kun esikoinen syntyi 2010 kesällä ;)

Pitkä ja pitkittynyt ja vielä pitkittynyt imetys piti menkat poissa piiiiiitkään ja nyt muutamien sekavien kiertojen jälkeen uusi raskaus pääsee valloittamaan taas kehoni...

Hyvin toimii muuten tuo S-marketin parin euron testi. Turhaan on ennen maksanut 13 euroa testeistä. Kun välillä noiden 70pv kierron aikoina tuli testailtua..

Hyviä kesäpäiviä itse kullekin!
 
Heippa,

Täällä kans yksi uusi ilmoittautuu, ehkä tästä näin tulee hiukan todellisempaa, ei oikein ole asia sisäistynyt vielä :) Kolmatta odotan, laskettu aika näyttäisi olevan 13.3/14.3. Esikoinen on 10 v. ja kuopus 6 v. Kolmatta olen toivonut jo useamman vuoden mutta miehen suostuttelu ei käynyt ihan hetkessä. Siitä huolimatta että asiasta kauan puhuttiin ja vuosi vuodelta varomattomampia ihan tarkoituksella oltiin, niin miehellä on mennyt tässä nyt nämä pari viikkoa asiaa sulatellessa, enkä sitten itsekään ole vielä voinut asiasta täysillä iloita.

Onko kellään ollut samantapaista tilannetta? Minä olin siis selkeästi se kumpi enemmän vauvaa halusi, miehelle "olisi riittänyt kaksikin" mutta ei asiaa vastustanutkaan. Siitä asti kun sitten tein positiivisen testin, hän on ollut välillä enemmän välillä vähemmän etäinen, sanoo, että häntä pelottaa, raskausaika,vauva-aika, lisävastuut ym, että kaikenlaiset ajatukset risteilee ja hän tarvii vain hiukan kauemmin aikaa asian sisäistämiseen ja sulatteluun. Itse olin jo ihan murtunut ja pelkäsin ettei hän haluakaan tätä, mutta sanoo ettei tietenkään niin ole, että häntä vaan pelottaa. Toivottavasti tämä tästä pian, ei ole niin kamalan helppoa jäädä tavallaan yksin asian kanssa, varsinkaan tässä tunteiden mylleryksessä. Molemmista aikaisemmista lapsista hän on "alkushokin" jälkeen "toipunut" nopeasti ja iloinnut asiasta yhdessä minun kanssa.

Mulla alkoi oireita oikeastaan silloin heti. Ihan pari kolme päivää ovulaatiosta tuli alaselkä ja alavatsa kipeäksi, ne ovat nyt vähentyneet mut vatsa on etenkin iltaisin turvonnut. Tuntuu myös et sitä ei saa enää vedettyä sisään ollenkaan :) Epämääräisiä etovia oloja, järkyttävä nälkä (öisinkin herään ihan rehelliseen nälkään) jatkuvasti. Lisäksi mulla on tämmöinen erikoinen oire, et en pysty nukkua, pari-kolme viikkoa nyt jatkunut, ja erikoisinta on ehkä se ettei mua yhtään myöskään väsytä! Tää voi johtua kyllä ihan stressistäkin, lomakin alkoi juuri, eli toivotaan että tilanne korjaantuu.

Tällainen vuodatus näin tässä unta odotellessa, kaunista odotusta kaikille!
 
Täällä pikkukakkonen ilmoitteli tulostaan perjantaina kun testailin :) Laskettuaika ilmeisesti helmikuun ihan loppupäiviin tai maaliskuun alkuun. Ei kierto päässyt ihan rytmiin vielä, kun kahdet kuukautiset kerkisi imetyksen jälkeen tulla :) Saa ultrassa sitten tarkentaa tuota LA:ta. 

Yllätys oli että näin äkkiä plussasin, toivotaan että kaikki menee hyvin. <3
 
Haaveillut salaa toisesta ja ilmeisesti mieskin, kun annettiin sattumalle tilaisuus. Haamua testi eilen tarjosi. Harmi sinäänsä... Kun ajatus oli vähän pitemmästä yrityksestä... No eipä kumpikaan ehdi tulla toisiin aatoksiin. Eikä maaliskuussa mitään vikaa ole! Eipähän tukahdu synnärillä kuumuuteen!
 
Mukana ollaan. Plussatestin tein viime viikon torstaina, kun menkat olivat 3 päivää myöhässä. Kyllä tuli epätodellinen olo, kun testissä näkyi selkeä viiva! Ekaa odotellaan ja kaikki on vielä uutta ja jännää, joten hyviä neuvoja kaipailen varmasti usein :)
 
RiikkaJo  et ole ainut jonka mies sulattelee asiaa, tosin joudun kyllä itsekkin sulattelemaan tätä raskautta. Hoitovapaalla  ollessa oma aika menee kohta vuoden ikäisen tytön perässä juostessa, mies taas on päivät töissä ja illat kotipihan työmaalla (autotalli, puuvaja, pihanlaitto projektit vaiheessa). Itse rupean olemaan ajatuksieni kanssa sinut nyt tässä muutaman viikon asioita päässä pyöriteltyäni, miehellä selkeästi asioiden sulattelu kesken. Eikä tätä tietystikkään helpota yhtään se vähäinen yhteinen aika kun ei oikeen missään vaiheessa ehditä ajan kanssa keskutelemaan.

Oireita tämä raskaus ei ole hirveästi tuonut, tietysti väsymystä on mutta eipä juuri muuta. Edellisen kanssa pahoinvointia riitti, mutta hyvin on asiat unohtuneet kun ei ole mitään mielikuvaa missä vaiheessa se alkoi ja milloin loppu. Muistissa vaan aamut kun ei kyennyt syömään, lenkittämään koiria ja töissä sai nieleskellä oksennusta useita kertoja.

Ajatuksen pyörivät lähinnä sen suhteen miten arki tulee muuttumaan, miten kahden pienen kanssa pärjää. Pakko varmaan hankkia tuplarattaat, jotta pääsen koirien kanssa lenkille. Auto asiatkin mietityttää, nykyisiin farmareihin emme tule mahtumaan mitenkään vaunujen, korien, 2 lapsen ja matkatavaroiden kanssa mitenkään kaikki samaan aikaan.
 
kaippa minäkin sitten tänne ilmottaudun :) 26.6 eka plussa tehty... kolmeen kertaan :D ei siis mitenkään epävarma ollut tuloksesta mut oli pakko varmistaa :DD edelleen jotenkin epävarma olo mut testi näytti eilenkin plussaa eli kai se totta on. :D
 
Tää teki haamulaisia muutaman päivän ja tänään sit otin digin ja siihenhän tuli raskaana 1-2
joten toivottavasti ois masussa hyvin tarrauduttu kiinni
Täältä löytyykin muutama tuttu jo ennestään :)
Niin ja yrittää ehdittiin jo 10 kuukautta <3
 
Perjantaina eka haamuplussa,lauantaina toinen ja sunnuntaina kolmas ja neljäs..pakkohan se on nyt uskoa! ;D testin tein kun pari pv oli menkat myöhässä. meillä on poika ennestään 1v 4kk.varsinaisesti ei vielä yritetty toista,jonkun aikaa oon miestä suostutellu mutta hiän on halunnu odottaa kun on toi esikko niin pikkanen,ei osaa oikein kuvitella että kuites vielä siinä se 9kk menee.
noh ehkäsynä meillä on ollu enimmäkseen keskeytys,eli sillä fiiliksillä periaatteessa kuitenkin oltu esikon syntymän jälkeen että tulee jos on tullakseen.aiemmin oltiin pirun tarkkoja ehkäsyn kanssa
Mutta näköjään mies sit oliki jo valmis kun just ovun aikaan sisälle tuli(hieman yllätyin) ja hetihän se nappas,niinko ekankin kanssa :) 

Erilaista on  nyt vähä tämän kakkosen kanssa,raskaana olo ei oo kivaa enkä oo siitä innoissani niinku ekalla kerralla nyt kun tietää millasta tuskaa se on,innokkaammin nyt kyllä ootan että saan vaavin syliin kun tiedän jo miten ihanaa se on.. ;)
Synnytys pelottaa kyllä nyt enemmän.. :(

Ja sehän se pelottaa että onko kaikki ok,ekaa ultraa ei malttas odottaa että ylipäätään tietää että onhan se sikiö oikeesti siellä..
Mutta tuollaset asiat kyllä yrittää työntää pois mielestä ja ajatella vaan ihania asioita.
voi kun niin tahtos jo hehkuttaa kaikille.. :) <3

Oireetonta ja mukavaa odotusta toivotteleepi teille kaikille,minä :)

 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top