Kesäkuisten mammat! <3

Itse mietin kanssa noita rannekkeita, mutta tosiaan töissä ei pystyisi käyttämään.. pitää varmaa käydä ostamassa jos pahenee ja pitää kotona
 
Minullakaan ei toiminut esikoista odottaessa ranneke. Söin myös primperan nimistä pahoinvointilääkettä jonkin aikaa jota käytetään mm. Syöpähoitojen aiheuttamaan pahoinvointiin ja oksenteluun mutta siitäkään ei ollut apua. Ehkä jollekin kuitenkin saattaa olla, ihan neuvola lääkäri kirjoitti siihen mulle reseptin [emoji4]
 
Mulla pelottaa että tulee samanlainen pahoinvointi kuin esikoista odottaessa laihduin kuukaudessa oksentelun takia 13kg (paino onneksi nousi takaisin toisen kolmanneksen aikana) ja käytössä oli primperan ei auttanut.
 
Sanini sanoi:
Ootteko kokeillut pahoinvoivat noita pahoinvointirannekkeita? Mulla ei työnteosta tuu yhtään mitään ilman niitä, tosi suuri helpotus. Samoin syödä pitää tasaisin ajoin vähän kerrallaan. Tällä viikolla ei onneksi ole ollut yhtä paha olo kuin viimeviikolla. Vaikka varhaisultrassa kaikki oli hyvin niin silti on hiukan epätodellinen olo että jaksaako toinen olla kyydissä. Kovat työkiireet ja päälle pukkas vielä ihan älyttömän yskän. Tää su mennytkin leppäillen ja "akkuja ladaten".
Click to expand...
Mulla on ne. Nyt sairaslomalla oon niitä pitänyt mutta ei mitään muutosta vointiin. Pidin niitä viikon ja pistin pois. Ja vaikka kuinka ’yritin uskoa’ niihin mutta ei mulla toiminut. Töissä en voi itse niitä pitää, meillä ei saa olla leikkurissa mitään ylimääräisiä hygieniasyistä. Toivottavasti muilla toimii :)
 
Marttta sanoi:
Laitoin tänään miehen ostamaan ne, jos olisi yhtään apua. Oon valmis koittamaan mitä vaan.
Huomenna saan ne käsiini ja toivon, että helpottaa. Työpäivän selvisin yllättävän hyvin, mutta kotiin tullessa maha myllää taas kuin viimeistä päivää. jos rannekkeet toimii, niin ainakaan ihan vielä en niitä töissä pääse käyttämään. Työpaidan lyhyet hihat paljastaisivat heti :/

Toivottavasti sulla yskä hellittää :)
Click to expand...

Meillä kans työpaidoissa lyhyet hihat, mulla jo toises rantees aktiivisuusranneke. Vähä on jo ollu huonoa oloa mutta saa nähä yltyykö. Työkaveri on jo ylittäny puolenvälin ja sillä oli kova pahoinvointi
 
Akupisteisiinhän noi rannekkeet perustuu. Mulla onneksi auttaa. Ja töitä teen enimmäkseen yksin, niin ei ole tarvinnut kenellekkään selitellä rannekkeita .
 
Ehkäpä minäkin uskaltaudun mukaan! Eilen tein plussan, kun menkat olivat paripäivää myöhässä. La laskujeni mukaan 25.6 [emoji4] jätin ehkäisypillerit pois parikuukautta sitten kun yhdessä päätimme alkaa yrittämään toista lasta. Esikoinen nyt vähän reilu 3v.
Aluksi olimme todella innoissamme ajatuksesta että toinen lapsi saa tulla, mutta noin kuukausi sitten tajusin että sairastan masennusta ja totesimme että hoidetaan mut kuntoon ja jatketaan sitten yrittämistä mutta kappas, uusi tulokas onkin jo nyt matkassa. Tästä syystä hieman ristiriitaiset fiilikset [emoji85] ja kaiken lisäksi mulla aloitettiin juuri masennuslääkitys ja siinä saattaa tulla ensimmäisien viikkojen aikana sivuoireita ja nyt en enää tiedäkkään johtuuko etova olo, älytön väsymys ym nyt sitten tuosta lääkkeestä vai raskaudesta...
Toi vau.fi odotus appi on ollu hyvä, oli esikoisen kanssakin jo käytössä [emoji106]
 
Moikka kaikille [emoji254]

Täältä mukaan liittyy kahden lapsen äiti ja kolmas nyt masussa. Muita jotka olis aiemmin olleet ryhmässä maalikuuset 14 tai marraskuiset 16?

Raskausviikot nyt 4+4 ja laskettu aika 27.6.2019

Me ei keretty ku tehdä päätös, että ei enää ehkäistä, niin raskauduin. Aiemmat raskaudet on saaneet alkunsa 8-9 kk yrittämisen jälkeen.

Itsellä ollu hyvä fiilis plussan jälkeen, mut mies on aika paljon ollut omissa maailmoissaan ja stressaantunut. Se harmittaa, vaikka ymmärränkin, että tarvitsee aikaa ajatella.. Koen että ite tarvisin hellyyttä, huomiota, tsemppiä ja kauniita sanoja.

Miten teillä puolisot ottaneet tiedon vauvasta?
 
Eea sanoi:
Itsellä ollu hyvä fiilis plussan jälkeen, mut mies on aika paljon ollut omissa maailmoissaan ja stressaantunut. Se harmittaa, vaikka ymmärränkin, että tarvitsee aikaa ajatella.. Koen että ite tarvisin hellyyttä, huomiota, tsemppiä ja kauniita sanoja.

Miten teillä puolisot ottaneet tiedon vauvasta?
Click to expand...

Mulla avokki ei meinaa vieläkään sisäistää asiaa, on sille esikoinen. On silti innoissaan ja jo kyselee kai me mennään vauvan kanssa vauvauintiin jne :Heartred
 
Ehkäpä uskaltaudun tännekin ilmoittautumaan mukaan :)
471096c50ff126c8e46e5cf95fdcf12c


Eilen tuli testattua urakalla ja melko selvältä näyttää :) hiukan on laskettu aika hakusessa kun kierrot alkoi heinäkuussa ja tässä ehti olla vain kahdet kuukautiset. Ja niidenkin kuukautisten väli oli 47pvä. Kaikkien laskureiden mukaan la osuisi jonnekin 20.6.-3.7. välille. Neuvolaan soittelen tänään ja pyydän päästä alkuraskauden ultraan nii jos saisi vähän tarkempaa tietoa [emoji4]

Tää ois meidän perheeseen neljäs vauva <3 ennestään on tyttö 1/14, tyttö 12/15 ja poika 9/17 <3
 
Eipä tunnu rannekkeilla olevan mitään tehoa. Koitan kuitenkin vielä muutaman päivän. Olen sitä oikeaa pistettä yrittänyt löytää ja asetella ranneketta oikeaan kohtaan, mutta ei. Mies oli eilen vapaalla ja oli onneksi jo pelkällä hänen seurallaan apua oloon. Velloi kyllä vatsassa mutta ei tuntunut niin pahalta kuin yksin ollessa. Toivottavasti tänään taas selviän työpäivästä.

Tiedän mieheni olevan enemmän innoissaan tulevasta lapsesta vaikka ei sitä näytäkään. On ollut valmis jo monen monta vuotta tähän, mutta minulla kesti kypsyä ajatus jälkikasvusta vähän pidempään :P

En tiedä, mitä muut ajattelevat kun sanon näin, mutta en ole juurikaan lapsirakas ihminen. Sisarusten ja tuttavien lapset ovat rakkaita ja tärkeitä ja tiedän että omaa tulen rakastamaan enemmän kuin mitään koskaan, mutta lapset yleisesti.. Ei. Olenko täysin yksin tällaisen ajatuksen kanssa? En koe, että olisi väärin ajatella näin, mutta ymmärrän jos se jonkun korvaan kuulostaa karulta.
 
Et ole yksin tuollaisten ajatusten kanssa marttta. Mä en myöskään ole kovin lapsirakas, vaikka meille kuudes onkin tulossa. Omat ovat tietenkin parasta ja rakkainta maailmassa ja kavereiden lapsista suurin osa on ihan ok ja mielellään heitä tapaan. Mutta esimerkiksi kun olen töissä, niin en jaksaisi kaitsea ja seurustella muiden tenavien kanssa (vaikka heidän vanhempansa olettavat sen olevan mun tehtävä. Ei ole, satun vain olemaan töissä sellaisella osastolla jossa pyörii paljon lapsia).

Mä en oikein ole ottanut selvää mitä mieltä mies on tästä raskaudesta. Sanoi kyllä olevan jees ja kiva juttu, mutta olemus on vähän erilainen. Toisaalta, ehkä hänkään ei uskalla luottaa että tässä vielä hyvin käy eikä sen takia oikein innostu.
 
Minäkään en ole lapsirakas. Enkä kotiäiti. Rakastan omiani eniten maailmassa, mutta en tykkää muitten lapsista. Ja olen ollut vain pakolliset vapaat kotona, muuten palannut heti töihin, ja äitiyslomat keikkaillut satunnaisesti, että pää kesti. Kaikki tunteet ovat oikeutettuja, esikoisen aikaan koin morkkista asiasta ja fb ryhmä syyllisti lisää, joten lähdin sieltä ja kaikki alkoi mennä paremmin. Nykyään olen ilman somea, koska tuntuu, että siellä syyllistetään kaikesta, tai itse otan sen niin.
 
Marttta, ymmärrän :Heartred Nyt ensimmäisen raskaus vatsassa ja tätä ennen mietin paljon haluanko lapsia ollenkaan. Raskaus alkoi yllättäen enkä ikinä ajattelut etten haluaisikaan tätä! Rakastuin tähän sinttiin heti, vaikka se jo nyt tuottaa huolta. Haaveeni on kuitenkin aina ollut vain yksi lapsi mutta en sano ei koskaan toisellekkaan. Mieheni haluaisi kaksi. Eilen kun kuulin että minulla oli ollutkin kaksoisraskaus surin jo kun en saisikaan kahta :biggrin
 
Täältä tullaan varovaisesti mukaan. Viikko sitten plussasin haalean plussan. Jota en uskonut todeksi. Joten viikon positiivista raskaustestejä tehneenä ilmottaudun mukaan. Poikia minulla on kolme edellisestä liitostani 1/10, 08/11 ja 11/14. Puolen vuoden aikana tullut kaksi km. Joten tämän kanssa pidän jalat ristissä. Laskettu aika olisi 24.6. Olin kyllä sen verran malttamaton että kerroin parhaimmille ystävilleni tästä jo heti.
Jännättää.
Onnea kaikille kanssa odottajille :)
 
Mä tykkään lapsista mutta en mäkään joka päivä niitä jaksa. Vaikka oonki sisäleikkipuistossa töissä ni välillä miettii että miksi!? Työkaverit on mahtavia. Ja ku nuo edelliset muksut on isompia ja itsenäisiä ni miettii oonko hullu ku nyt sitte haluan vauvan joka on mussa kiinni 24/7/365 seuraavat 5-6v!? Vaikka äkkiähän seki aika menee.
 
Minäkin tykkään lapsista ihan yleisestikin. Töissäni niitä kyllä harvoin ees tapaa. Eikä mua kaupassa haittaa, jos jonkun lapsi kiukkuaa, kohan se ei ole minun. :grin

Nunnu84, vähän samat ajatukset täällä, justiinsa saanut melkein tuon kuopuksen itsenäiseksi. Mutta tosiaan se aika menee hyvin äkkiä. :)
 
Mä nään lapsia niin kotona kuin töissä ❤ Lastenhoitaja kun oon... Oli vaan aikamoinen kriisin paikka kun kuuli ettei sitä omaa välttämättä saisikaan ja alan vaihto kävi mielessä. Luontoäiti päätti sitten kuitenkin toisin...
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top