Kesäkuiset odottajat 2011

Hei,
 
Ilmoittautuisin mukaan kesämammoihin. Laitoinkin itseni jo tuonne listauksen puolelle, mutta en kylläkään osannut laittaa tuohon hienoon taulukkoon [;)]. LA meillä siis on 14.6., mutta pikkukakkosen odotuksesta ei aivan voi puhua, kun aikaisemmasta liitosta oleva iso neitini on jo 13-vuotias murunen. Olemme olleet lapsettomuushoidoissa, joten vihdoin ja viimein tullut plussa on laittanut pään sekaisin. Varhaisultrassa kävimme viime viikolla ja sieltä onneksemme löytyi alkio sykkeineen oikeasta paikasta. Olemme molemmat mieheni kanssa 33-vuotiaita.
 
Oireina lähinnä ollut älytön väsymys ja aaltoileva huono-olo. Tosin ongelmallisin oire taitaa olla ylitarkka hajuaisti. Mies ja koira joutuvat pesulle aika tiuhaan, kun haisevat niin pahalle. Oksentamaan en ole onneksi joutunut kertaakaan. Aikaisemman raskauteni aikana vietin kolme ensimmäistä kuukautta pää ämpärissä, joten vielä olen selvinnyt vähällä.
 
Myös minä toivotan kaikille plussanneille onnea sylin täydeltä ja km:n saaneille isot lohtuhalaukset
 
Tänään ultrattiin ja mitään ei enää kohdusta löytynyt. Tyhjennyslääkitys päällä.Toivon kaikille odottajille hyvää aikaa! Toivottavasti tätä ei kukaan joutuisi kokemaan.
 
Hei kaikki, varoen ilmottaudun mukaan kesäkuisiin...
 
Aluksi haluan heti välittää voimahalit kaikille vauvansa menettäneille; Miiiialle, Fuyulle ja Heesulle. Tiedän todella miltä teistä tuntuu ja keskenmenoa en toivoisi edes pahimmalle vihamiehellenikään. Eli jaksamista kovasti teille. Kun jaksatte puhua asiasta, niin puhukaa, se helpottaa.
 
Eli itse siirryn tuolta pidemmän kaavan mukaan yrittäneiden puolelta tänne. Takana kolme selittämätöntä keskenmenoa, yritystä takana lähes 2 1/2 vuotta ja nyt kolmas raskaus menossa tänä vuonna.
En osaa iloita asiasta, elän jatkuvassa pelossa. Eli Jade82 -tiedän myös todella miltä sinusta tuntuu. Viikkoja ois nyt varhaisultran mukaan 8+6, ultrassa sydän sykki. Se ei itselleni merkkaa vielä mitään. Lapsi on kyllä todella toivottu. La ois alustavasti 8.6, vaikka luulen että np-ultrassa ehkä aikaistuu, jos kaikki siihen asti menee hyvin.

Oloja on ollut jo monta viikkoa, vahvimpana raskausoireena järkyttävä väsymys, joka ehkä helpottaa 10-12h unilla. Etovaa oloa aamupäivästä iltaan, jos ei muista syödä koko ajan. ja tunteet heittelee, itken pienimmästäkin asiasta, normaalisti kyllä hallitsen tunteeni. :)
 
Mutta näin meillä, toivotaan kanssasiskot parasta, että kaikki sujuu hyvin ja pääsemme kaikki näkemään kesävauvamme!
Ja anteeksi synkkyyteni.... Yritän jaksaa uskoa, että tämä muuttuu vielä iloksi!
 
Samoilla fiiliksillä kanssasi Angervo tosiaan täälläkin mennään. Ylihuomenna olisi ensimmäinen ultra johon pääsen kunnalliseen jo viikoilla 6+4 niiden toistuvien keskenmenojen johdosta. Kauhulla odotan sitä aamua varsinkin kun lauantaina vessakäynnin yhteydessä jäi vähän ihmeellistä rusehtavaa valkovuotoa paperiin... Samanlaista vuotoa ei aikaisemmissa ollut, joten toivottavasti tämä ei enteile mitään pahaa. Yhtään en kyllä osaa nauttia olosta kun jokaisella vessakäynnillä on asia mielessä. Tää viikko muutenkin tuntuu todella pelottavalta kun edelliset on juuri tällä viikolla kesken menneet...

Omasta puolesta tuntuu, et on helpompi olla kun ei puhu ääneen koko raskaudesta (eikä kyllä niistä keskenmenoistakaan). Jotenkin tuntuu et sitä tippuis taas muka vähän matalammalta jos asiasta ei tee "todellista". Yhtä pahalta se jokakerta kuitenkin tuntuu vaikka siihen on kuin varautunut... Meillä yritystä ei onneks kaikkiaan oo takana kuin reilu vuosi (ja tämä siis neljäs raskausyritys) et ollaan sen suhteen päästy aika helpolla. En voi kuvitellakaan miten pahalta tuntuu niistä, jotka on kauan yrittänyt ilman tulosta ja sit vihdoin kun nappaa niin se otetaankin pois...

Toivon todella myös, että meille kaikille tämä vielä iloksi muuttuu. Tuntuu vaan jotenkin niin väärältä, että meiltä useamman keskenmenon kokeneilta on viety kaikki ilo raskaudesta nauttimisesta...

Tsemppiä kuitenkin meille kaikille ja yritetään kaikesta huolimatta pysyä positiivisina :)
 
inga: Tosi kiva kuulla, etten ole ainoa muhkea mutsi. [;)] Olen sua muutaman sentin lyhyempi ja muutaman kilon kevyempi, mutta veikkaisin että melko sama BMI meillä olisi. En itsekään enää ota paineita painostani, olen mikä olen ja pääasia että itsellä hyvä olla. [:)]

Itse en onneksi saanut ensimmäisessä neuvolakäynnissä suurta noottia painostani. Kovasti pelkäsin etukäteen! Ihana hoitsu tyytyi vain toteamaan, että joudun korkean BMI:n vuoksi sokerirasitustestiin. No problem, mikäs siinä.

Heesulle paljon voimia ja halauksia! [:(]

Uusille tulokkaille tervetuloa minunkin puolestani! [:)] Toivottavasti kaikki menee tällä kertaa hyvin myös Angervolla ja Jade82:lla. <3


Tänään mulla alkaa 9. raskausviikko. Tosin neuvolan laskujen mukaan jo 10. mutta uskon ultraan asti mieluummin näitä omia laskujani. Ensimmäinen neuvolakin siis on nyt vihdoin takana päin, mutta siitä enemmän tuolla toisessa ketjussa. Tänne tulin vain kurkkimaan uusia kuulumisia. [:)]
 
Varovainen Hei! kaikille.
Päätin sitten minäkin (jonkun aikaa sivusta seuranneena) liittyä mukaan juttuihin.

Lisäydyin jo tuonne listaus puolelle, mutta jos sitä tänne esittäytyisi hieman paremmin [:)]

Täällä siis ensimmäistä aarretta odottelee 26v neiti. LA on 26.6 (tämä siis vau.fi laskurin mukaan)
Mies on muutaman vuoden vanhempi ja hänellä on aikaisemmasta suhteesta aivan ihana (minullekkin rakas ja tärkeä) 4v tytär, joka tosin ei toisen vanhempansa päätöksellä meidän luokse enää pääse leikkimään [:(]
Meidän perheeseen kuuluu myös 4v kiinanharjakoira herra, joka pitää huolen siitä että kotona on siistiä ja minä pääsen lenkille päivittäin [;)]

Luin aikaisemmista kirjoitteluista että joillain oli työkaverit jo arvanneet kuka mistäkin kohtaa. Itse työskentelen rakennustyömaalla (lue: miesten keskellä) ja tänään aamulla tuli esimies kysymään että onko ehkä uutisia odotettavissa. Minä tietysti fiksuna veikkasin että radiostahan niitä tasatunnein kuulee. Tähän tuli vastaukseksi mutinaa lisääntyneistä välipalahetkistä ja kuulemma ulkonäkö on muuttunut. Mukavaa että näin kauniisti ilmaistiin kun tiedän että turvotus näkyy ja tosiaan etovan olon saan helpottumaan kun syön usein jotain pientä [:)] Mietinpä vain että kannattaako sitä kertomista odottaa vai pitäiskö sitä jo nyt sanoa ihan ääneen, ettei mene herroilla päivät siihen arvuutteluun..

Seuraava etappi tällä matkalla onkin sitten eka neuvola (vasta) 18.11..
Jännitys on kova koko hommasta ja tuntuu että murehdin ihan liikaa sitä, että meneekö kaikki hyvin.
Tuo tunteiden käsittely kun on omalta osalta todella vaikeaa, niin sitä kovasti toivoisi ettei tulisi pahaa mieltä. On tämä kuitenkin minun elämässäni sen verran odotettu ja toivottu asia.

Siinäpä sitten "pieni" esittely[;)] toivottavasti joku saa edes vähän selvää, kun tuntuu että voisi kirjoitella vaikka kuinka paljon ja sitten sitä päätyy kirjoittamaan vähän mitä sattuu [:D]
 
Tervetuloa joukkoon NtiHelinä [:)]

Meillä näyttäisi olevan (vau:n mukaan) sama laskettuaika. On tämä foorumi vaan maan mainio paikka. Vertaistukea saa ja saa itse vuodattaa tuntemuksiaan ihan antaumuksella muille. Varsinkin, kun itselläni ei juuri juttelukavereita ole, joille raskaudesta voisi ihan avoimesti jutella. Tietysti ukko-kulta saa kuunnella illat pitkät netistä lukemaani sepustusta, mitä milloinkin tapahtuu, mitä saa syödä ja mitä ei ja muutenkin, mikä on hyväksi ja mikä ei jne. Liekkö tuo edes kaikkea kuuntelee, kunhan myhäilee ja on kuuntelevinaan, niin saa pidettyä minut tyytyväisenä. [:D]

Tänne ei raskausrintamalle kuulu mitää uutta. Kuumeisesti ensimmäistä neuvolaa odotan, joka siis on vasta 29.11 Tosi myöhään on kyllä tuo neuvola, kun täälläkin monet tuntuu päässeen jo huomattavasti aikaisemmilla viikoilla. Minulla tuolloin olisi viikkoja 10+1. Toisaalta odotan innolla, että kuunneltaisiin niitä sydänääniä ja kaiken logiikan mukaan niiden pitäisi tulloin jo kuulua neuvolassa. (pettymys on kyllä suuri, ellei niitä kuulukaan/kuunnella)

Aikaisemmin olen valitellut totaallista oireettomuutta, mutta onhan näitä "piileviä" oireita. Rinnoista ainakin huomaa, että muutosta on tapahtunut. Näin päiväsaikaan eivät menoa juuri hidasta (ei arat, ellei mene puristelemaan), mutta iltaisin, kun riisuu liivit pois, jo on arat ja pinkeät. Kainaloiden puolelle vasinkin on tullut kiinteämpiä kohtia ja sieltä kevyesti painelemalla tuntee, että aristaa ne ihan selvästi. Mahallaan ei tee mieli oleskella. Toinen, mistä huomasin rintojen erkuuden oli, kun isännän kanssa lemmiskeltiin. Kyllä meinaan tunsi, että 85kg makasi päällä! Pitänee alkaa eri asentoja kokeilemaan, ettei tissit vallan lististy moisessa touhun tiimellyksessä [:D]

Nyt tänään, kun pääsin töistä kotiin ja tässä istuskelen, olen huomaavinani jonkinlaista pahaaoloa.[:'(] Ei mitään älyttömän pahaa kuitenkaan... vai onkohan mulla vaan nälkä? Just kyllä yhden mandariinin söin. Yäks, ei kiva, jos se tästä nyt alkaa... Tänään jouduin kyllä juomaan yhden kupin kahvia, koska olin sellaisessa tilanteessa, jossa en halunnut juomattomuuttani alkaa selittelemään. Ei kait siitä yhden kupin juomisesta mitään haittaa ole??? Eikös osa juo kuitenkin ihan koko raskautensa ajan normaalisti kahvia?

Eilen menin myös syömään katkarapuja, kuumennettuna kuitenkin, kun ruoan seassa olivat. Tuskin siitäkään pitäisi haittaa olla. Mitä mieltä olette? Ehdin tuorejuustoakin viime viikonloppuna syödä, kun en tiennyt, ettei sitä saisi syödä. Haittaakohan se, jos sitä laittaa kastikkeeseen? Koska siinähän se kuitenkin keitetään, jolloin pöpöjen pitäisi kuolla.

Tulipahan vuodatusta... nyt wc kutsuu...
 
Pikainen huikkaus vaan.. [:)]

Kahvia saa meidän neuvolan ohjeiden mukaan juoda 3kupillista (1,5dl) päivässä!
Kaloista ja äyriäisistä sain sellaset ohjeet (totaalinen merenherkkujen ystävä kun olen), että tyhjiöpakatut, kylmäsavustetut- ja graavatut lohet kannattaa jättää kokonaan pois. Ja Itämeren kaloja suositellaan syötäväksi vain n. kerran kuukaudessa niissä esiityvien korkeiden elohopeapitoisuuksien vuoksi. Ja haukea ei ollenkaan.
Mädit täytyy jättää myös kaupan tiskille (oi voi, mun suurin jouluherkku!), ja merilevävalmisteet myös, jos niiden jodipitoisuuksia ei ole pakkaukseen merkitty. Mutta muuten äyriäisiä saa syödä, kunhan muistaa kohtuuden [:D][:D]
Ja tuorejuustoakin saa syödä, kunhan se on tehty pastöroituun maitoon.
 
Heippa!
Täällä hetken aikaa sivusta seuranneena uskallan minäkin ilmoittautua mukaan. Kovasti odotettua ja toivottua sikoista odotellaan täällä, la meillä (laskurin mukaan) olisi 28.6. [:)] Onnesta ollaan varovaisesti sekaisin.
 
Minäkin ilmoittauduin jo tuonne listauksen puolelle, mutta laitetaan tännekin viestiä :)

Meillä siis ensimmäinen raskaus ja toivotaan, että se jatkuu myös loppuun asti. Mulla on ollut aika kovia alavatsakipuja, mutta terveydenhoitajan mukaan ne ovat vielä ihan normaalin rajoissa. Tosin töissä ja harrastuksissa ne pikkaisen haittaavat. Tämän takia pitääkin kohta harkita esimiehelle kertomista (vaikken vielä tässä vaiheessa haluaisikaan). Harrastuksissa on helpompi luovia mitä mielikuvituksellisimmin selityksin ;)

Meillä oli ensimmäinen neuvola jo viime viikolla ja nyt sitten ensimmäistä ultraa odotellen. Mulle tuli tosi suurena yllätyksenä neuvolakäynnin yhteydessä, että synnytyssairaala olisi pitänyt päättää jo siinä. Onneksi saatiin aikaa tähän päivään asti, että ehti edes hetken miettiä asiaa. Olin vähän yllättynyt myös siitä ettei ("liian isoihin") BMI-lukemiin kiinnitetty tässä vaiheessa vielä mitään huomiota, mutta kai siitä painosta ehditään valistamaan vielä vähän myöhemminkin :)

Ikää mulla siis 27, paikkakuntana Helsinki ja perheeseen kuuluu ihana avomies.
 
Heippa!

Toivottavasti tämä viesti menee nyt oikeaan osoitteeseen. Eli haluaisin ilmoittautua listalle kesäkuiset odottajat 2011.

Meillä laskettu aika on 15.6. ja Mansikka on meidän esikoinen. Neuvolaan ja ultraan olemme menossa kahden viikon kuluttua. Odottavan aika tosiaan on pitkä, sillä olemme joutuneet muuttamaan neuvola-aikaa jo pariin otteeseen, mutta onneksi vointi on ollut hyvä. Asumme Espoossa Tapiolan alueella, ja olisi mukava löytää täältä läheltä odottavia äitejä.

Kuulemisiin!
 
ALKUPERÄINEN: Mansikkainen

Heippa!

Toivottavasti tämä viesti menee nyt oikeaan osoitteeseen. Eli haluaisin ilmoittautua listalle kesäkuiset odottajat 2011.

Meillä laskettu aika on 15.6. ja Mansikka on meidän esikoinen. Neuvolaan ja ultraan olemme menossa kahden viikon kuluttua. Odottavan aika tosiaan on pitkä, sillä olemme joutuneet muuttamaan neuvola-aikaa jo pariin otteeseen, mutta onneksi vointi on ollut hyvä. Asumme Espoossa Tapiolan alueella, ja olisi mukava löytää täältä läheltä odottavia äitejä.

Kuulemisiin!
 
Listauspuolelle jo laittelenkin viestiä, mutta kerronpa täällä lisää itsestäni. Olen pitänyt matalaa profiilia raskaudestani, mutta uskaltauduin nyt keskusteluita vähän aikaa seuranneena ilmoittautumaan tänne.

Laskettu aika on siis 18.6, ja tätä raskautumista on yritetty 1,5 vuotta. Kesän kynnyksellä kävin lääkärissä, ja miulla todettiin polykystiset munasarjat, vasemmalla puolella pahemmin. Koska tutkimuksissa käydessäni olin sattunut juuri yhden kerran ovuloimaan spontaanisti, aloitin Clomifen-kuurin vasta myöhemmin. Kolmannella kerralla tärppäsi (juurin vasemmalta puolelta), ja olo on epätodellinen. Kovasti myös pelottaa, että kaikki voi mennä vielä pieleen... Josko sitä tästä alkaisi uskaltaa pikkuhiljaa nauttia raskaudestaa (pahoinvoinnista ja kamalasta väsymyksestä huolimatta), kun aika kuluu.

Perheeseen kuuluu ihana aviomies, jonka kanssa ollaan oltu kohta kolme vuotta naimisissa, sekä reilun vuoden ikäinen sekarotuinen koiraneiti. Asustelemme Pohjois-Pohjanmaalla ja joskus ensi vuoden puolella olisi tarkoitus päästä muuttamaan omaan taloon. [:)]
 
Hei Metsätähti83, tervetuloa mukaan!
 
Meilläkin yritystä oli pitkään ja vasta hoitojen jälkeen tuli toivottu tulos [:)]. Ymmärrän hyvin huolen siitä, että mitä vain voi sattua ja jokainen wc-reissu vähän jännittää. Eipä se auta kuin yrittää rentoutua ja ajatella positiivisesti. Onneksi on noita oireita edes vähän, että tietää mahassa jotain tapahtuvan.
 
Mekin asutaan Pohjois-Pohjanmaalla, tarkemmin Oulussa. Helistimen puolella pyörii oulun seudun massukat  http://www.helistin.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=48028, jos tahdot mukaan saman alueen mammojen kanssa.
 
 
 
Tervehdys kaikille!

Tämä on ensimmäinen viestini Vau:n keskustelupalstoilla. Olen 33-vuotias espoolaisnainen ja odotamme esikoistamme, jonka laskettu aika 29.6.2011.

Yritimme noin 1,5 vuotta, jonka jälkeen menimme keväällä Väestöliittoon tutkimuksiin. Teimme ensimmäisen inseminaation 6.10. ja heti tärppäsi! [:)]

Tänään tuli 8 raskausviikkoa täyteen, maanantaina oltiin Väestöliitossa ultrassa ja nähtiin 14 mm:n mittainen "katkarapumme" ja sydämen lyönnit. Itkuhan siitä tuli, hyvällä tavalla...

Vielä ei olla kerrottu juuri kenellekään, haluamme odottaa joulukuun puolenvälin paikkeille, jotta 3 kk täynnä.

Vau-sivusto on minulle ihan uusi ja mielellään otan vinkkejä siitä, millä eri tavoilla voi jakaa kokemuksia muiden kesäkuussa 2011 vauvaa odottavien kanssa!

Hyviä vointeja kaikille - täällä Espoossa kovasti hengessä mukana ja uusia tuntemuksia kuulostellen!
 
Hei!
Ekaa lasta ollaan avomiehen kans odottamassa. Raskaus on viikolla 9, LA ois 30.6. Jännityksellä ollaan odottamassa uutta jäsentä perheeseemme. Ollaan oltu yhdessä 12 vuotta, joten pienokainen on todella toivottu. Keski-Suomen Keskussairaalassa ois tarkoitus synnyttää.
 


 
Hei!

Täällä olisi uusi palstalainen ja mielelläni liittyisin mukaan :)
Viidettä odotetaan syntyvän 4.6.11.

-mum rv 14+1
 
Hei kaikki

löysin eilen tieni tänne palstoille ja innostuin mukaan, kirjoittelin myös tuonne listauksen puolelle. Eli meillä odotetaan esikoista saapuvaksi kesäkuussa, LA 3.6. Olen 29 v. ja asumme miehen kanssa Espoossa. Viime kesäkuussa menimme naimisiin ja riemu repesi kun selvisi, että myös ensi kesäkuulle olisi luvassa iloinen perhetapahtuma. Vieläkin tätä uutista vähän ihmetellään, kaikki on lähtenyt sujumaan aika huomaamattomasti.
 
Takaisin
Top