Kenelle kerrotte ja koska?
- Ketjun aloittaja -mimosa-
- Aloituspäivämäärä
Ajateltiin kertoa lähimmille sukulaisille esikoisen synttäreillä syyskuun lopussa/lokakuun alussa laittamalla päivänsankarille joku isoveli-paita päälle ja katsotaan kuinka nopeasti asia huomataan.
Meillä on elokuun lopussa työpaikan risteily ja nyt jännään miten pystyn siellä peittelemään etten juo mitään. En yleensäkään juo paljon, mut kyllä sitä tommosissa tilaisuuksissa aina pari menee.
Meillä on elokuun lopussa työpaikan risteily ja nyt jännään miten pystyn siellä peittelemään etten juo mitään. En yleensäkään juo paljon, mut kyllä sitä tommosissa tilaisuuksissa aina pari menee.
Mä kerroin miehelle tietysti ihan ekana ja anopille heti perään. Anoppi saa kertoa apelle, kun se kotiutuu reissusta. Muille ei aiota kertoa vielä ainakaan ennen ens viikon perjantaita, jollon on ar-ultra. Jos ultrassa on kaikki hyvin, ni sit varmaan kerron mun äidille. Lopuille ehkä sitten np-ultran jälkeen, tai joskus.. Jos kaikki menee hyvin..
Miehelle kerroin ensimmäisenä.
Laitoin digistä kuvaa kun en uskaltanut soittaa (työ sellaista ettei aina pustu puhumaa puhelimessa)
Vastaus oli kokolailla "mikä toi on?" selitin että olen raskaana
Heti tuli puhelua perään että kusetanko :D1
Parhaalle kaverille oli pakko kertoa
Muuten sovitiin miehen kasnssa että ollaan hissukseen asiasta kun itse en halua selitellä kaikille jos kesken menee (hope not)
Me molemmat haluttaisiin "yllättää" jotenkin tulevat mummut ja vaarit. Mennä esim kylään ja viedä tuliaisena joku mummu kuppi tai mummola kyltti yms.
Onko hyviä ehdotuksia tai ideoita?
Laitoin digistä kuvaa kun en uskaltanut soittaa (työ sellaista ettei aina pustu puhumaa puhelimessa)
Vastaus oli kokolailla "mikä toi on?" selitin että olen raskaana
Heti tuli puhelua perään että kusetanko :D1
Parhaalle kaverille oli pakko kertoa
Muuten sovitiin miehen kasnssa että ollaan hissukseen asiasta kun itse en halua selitellä kaikille jos kesken menee (hope not)
Me molemmat haluttaisiin "yllättää" jotenkin tulevat mummut ja vaarit. Mennä esim kylään ja viedä tuliaisena joku mummu kuppi tai mummola kyltti yms.
Onko hyviä ehdotuksia tai ideoita?
Päätimme miehen kanssa, että kerromme parhaalle ystävälleni ja miehen "pomolle" tällä viikolla. Ystävälle, koska en pystyisi olemaan kertomatta kun viikonloppuna näemme. Ja miehen pomolle, että pääsisi helpommin neuvoloihin tms. mukaan sitten.
Viime viikolla olin ihan epäuskoinen ja epäluuloinen. Tänään olenkin ihan super positiivinen ja innoissani vaikka tiedän monen asian olevan vielä epävarmaa. Mieli tekisi vain kiljua uutista kaikkialle :D Miten tässä malttaa olla kertomatta kaikille :D Esimiehellekin joudun varmasti kertomaan etukäteen, ettei suunnittele kevääksi minulle asiakkuuksia ja projekteja.
Olemme kuitenkin päättäneet, että isälleni kerromme isänpäivänä, ja äidille ja anopille jouluna uä-kuvan muodossa, jos vaan maltamme. Sitten kaikille muille.
En vaan uskalla kertoa tästä ennen kuin ollaan "selvillä vesillä". Tuttavalla oli km rakenneultran jälkeen, kun sikiö ei ollut elinkelpoinen, ja se jätti nähtävästi traumat. En vaan kestäisi sitä jatkuvaa sääliä, vaan haluaisin jatkaa elämää ja vauvahaaveita, vaikka jotain tapahtuisikin.
Viime viikolla olin ihan epäuskoinen ja epäluuloinen. Tänään olenkin ihan super positiivinen ja innoissani vaikka tiedän monen asian olevan vielä epävarmaa. Mieli tekisi vain kiljua uutista kaikkialle :D Miten tässä malttaa olla kertomatta kaikille :D Esimiehellekin joudun varmasti kertomaan etukäteen, ettei suunnittele kevääksi minulle asiakkuuksia ja projekteja.
Olemme kuitenkin päättäneet, että isälleni kerromme isänpäivänä, ja äidille ja anopille jouluna uä-kuvan muodossa, jos vaan maltamme. Sitten kaikille muille.
En vaan uskalla kertoa tästä ennen kuin ollaan "selvillä vesillä". Tuttavalla oli km rakenneultran jälkeen, kun sikiö ei ollut elinkelpoinen, ja se jätti nähtävästi traumat. En vaan kestäisi sitä jatkuvaa sääliä, vaan haluaisin jatkaa elämää ja vauvahaaveita, vaikka jotain tapahtuisikin.
Eedla
Vauhtiin päässyt keskustelija
Isovelipaita oli loistoidea, pitäsköhän jossain vaiheessa laittaa kuva someen samallatavalla esikoisesta, kun ensiksi on kertonut lähimmille, vanhemmille ja sisaruksille.
Tekis mieli uutisoida megafoonilla koko maailmalle, että nyt näyttää hyvinkin siltä, että meille vihdoin vauva
! Mutten uskalla vielä näin varhaisessa vaiheessa.
Eniten jännittää pomo, koska on lapseton kovien arvojen bisnesnainen..ja aloitin juuri uudessa työpaikassakin. Eikä tässä maassa ymmärretä minkään irtisanomissuojien päälle.
Siis ei tästä tiedä kuin mies. Jätin vahingossa eteisen pöydälle yhden niistä miljoonista plussatesteistä, jotai tässä neljän päivän aikana on ehtinyt kertymään ja tajusin kerran että au pairimme oli juuri siinä kohtaa seisomassa tovin kuuntelemassa, mitä selostin viereisestä huoneesta... onkohan se huomannut
.. ei ainakaan kysynyt mitään.
Esikoisesta kerrottiin vasta viimeisellä kolmanneksella, koska tehtiin uskaliaina maailmanympärysreissu raskausaikana, ja samalla reissulla asuttiin silloin kesä Taiwanissa opiskeluiden vuoksi ja kummastus oli suuri kun niin pitkään pidettiin salassa. En vaan silloin olisi jaksanut monien kauhisteluja riskeistä, mutta kaikki meni hyvin ja neuvolat tuli hoidettua kv-sairaaloissa, alkuraskaus Suomessa nlassa ja silloinen terkka sanoi, että keskiraskaudessa voi hyvin vielä matkustaa lentokoneella jne, uskallettiin lähteä.
Nyt kyllä kauhistuttaa vähän silloinen uskaliaisuus.
Esikoiselle eilen selitin, että ihan kuin enkeli ois tiputtanut kengät äitin päähän pilven päältä (meillä ei kulje haikarajutut vaan pilveltä putoavat kengät vauvauutisina.) Illalla se selitti isälle tohkeissaan pilvistä ja enkeleistä, ja tokaisi, että äitin pitää ostaa sellainen mittari mistä katsotaan tuleeko kaksi viivaa vai ei... Mutta ei oikein tiedetä miten kerrotaan, tuollainen aavistus on jo istutettu mielikuvana. Ehkä me ostetaan se isovelipaita ja käsketään pukea päälle ja kun on oppinut lukemaan niin sais lukea siitä sitten ja miettiä miksi juuri sellainen paita ostettiin
.
Tekis mieli uutisoida megafoonilla koko maailmalle, että nyt näyttää hyvinkin siltä, että meille vihdoin vauva
! Mutten uskalla vielä näin varhaisessa vaiheessa.Eniten jännittää pomo, koska on lapseton kovien arvojen bisnesnainen..ja aloitin juuri uudessa työpaikassakin. Eikä tässä maassa ymmärretä minkään irtisanomissuojien päälle.
Siis ei tästä tiedä kuin mies. Jätin vahingossa eteisen pöydälle yhden niistä miljoonista plussatesteistä, jotai tässä neljän päivän aikana on ehtinyt kertymään ja tajusin kerran että au pairimme oli juuri siinä kohtaa seisomassa tovin kuuntelemassa, mitä selostin viereisestä huoneesta... onkohan se huomannut
.. ei ainakaan kysynyt mitään. Esikoisesta kerrottiin vasta viimeisellä kolmanneksella, koska tehtiin uskaliaina maailmanympärysreissu raskausaikana, ja samalla reissulla asuttiin silloin kesä Taiwanissa opiskeluiden vuoksi ja kummastus oli suuri kun niin pitkään pidettiin salassa. En vaan silloin olisi jaksanut monien kauhisteluja riskeistä, mutta kaikki meni hyvin ja neuvolat tuli hoidettua kv-sairaaloissa, alkuraskaus Suomessa nlassa ja silloinen terkka sanoi, että keskiraskaudessa voi hyvin vielä matkustaa lentokoneella jne, uskallettiin lähteä.
Nyt kyllä kauhistuttaa vähän silloinen uskaliaisuus.
Esikoiselle eilen selitin, että ihan kuin enkeli ois tiputtanut kengät äitin päähän pilven päältä (meillä ei kulje haikarajutut vaan pilveltä putoavat kengät vauvauutisina.) Illalla se selitti isälle tohkeissaan pilvistä ja enkeleistä, ja tokaisi, että äitin pitää ostaa sellainen mittari mistä katsotaan tuleeko kaksi viivaa vai ei... Mutta ei oikein tiedetä miten kerrotaan, tuollainen aavistus on jo istutettu mielikuvana. Ehkä me ostetaan se isovelipaita ja käsketään pukea päälle ja kun on oppinut lukemaan niin sais lukea siitä sitten ja miettiä miksi juuri sellainen paita ostettiin
.
Terhinaattori
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Huomenna 6+0 ja tooooodella moni tietää jo, suuri osa nähny mahasta ja ultimaattisesta finniryöpystä ennen niin kuulaalla iholla, enkä oo alkanu valehtelemaan jos joku on asiaa kysynyt :)
myownwonderland
Jostain jotain jo tietävä
Mulla sama, tekisi mieli kailottaa kaikille! :D mutta aion malttaa ar-ultraan jotta itsekin saan varmuuden kaiken olevan hyvin! :)
Helmiina81
Satasella mukana keskusteluissa
Me ollaan kerrottu jo lapsille, mun vanhemmille ja muutamalle kaverille. Ajoittain on niin kova pahoinvointi, että ei tätä hirveästi voi salata. Sama oli esikoisen odotusaikana.
Avvi
Näppärä viestien naputtelija
Meillä tietää vasta minä ja mies, jos varhaisultrassa kaikki näyttää hyvältä niin kerron ainakin äidilleni. Muille ehkä nt-ultran jälkeen jos vielä silloinkaan. Luulen että kaverit arvaavat jo ennen sitä 
Töissä kerron kun salailu alkaa käydä mahdottomaksi
Tein plussatestin sunnuntaiaamuna ja kävi hauska tilanne, että mies tarkisti juuri pettyneen näköisenä eilisillan lottokuponkia, taisi vielä ääneen mutista että "ei tullut voittoa". Kylläpä ilme kirkastui kun sai nähtäväksi toisenlaisen voittokupongin
Töissä kerron kun salailu alkaa käydä mahdottomaksi Tein plussatestin sunnuntaiaamuna ja kävi hauska tilanne, että mies tarkisti juuri pettyneen näköisenä eilisillan lottokuponkia, taisi vielä ääneen mutista että "ei tullut voittoa". Kylläpä ilme kirkastui kun sai nähtäväksi toisenlaisen voittokupongin
Terhinaattori
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Ihailen teidän muiden malttia, mä oon kyllä toitottanu jo joka paikkaan :D
Ihmettelen että oon saanut pidettyä suuni kiinni ;D
Jotenkin.hauskaa kun muiden asiat pidän itselläni mitä mulle kerrotaan ja saatan "jopa unohtaa" ne ja muistaa taas kun joku puhuu asiasta.. Omista asioistani en taas osaa olla yhtään hiljaa.. Varsinkaan jos on jotain aivan mahtavaa tapahtunut tai on tapahtumassa :)
Mutta toistaiseksi tämä foorumi, mies ja paras kaveri tietää.. Ellei mies sit vahingossa eilen lipsautanu anopile.. Sanoi kyllä ettei ole kertonut mutta se on samanlainen hölö suu kun minäkin ;D
Yritän vain malttaa odottaa edes sinne ensimmäiseen ultraan että on viedä edes kuva näytille jonkun kivan mummula/mummila jne taulun kuoin tai muun vastaavan kanssa :)
Jotenkin.hauskaa kun muiden asiat pidän itselläni mitä mulle kerrotaan ja saatan "jopa unohtaa" ne ja muistaa taas kun joku puhuu asiasta.. Omista asioistani en taas osaa olla yhtään hiljaa.. Varsinkaan jos on jotain aivan mahtavaa tapahtunut tai on tapahtumassa :)
Mutta toistaiseksi tämä foorumi, mies ja paras kaveri tietää.. Ellei mies sit vahingossa eilen lipsautanu anopile.. Sanoi kyllä ettei ole kertonut mutta se on samanlainen hölö suu kun minäkin ;D
Yritän vain malttaa odottaa edes sinne ensimmäiseen ultraan että on viedä edes kuva näytille jonkun kivan mummula/mummila jne taulun kuoin tai muun vastaavan kanssa :)
nuupa
Vauhtiin päässyt keskustelija
Mä oon kertonu vaan yhdelle kaverille ja muiden kohdalla harkitsen etten sano mitään, huomaavat kun huomaavat. Oon huono kertoo tämmösiä uutisia, eikä mieskään hallitse sitä sen paremmin. Ja viimeksi alko ärsyttää kun alusta asti osa kielti tekemästä millon mitäkin. Esim. kauppakassien kanto... Siitä ei varmaan joskus rv 15 oo mitään haittaa. Veikkaan kuitenkin että todellisuudessa ultrasta kun pääsee ja jos kaikki on hyvin niin möläyttelen asian kaikille kenen kanssa juttelen. Nii ja tietty mies tietää :D
Villiomenapuu
Jostain jotain jo tietävä
Yks kaveri tietää, koska kielsin sitä myymästä vauvakampetta vielä pois. Mää tahon ostaa ne! ;-)
Ei vaan pysty olemaan hiljaa! Mut töissä on pakko yrittää olla ihan shhhh vielä ainakin kuukausi.
Me ei olla vielä kerrottu oikein kellekään. Ei tätä meinaa vielä itekään uskoa kun on niin alussa vasta.