Kasvu ja kehitys

Meillä ihan vasta on alkanut pyrkiä istuvaan asentoon, eikä hirveen pontevasti vielä. Lempparihommaa täällä on sylissä hyppyyttäminen, hihkuu riemusta kun saa pomppia. Kääntyminen ei kiinnosta enää yhtään, kun nyt viihtyy sekä selin että mahallaan. Vatsallaan vaan ois kauhee hinku liikkeelle ja hirveellä sätkimisellä, ähinällä ja puhinalla yrittää, mut ei jaksa vielä mitenkään eikä kyllä tekniikkaakaan tajua. Eikä tosiaan mitään erikoisempaa kiirettä osoita istumisen kanssa. Pötköttelee maassa ja sylissä vielä ihan mielellään. :)

Meidän äiti kerto, et mä olin pienenä säikäyttäny sen pahasti, kun olin noussut tukea vasten seisomaan 4,5 kk:n ikäisenä. En siis ollu vielä oikein osannut siis istua tai mitään. Näinkin päin voi kehitysvaiheet mennä. :D
 
Mä kysyin neuvolassa tuosta seisottamisesta, että saako sitä tehdä (meillä kans vauva haluais olla pystyssä ja tulee hypytettyä sylissä kainaloista roikuttamalla ym) ja sanoi, että ongelmana on, että jos se kävelyrefleksi ei oo vielä sammunut, se voi jäädä päälle, eikä vauva välttämättä opi kävelemään normaalisti tai siinä oikeassa ajassa, kun se prosessi menee aivoissa tietoisesti. Että ei mistään pienestä "seisottamisesta" nyt suurta haittaa oo, mutta suositteli, että ei vielä pidettäisi ihan hirveästi, kun meillä se refleksi on vielä vähän päällä, joskin sammumassa. Istumisesta sanoi, että voi olla hyvin sylissä takanojassa vanhempaan nojaten, ja jos itse pyrkii eteepäin, niin se on ihan ok, mutta ei pitäis tarkoituksella pitää istumassa kovin pystyssä, ettei paino oo vauvan omalla takapuolella/lantion seudulla, kun selkänikamat vielä pehmeät.
 
Tämä foorumi on kyllä tosi hyvä kun aina ei muista kysyä neuvolassa kaikkea ja kun ei niitä käyntejäkään niin usein oo. Täällä kun voidaan yhdessä pohtia asioita ja aina joku kuitenkin muistaa sitten asiasta kysyäkin. :) Meillä siis myös tykättäisiin vaan istuskella ja seisoskella. Tuettuna olen antanut pieniä hetkiä olla, mutta kun isosisarukset ei aina ihan muista tukea kunnolla niin heitä täytyy aina vahtia...
 
Meillä myös vauva on halunnut istuvaan asentoon jo muutaman viikon. On niin kiinnostunut ympäristön tapahtumista, ettei malta maata. Ollaan pidetty tuettuna sylissä, niin että nojaa aikuiseen ja pidetty kiinni kainaloiden alta. Tosin tuostakin asennosta usein punkeea itsenäisesti selkää suoraksi.

Esikoisen aikana käytiin kaupungin järjestämässä vauvaperheille tarkoitetussa fysioterapeutin pitämässä perhevalmennuksessa. Siellä tuo istuttaminen tuli puheeksi. Fysioterapeutti sanoi, että vauva voi aikuisen sylissä olla halutessaan istuvassa asennossa. Hänen mukaansa aikuinen osaa vaistomaisesti tukea vauvaa riittävästi. Muistutti kuitenkin, ettei vauvaa saa laittaa bumboon tms. "istumista tukevaan" välineeseen tai tukea tyynyillä istumaan ennen kuin itse osaa istua. Tuo oli silloin meille tosi helpottava tieto, kun oltiin jo kuultu varoituksia vauvan istuvassa asennossa pitämisestä. Esikoinenkin halusi alle kolmekuisesta asti nähdä sylissä ympärilleen.
 
Poju lähti ryömimään tänään! Hidasta on, mutta ryömii kuitenkin. Pakko imuroida vielä tänään, vauvan kuolaan tartuu kaikki roska (ja menee suuhun näköjään, yäk). Hän kääntyy myös vasemman kyljen kautta selältä mahalleen ja tykkää seisoa ja pomppia tuettuna. Ruokailussa on edelleen pöllöniskavaihe ja uusi imetysasentokin on löytynyt, kun kylkimakuulla imetettäessä poika haluaa väkisin kääntyä mahalleen...
 
Täällä poika kääntynyt reilun viikon, eikä selällään tällä hetkellä kovin kauaa pysytä :D yölläkin pitää harjoittaa uutta taitoa. Kova yritys päästä eteenpäin, mutta vielä ei kuitenkaan onnistu - ja sekös sitten alkaa kiukuttaa :D
 
Meilläkin käännytään sujuvasti mahalleen, eikä vaipanvaihtokaan ole enää niin helppoa! :D Kovasti pönkeää eteenpäin, mutta ei liiku. Ja sitten tulee itku. Aika suloista katseltavaa! :D
 
Poju lähti ryömimään tänään! Hidasta on, mutta ryömii kuitenkin. Pakko imuroida vielä tänään, vauvan kuolaan tartuu kaikki roska (ja menee suuhun näköjään, yäk). Hän kääntyy myös vasemman kyljen kautta selältä mahalleen ja tykkää seisoa ja pomppia tuettuna. Ruokailussa on edelleen pöllöniskavaihe ja uusi imetysasentokin on löytynyt, kun kylkimakuulla imetettäessä poika haluaa väkisin kääntyä mahalleen...

Mitäs tarkoittaa pöllöniskavaihe :joyful:?
 
Pöllöniskavaihe = pää pyörii kuin pöllöllä (syödessäkin). Ei siis malttaisi syödä vaan pää pyörii milloin minnekin suuntaan :D
 
Okei, meillä on vähän samaa. Välillä ei meinaa rauhottua syömään vaan kattelee just kaikkialle muualle ja punkee vatsalihaksilla ylävartaloaan ylös :hilarious:.
 
  • Tykkään
Reaktiot: Dee
Pari päivää tyttö on nyt hakenu selkeästi konttausasentoon. Jalat masun alle, mutta kädet vielä kyynärnojassa, mutta yrittää epätoivosesti nousta suorille käsille. Mahalla ollessaan osaa kyllä olla suorilla käsillä, mutta ihan ei vielä varmaan tasapaino, motoriikka ja voimat riitä konttausasentoon. Nyt vaan sitten odotellaan milloin typy lähtee konttaa..ei oo kyllä vielä kiire. Ryömii jo niin tomerasti, että tulee omin avuin äidin perässä joka paikkaan. :D
 
Täällä mennään ihan etanavauhtia taaksepäin. Napansa ympäri pyörii hienosti ja lentokoneasento pysyy hienosti. Nousee punnerrusasentoon suorille käsivarsille. Seisottaessa toinen jalka lähtisi kävelemään, toinen ei vielä osaa. Ei kuitenkaan seisoteta paljon, kun varvistaa vielä toista jalkaansa. Ikää viikkoa vajaa 6kk.
 
Nyt meillä ollaan sujuvasti konttausasennossa pieniä hetkiä. Vielä ei tosin konttaamaan yritä lähteä, mutta asento siis hallussa. Sen lisäks tyttö kiipeää syliin, kun lattialla leikitään. Pääsee omin avuin syliin, mutta ei osaa vielä muuttaa asentoaan niin, että tulis itse istumaan syliin. Istuminen luonnistuu jo selkä suorana, ottaa tukea sivuilta, jos meinaa kaatua sivulle päin. Äiti vielä tietty varmistaa ettei kaadu taaksepäin. Ja nykyään hamuillaan kaikkia pystypintoja ja yritetään tarttua niihin ja jos jotain kiinni saa nii yrittää hilata itseään ylöspäin. Tänään myös huomasin, että ensimmäinen hammas pilkottaa ikenen alta..
 
Meillä ryömittiin eilen :o matka alle puoli metriä, mutta silti! Eli varmaan lähikuukausina oppii taidon. :) kääntymisen kansaa kävi sama. Elokuussa kääntyi ekan kerran pitkän harjottelun jälkeen, sit jäi harjottelu tauolle ja lokakuussa alkoi sit kääntyilee kokoajan. :D käy varmaan sama tän ryömimisen kanssa
 
Meillä on nyt muutaman viikon ajan edetty pyörimällä ympäriinsä. Eli heti kun vatsalta selälleen kääntyminen alkoi onnistumaan, niin likka lähti menemään pitkin poikin pyörien. :woot: Ryömimistä harjoitellaan kovasti, mutta vielä ei oo voimat riittänyt vetää itseään käsillä eteenpäin. :)

Hiukset ja toisten kasvot kiinnostaa kamalasti ja niihin tartutaan hanakasti kiinni. Koirille nauretaan ääneen ja niiden karvoihin olisi kiva napata kiinni.

Joitakin ihmisiä vierastetaan kamalasti ja toisia ei lainkaan.
 
Täälä vierastetaan ja kunnolla... Pyörähdys on myös jo hanskassa. Istutaan huojuen...varvastellaan vielä joten en piä pystyssä.
 
Meillä ryömintä ja konttausharjoitukset on siinä vaiheessa, että liikkuu jo kohtalaista vauhtia eteenpäin. Osaa kääntyäkin, mutta välillä huudetaan äitiä apuun kun seinä tulee vastaan. Käännän vaan ympäri niin lähtee jatkamaan matkaa.
 
Vauva nauraa todella paljon ja liikkuminen on siinä vaiheessa, että hän nostaa peppua vetäen jalkoja vatsan alle, mutta ei pääse vielä liikkeelle. Hän ei myöskään jaksa pitää itseään kauan tässä asennossa. Ei istu vielä ilman tukea ja jalat kiinnostavat, mutta ei ole vielä ns. löytänyt niitä. Hän yrittää ponnistaa vatsalihaksilla selinmakuulta istuma-asentoon, mutta ei vielä pääse. Ei varvista seisoma-asennossa. Ruoka maistuu hyvin ja hän ohjaa omalla kädellä lusikan suuhun. Päiväunet hän nukkuu pinniksessä tai ulkona vaunuissa ja yöllä perhepedissä. Yökeekoilu loppui kiinteiden aloittamiseen.
 
Takaisin
Top