Jutustelua

Mariska86

Mariska86

Piirimestaruustason postaaja
Eli josko tässä ketjussa nyt vaihdeltas kuulumisia ja tutustuttais toisiimme? :) Aiheet vauvasta vaariin ja kaikkea siltä väliltä !
Ihan voi vaikka vaan kertoa miten arkipäivä on sujunut :)

Voisin näin alkuun itsestäni kertoa sen verran , eli ollaan uusio porukka, minä 29 ja mies 32. Lapsia mulla on tytöt 7 ja 5 vuotiaat ja miehellä 5v poika.
Eka yhteinen siis toiveissa :)
Eläimiä meillä on kolme koiraa ja matelijoita :)

Päivät menee aika nopea tempoisesti, mutta eipä käy aika pitkäksi :)
 
Täällä on 27v ensimmäistä (periaatteessa toista) lasta odottava oululainen. Mies on saman ikäinen. Taloudessa asustaa myös kaksi kissaa värittämässä (ja välillä raivostuttamassa) arkea.
Lapsi on ollut tervetullut jo reilun kahden vuoden ajan. Jospa tämä pieni saataisiin syliin asti. ♡

Mutta tämän päivän kuulumisia: oon nyt jo kolmatta kertaa puolen vuoden sisään kipeänä. Alkaa kärsivällisyys loppua tähän hommaan. Normaalisti olen kipeänä maksimissaan kerran vuoteen. Olen aivan varma että tän sairastelukierteen on aiheuttanu töissä (pakottamalla) otettu influenssarokote. En olisi ees halunnut sitä. :/

Mitäs teidän muide maanantaihin kuuluu?
 
Tuota tuntuu olevan liikkeellä :( mä oon hirveässä räkätaudissa, yskä on jäätävä :(

Parane pian Kaethe!
 
Muokattu viimeksi:
Mä oon 26-vuotias ja asutaan Helsingissä, eka raskaus on tää. Kauheen jännää kaikki :D Mies on 27, yhdessä ollaan pyöritty kesällä 7 vuotta ja siitä vajaa 5v kihloissa. Kolme koiraa meillä täällä jaloissa pyörii :)

Valmistuin nyt joulukuussa puutarhuriksi, ja sattuneesta syystä tuolla ulkona nyt ei ihan kauheesti puutarhureita tarvita, joten oon ollu tässä nyt joulusta asti työttömänä. Tänään kävin allekirjoittamassa keikkatyösopparin StaffPointille, tarkoitus olis käydä keikkaa tekemässä ruokakaupoissa. Huhtikuun puolessa välissä alkaa sitten oman alan hommat.
 
Meitsi täyttää ylihuomenna 30! Aapuva! Mä kyllä aina halusin tehdä lapset alle 30 veenä, että ihan jees kun on edes raskautunut ennen synttäreitä :smiley-bounce012
Mies täyttää sitten 12 päivän päästä 40v.. Miehellä on 12 vuotias tytär ja meillä on yhteisenä poika lokakuulta -13.
Meillä on tarkkaa hommaa tää lasten teko, kun esikko sai alkunsa samasta kierrosta. :sex Mulla oli silloin vipat kuukautiset jouluaattona ja niin alkoi nytkin vipat kuukautiset jouluaattona. Et jos siitä lasketaan, niin la olis täsmälleen sama. Mulla on nyt tiedossa tarkka hedelmöittymispäivä, niin tulee muutaman päivän heitto. Jatkossa tarkentuu.. :rolleyes:
Harrastellaan metsästystä ja koiria on kotona 5. Miehellä on sitten vielä kaverinsa kanssa puoliksi omistuksessa yksi koira, mutta se ei asu meillä.
Ostin myös kesällä -12 moottoripyörän ja sillä ajelutkin on jäänyt ihan tykkänään näiden mahankasvatusten takia. Jospa vielä joskus senkin selkään pääsis? :wink
Ekassa raskaudessa mulla oli vaivana si-nivelen virheasento ja jouduin jo viikolta 16 jäädä sairauslomalle. Olin lähes koko loppuraskauden tekemättä mitään, kun selkä oli niin kipeä. :schocked028Hyvä, kun sohvalta pääsin ylös. Nyt olis tarkoituksena kaverin kanssa kattoa mulle jotkut liikkeet ja harjoitukset, millä pysyisin edes jonkinlaisessa toimintakunnossa. :dance018 Kaveri on personal trainer.. Oon esikon kans kotona hoitovapaalla ja haluaisin mennä kesällä hetkeksi töihin, kun on tosi tiukkaa rahallisesti, kun oon kotona. Ei tarttis tulla selkä yhtä pahasti kipeeksi.. Mulla on vakipaikka lihatalossa tuotannossa. 2009 kävin ammattikoulussa laborantin perustutkinnon ja tarkoitus olis sille alalle työllistyä, kun saa nämä lapsihommat tästä alta pois. Mutta se on jossain hamassa tulevaisuudessa, ehkä 2018? :p
Nii ja esikon aikaan mulla oli elimistön suolojen kanssa ongelmia kanssa. Pyörryin töissä viikolla 12 pukuhuonekäytävälle ja labroissa mulla oli natriumtasot matalat. Sain sitte vetää huolella vishyä ja salmiakkia loppuraskauden, eikä ollu verenpaineessa vikoja :happy093
Mä oon aina halunnut tytön ja pojan. Tytölle on nimi ollut valmiina jo 15-vuotta. Joten tietty nyt olis sitten se tyttö :sign19 toiveena. Poikakin käy tietty :rolleyes: mutta sitten tarttee tehdä vielä kolmas lapsi ja siinä onkin sitten urakka saada mies olemaan mun kans samaa mieltä :excited001 Mä oon itse ainut lapsi ja nyt aikuisena on korostunut se sisaruksen kaipuu. Varsinkin, kun porukat muutti 400 km päähän meistä ja en halua pojalle sitä yksinäisyyden tunnetta mikä mulla välillä on. Asutaan Etelä-Pohjanmaalla ja olen itse kotoisin Oulusta. Nyt porukoiden muutettua takas kotiin, ei mulla ole täällä sukulaisia ollenkaan. Onneksi anoppi ja appiukko on maailman parhaat ja olen sieltä varannut sohvapaikan jos tulee kotona riitaa :violent001
Meillä on kaveripiirissä hirveesti pieniä vauvoja, taaperoita ja raskaana olevia, että leikkikaveria piisaa.. :smiley-bounce016
Tällä hetkellä mulla on ollu nyt neljä päivää jatkuva päänsärky. Lauantaina kävin päivystyksessä, mutta ei ne oikein osannut tehdä mitään. Käskivät vaan seurata. Tänään otin yhteyttä omaan työterveyslääkäriin ja poskiontelotulehdushan sieltä löytyi. Antibioottikuurin sain ja toivotaan, että päänsärky häviää pian. Koko otsaa vihloo 24/7 ja vielä siihen oksetusällötys päälle :sick006 ja vilkas 1v4kk, niin avot. Johan on kivaa :bootyshake
Tulipas pitkä stoori, mutta tutustua halusitte, niin siinä on :taunt014
 
Heips.
Täällä 25 vuotias naikkonen Lappeenrannasta.
Perheeseeni kuuluu 7 - vuotias ihana ja reipas ekaluokkalainen tyttö ja 35 - vuotias mies.
Töitä teen ihan mini-ihmisten kanssa päiväkodissa.
Tosiaan yksi keskenmeno takana tossa viime syksynä. Se oli kova isku, mutta jälkikäteen ajateltuna pärjättiin hyvin surusta ja nykyään näen tapahtuman osana meidän elämänkaarta. Samalla tavalla kuin tämän uudenkin ihmeen.
Täälläkin ollaan ihan flunssan kourissa sairaslomalla ja just mittasin ton tyttösen lämmöt. Ei vielä kuumetta, mut näköjään hällekiin tulossa.
 
Meillä muuten yritystä viime kesästä ja kaksi km on ollut tässä. Ne olivat rankkoja molemmille ja taas mennään :) mutta nyt taas katseet tulevassa vaikka jännittää kovasti :)

Mäkin teen töitä ihan pikkuisten kanssa, valmistuin lastenohjaajaksi joulukuussa. :)
Vapaa-ajalla meillä on yhteinen harrastus johon kuuluvat vanhat autot ja on mulla vielä puolet hevosestakin :D
 
Niin tosta yrityksestä tuli mieleen, että meillä esikkoa tehtiin 1,5 vuotta. Syksyllä -12 aloin puhua miehelle, että pitäiskö mennä tutkituttamaan, että onko meillä joku lääketieteellinen vika. Sovittiin, että katsotaan vuoden loppuun ja sitten tammikuussa plussasin. Mä en olis ikinä ollut valmis lapsettomuushoitoihin. Liian monta huonoa esimerkkiä lähipiirissä ja muutenkin se on jotenkin vastaan mun ajatusmaailmaa. Mies on adoptio, niin se olis ollut ainoa vaihtoehto meille jos ei omia olis tullut. Nyt meillä oli seuraavalle vihreä valo ehkä nelisen kuukautta, kun tärppäs. Mulla ei oo ollut keskenmenoja. Ainakaan tietääkseni. Koskaan en oo testiä tehnyt ennenkuin menkat on ollut myöhässä tai pitäis samana päivänä alkaa. Että en tiedä olisko joskus jotain ollu.
 
Mäkin tulen mukaan keskusteluun :) elikkäs miehen kanssa oltu yhdessä 4 vuotta. Olen ensimmäistä kertaa raskaana, tulin raskaaksi paaaaaljon nopeammin kuin olisin uskonut. Pillereiden jälkeen ei kertaakaan kuukautisia, muutama "kierto" jäi välistä uskoisin. Olen siis syönyt minipillereitä josta johtuen kuukautisia ei ole ollut vuosiin. Myöskin sisaruksilla jonkinlaista häikkää.

Onnellisia kuitenkin olemme :) laskettu aika olisi 5 päivä lokakuuta, olisi mukavaa jos kestäisi sinne koska mieheni kanssa olemme molemmat syntyneet lokakuussa
 
Hei vaan :)

Täällä heräilty jo kuudelta ja nyt meinasin mennä päikkäreille. :)
Tämän päivän sairastan kotona, jos se paraneminen sillä starttais :)

Täällä Turun kupeessa on ihan keväinen keli, aamupäivä nautittiin siitä koirien kanssa :)

Mites muut voi tänään? :)
 
Moro! Hieno ilma tuli tänään ja kävin juuri koiranpennun kanssa lenkillä ihastelemassa auringon paistetta ja kevään tuntua.
Minä olen 38 v. kahden murrosikäisen tytön äiti ja eletään uusioperheessä 38 vuotiaan mieheni ja hänen myöskin kahden murrosikäisen tytön kanssa. Yhteistä lasta ollaan yritetty yli kaksi vuotta ja takana on tuulimuna ja yksi varhainen km. Ehdin mennä jo tutkimuksiin polille, mutta yllättäen tulinkin ihan luomusti raskaaksi juuri ennenkuin piti yhdessä miehen kanssa mennä käymään polilla.
Viikon päästä on ultra ja kovasti jännittää, että onkohan masussa elämää.. Jos elämää on löytyy, niin voin sitten vapaasti iloita tästä raskaudesta ja kertoa lapsillekin.
Tällä hetkellä opiskelen täyspäiväisesti, mutta työpaikan löytymisestä on kovasti paineita. En todennäköisesti ehdi löytää mitään kummoista ennen valmistumista ja mahdollisen vauvan syntymää, mutta eiköhän sitä jotenkin pärjää.. Tiukilla on eletty koko ajan muutenkin, joten siinä suhteessa eroa ei juurikaan entiseen ole tulossa. En jaksa muutenkaan stressata enää mistään, mille ei mitään voi, koska tiedän, että elämä kantaa, vaikka välillä on tiukkojakin paikkoja. Olen oppinut olemaan armollisempi itselleni ja ymmärrän, että apua voi ja täytyy pyytää jos tuntuu, että ei jaksa.
Ennen nykyisen rakkaan mieheni löytymistä olin tyttöjeni yksinhuoltaja 9 vuotta ja välillä mentiin ihan jaksamisen rajoilla ilman kunnon tukiverkkoa, kun muu perhe oli satojen kilometrien päässä. Onneksi tilanne on nyt täysin toisenlainen ja tiedän, että minun ei tarvitse yksin huolehtia kaikesta.
 
^ Toi itselleen armollisena olo varmaan tulee korostuun tässä raskausaikana ja etenkin sit kun vauva on talossa. Muuttuu niin moni asia, ja ei millään voi keretä tai jaksaa tehdä kaikkea, mitä ennen teki. Mutta tykkään kyllä tosta ajatuksesta, että elämä kyllä kantaa :)

Mulla hujahti eilen valvoessa johonkin vailla kolmeen, kun eksyin tutkimaan vaunuja. Siis sehän on ihan hullu maailma, en ymmärrä miten ikinä voin osata tehdä päätöstä mitkä haluan! :D Yksille vaunuille niin monta vaatimusta; pitäis mennä kesät talvet kaupoissa ja lenkillä, mahtua autoon ja olla helposti kasattavat, olla sopivan kevyet, muttei liian kevyet että menee myös lumessa ja kolmen koiran kanssa lenkkeillessä... Ja miljoona muuta pikkuominaisuutta vielä lisäks :biggrin
 
Moi kaikille :) olen 30vee oululainen ja nyt olisi sitten toinen lapsi meille näillä näkymin tulossa. Kotona on samanikäinen mies ja kesällä 3 vuotta täyttävä vilkas poika. :)
 
Taidanpa minäkin laittaa tänne vihdoin lyhyen esittelyn :) Itse täytän kesällä 28 ja mies marraskuussa 30. Vajaa pari vuotta ollaan yritetty vauvaa,viime keväänä sain keskenmenon varhaisessa vaiheessa. Saattaa olla että kilpirauhasen vajaatoiminnan lääkitys oli liian tehoton ja sen takia ei vauvaa kuulunut.Nostin lääkitystä joulukuun alussa ja kappas, raskaana ollaan! :) Melkein jo menetin toivoni vauvasta :/ Me ollaan oltu neljä vuotta yhdessä josta kolme vuotta kihloissa.

Ulkona on tosiaan ihana ulkoilu ilma, juuri tultiin miehen kanssa lenkiltä. Aurinko paistaa täällä tampereen lähellä. sattuikin hyvät lomakelit :)
 
Se vaunujen viidakko on kyllä melkoinen. Sen tiedän jo että varmaankin yhdistelmävaunut ostetaan, muita ominaisuuksia pitää tutkia sitten lähemmin :) sitä myös mietin että tilaisko netistä vai hakisiko ihan kivijalka liikkeestä..
 
Täällähän on monia oululaisia/Oulun seudulta. Tiedä vaikka olisi tuttujakin. ;) Itsekin siis Oulussa asustellaan, ollaan miehen kanssa 27-vuotiaita ja esikoinen täyttää loppukeväällä 3 vuotta.

Aloin lukemaan Kaisa Jaakkolan kirjaa Reipas, rakas raskaus ja vaikuttaa tosi kivalta kirjalta. Olisi ollut hyötyä lukea jo ennen raskautta.

Isosti toivon meille kaikille tarrasukkia, että kaikki pienet pysyy lokakuulle asti kyydissä. <3
 
Itte en uskalla ees ajatella mitään vaunuja sun muita, iskee ressi muuten

Meillä on muuttokin edessä koska nykyiseen asuntoon ei sovi vauvan kanssa. Ensin pitäisi vaan löytää sopiva asunto.... mitähän kaikkea pitää ottaa huomioon kun lapsi tulee taloon.

Mutta eiköhän se tästä! Eilen oli kaunis sää, kovin oli liukasta vaan. askartelin jo keväisiä kukkia maljakkoon. ☺
 
Moikka kaikille! :)
Olen 26v ja Joensuusta. Toista lasta odotan. Perheeseen kuuluu samanikäinen mies ja sunnuntaina 2v täyttävä poika. Niin ja kissakin meillä on. :)
 
Tervetuloa uusille lokakuisille! :)
Mulla on jo ihan selvänä mitkä vaunut haluan. Polttelee jo päästä kokeilemaan ja varmistumaan, että k.o. vaunut on ne meidän. :D
 
Täällä huutelee 28v DI, joka asustelee Turun lähistöllä miehen, pojan 1,5 v ja koiran kanssa. Olen tällä hetkellä työelämässä ja poika perhepäivähoidossa. Kovasti odotellaan tätä toista tulokasta saapuvaksi. Taitaa tämän jälkeen olla meidän lapsiluku täynnä ellei innostuta 10 vuoden päästä tekemään iltatähteä :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top