Jurputusta :/

Vihdoinkin aihe joka saa munki sanaisen arkkuni avautumaan  Jurputus, ihana asia....

Ja helpotus huomata että muutki viettää unettomia öitä, inhottavaa herätä joka kerta kun kylkeä kääntää kun selkä sattuu. Ja hyvällä tuurilla lonkatki on kipeet eli sit ei nukuta ainakaa. Toi selkäkipu on muutenki raivostuttavaa, on päiviä ku just ja just kykenee töistä ajaa kotii ja kävelee autosta sisälle. Sit saatan vollottaa antaumuksella sitä kun selkää sattuu ja isäntä on ihmeissää et mikä sillä nyt on  Kiltisti se kyl päivittäin hieroo, alkaa olee jo aika ammattilainen siinä puuhassa.
Nytkin alkaa jo selkää jumittaa ku hetken olen istunu tässä paikallani...eli se koneella oleilusta, onha se hyvä että ei paikallee jumiudu
 
Jurputi jurputi, täällä on aihetta myös..

Isännän työtahti on ihan kauhia! Ajaa säiliöautoa työkseen,enkä muista koska oltais viimeksi nähty niin, että olis oikeasti aikaa,ihan vaikka vaan OLLA. Vapaat viikonloput meni ikkunaremppaa tehdessä ja nyt tuo toinen on töissä siten että meidän työvuorot menee varmasti ristiin. Tulee kotiin kun minä oon menossa nukkumaan ja aaargh. No, elätämme toiveita, että tämä ei olisi pysyväisluonteista.

kyllä helpotti kun sai ees  vähän avautua!
 
Maikkie: Kiitos ja kyl se tästä taas lähtee ku sain eilen vähä avattua sanaista arkkuani miehelleni jälleen kerran, äijä sai kuulla kunniansa. Se on jännä ku osa miehistä olettaa että raskaana olemisessa ei oo mitään raskasta tai voimia vievää. Et sehä on vaa lomailua heidän töihinsä verratuna. Alussa meni ihan hyvin sen hemmottelun ja kotitöiden osalta, mut taitaa olla vaa innostus hiukan laantunu, jännää sinäänsä ku nyt sitä apua vasta alkaa tarviinki ku tuo maha kasvaa nii kauhiaa vauhtua ja selkä ei meinaa periksi antaa.

Ihte oon kyl kans sen huomannu et mitä valoisampaa sitä helmpommin nukkuminen sujuu tänäänkin tuli nukuttua siihen 11.30 asti ja päikkärit maistuu varmasti tuos päivän mittaan.

-Sintti-: Sulla on kyllä ihana tilanne ku miehes hieroo kiltisti :) omani jaksaa ehkä sen kolme minuuttia jos sitäkään. Ja mitä enempi maha kerkiää kasvaa sitä enempi kipeytyy.

Jaksamisia kaikille!
 
Meillä tuo mies oli kanssa tuon ensimmäisen kohdalla sitä mieltä, että himassa olohan on pelkkää lomailua, muttä ääni muuttu kellossa isyysloman aikana. Kyllä tuo ihan reilusti mieluummin sanoo olevansa töissä, kuin hoitamassa tätä ipanalaumaa. 

Mun ei kyllä tarvi tosta miehestä muutenkaan valittaa. Oikeesti tosi ihan pakkaus, enimmäkseen. Me ollaan molemmat melko laiskoja noissa kotihommissa, ja hoidetaan kun alkaa olemaan pakko. Kerran viikossa isompi siivous, joka tehdään normaalistikin yhdessä ja päivittäin ennen nukkumaanmenoa kamojen paikalleen pistämistä missä muksut siivoo omat sotkunsa. Mies laittaa sapuskat, minä tiskaan astiat (no okei, laitan koneeseen ja otan koneesta pois :D ). Ei meillä oikeestaan ole muutenkaan mitään miesten/naisten töitä. Ainut on, että mä en noista autoista juuri mitään ymmärrä eikä se puutu mun ompeluhommiin. 

Mikä mua tälläkin hetkellä vituttaa on se, että joudun olemaan saikulla ja kohta napsahtaa kelan saikkurahat päälle. Tulot vaan tippuu entisestään.. Ja toi maha, huoooh.. koko ajan tiellä eikä jaksa tehdä mitään. Pihahommia pitäis tehdä, mutta eih.. Remontoitiin ja muutettiin viime kesän aikana ja homma on viel vähän vaiheessa. Vaatehuone pitäis laittaa valmiiks, mutta yksin en pysty noita hyllyjä sahaamaan. Ja kun oon tottunu ite väsäämään ilman mitään apuja, niin ahdistaa sekin. Kaikki hommat kasaantuu viikonlopulle, jolloin mies on kotona. Illalla täällä on jo niin pimeetä, että tuolla pihalla ei voi mitään tehdä. Asutaan siis tyyliin keskellä metsää ja lähimmät katuvalot on jossain 4km päässä.. 
 
Mulla alkaa olo olemaan, kuin milläkin pilleriholistilla. Sain tosiaan viikon antibioottikuurin ja ne tabut pitää ottaa kolme kertaa päivässä. Lisäksi syön raskausajan monivitamiinia, kalkkia ja maitohappoja.
Tuon vitamiini läjäyksen olen yleensä ottanut aamulla aamupalan yhteydessä. Samoin siinä yhteydessä menee sitten sitä levolacia. Apteekista sain ohjeeksi, että maitohappojen ja antibioottien syömisen välissä pitäisi olla 2 tuntia, koska antibiootit tuhoaa maitohappoja. Niinpä sitten päätin jättää tuon maitohappojen syömisen aamusta pois ja otan sen sitten päivällä jossain vaiheessa. Kauheeta säätämistä! Onneksi ei kestä, kun viikon.
Niin ja iltaisin minä sitten mussutan vielä rennietä ennen nukkumaan menoa...

Mikä ihana paskamutsifiilis...
 
Hei,

Nyt on pakko osallistua tähän jurputusta listaan Mikä valvottaa??? Mä en saa öisin nukuttua. Ei närästä, vauva ei häiritse, ei stressaa päivän askareet... vaan uni ei tule. Aivot on tyhjät ja tyhjenee entisestään kun rentoutan itseäni, mutta UNI... se ei tule!!! Aluksi oli niin, että heräsin noin klo 2.30 ja valvoin aamuun nyt on niin että ei tule uni ei tule uni ei se vain tule... Nukkumatti unohti minut? Viime yönä nukuin tunnin! kolme edellistä 2.30 - 3 tuntia. Ja siitä taaksepäin en muista. Joku yö välissä on parempi, sillä edellytyksellä että taas valvotaan Ja tämä kaikki saa minut päivisin niin itkuherkäksi ja väsyneeksi ettei mitään rajaa...

Toinen jurputus on se että happi loppuu! Haukon henkeä kuin kala kuivalla maalla. HB - no se on hitusen alkanttiin 105 ja siihen rautaa popsin...

Onko kellään samoja Bileitä yöllä ja onko keinoja tainnuttaa itsensä....

Haukotus
 
Herään vessaan noin neljän aikaan ja sitte nukahdan joku tunti ennen ku pitää oikeasti nousta ylös sängystä. Rasittavaa koska tottakai sillon ku oikeesti pitää herätä väsyttää niin pirusti.
 
Mulla menee päivät ton puoltoistavuotiaan kanssa, enkä ehdi päikkäreitä nukkumaan missään välissä. Ja kun isommat tulee koulusta, niin vielä vähemmän sitten. Aamulla herätys vähän jälkeen 6, kun täytyy alkaa valmistautumaan muksujen kouluun lähtöön ja illalla muksut menee nukkumaan 9 aikaan. Miehen kanssa siinä tulee tietty valvottua sinne puoleen yöhön ennen kuin malttaa itse mennä nukkumaan. Kerran yössä herätys kun neiti kömpii viereen nukkumaan, jolloin samalla käyn vessassa. Mutta noi jatkuvat alle 6h yöunet aiheuttaa sen, että kun pään laitan tyynyyn, uni tulee vähintäänkin viidessä minuutissa eikä kyllä vaikuta mulla uneen tuon pienimmäisen potkutkaan. 
 
Sama täällä, mutta lisänä vielä rautalääke, jota ei saa ottaa ruuan kanssa! :D
Onneks oon sairaslomalla (korvatulehdus) kun tää lääke/vitamiinirumba vaatii jo melkosta asiaan keskittymistä!
 
vanttuV: mulla kans vähän samantyylistä ongelmaa! Herään n. klo 3.00 vessaan ja sen jälkeen hyvä jos saan torkuttua!
Ajan päivittäin 140km työmatkoja ja jos ei unenlaatu ala kohta paranemaan niin on pakko hakea sairaslomaa! Onneks oon tällä hetkellä JO sairaslomalla koska mul on korvatulehdus.
Mutta kumma juttu kun en saa päivällä myöskään nukuttua!! Yleensä nukun hyvin päiväunia...
 
Mulle on iskenyt ihan kamala vaiva, nimittäin levottomat jalat! Siis ihan oikeesti, mitä kaikkea tässä vielä pitää kestää?

Tuo vaivahan ei ole kivulias, mutta sitäkin ärsyttävämpi. Missään asennossa ei ole hyvä olla ja ennestäänkin huonot yöunet ovat nykyään yhtä pyörimistä ja jalkojen heiluttelua. Eikä se edes auta siihen... plaaaah!!!! Niin turhauttavaa, NIIN turhauttavaa!

Tänään kyselin apteekista magneesiumia siihen vaivaan, mutta en sitten kuitenkaan ostanut kysymättä ensin lääkäriltä. Syömäni monivitamiini sisältää magneesiumia 180mg (vai miten se ilmoitetaan) ja apteekin täti ei osannut sanoa raskausajalle sopivaa annosta. Ajattelin sitten kysyä ensin neuvolasta ohjeita sen syömiseen. Ja voihan se olla, ettei se jalkojen levottomuus johdu magneesiumin puutteesta, koska tuo monivitamiini ei siihen auta.

Sitten sorruin ostamaan sitä täälläkin mainostettua Vi-Sibliniä ummetuksen hoitoon. Saas nähdä kuinka se alkaa toimimaan. Tuosta Levolacista, kun ei ainakaan mulle ole ollut oikeastaan minkäänlaista apua. Se vaan pierettää ihan mielettömästi, mutta suolen toimintaan se ei mulla juurikaan ole vaikuttanut. Kertokaa käyttökokemuksia vi-siblinistä te, joilla sitä on?

Täällä tuntuu aika moni kärsivän huonoista yöunista. ja niin kärsin minäkin, edelleen. Enkä sitten osaa nukkua päivälläkään ja aina on niin paljon tekemistä, ettei muka ehdikään. Pitänee sitten joulun jälkeen alkaa ottamaan päiväunet osaksi päivärutiineja, ettei sitten olisi ihan poikki, jos synnytys alkaa illalla/yöllä ja ei olisi ehtinyt nukkua ollenkaan ennen sitä. Muutenkin olen ajatellut ottaa joulun jälkeen ihan rennosti, enkä tunge päiviäni täyteen ohjelmaa. Nyt tässä joulun alla, kun on kamalasti leivottavaa ja tilauksiakin tuli muutama vielä siihen päälle. Kaikki päivät on leipomista ja erilaista hääräämistä täynnä ja kropassa kyllä huomaa, ettei enään ole samassa iskussa, kun ennen raskautta. Ei vaan jaksa!
 
Maikkie: Täällä toinen levoton jalkojen heiluttelija. Sitä ei onneksi ole aivan joka ilta, mutta ihan riittävästi kuitenkin. Ja se ei meinaa mennä ohi millään tai en ole siihen keinoa vielä keksinyt. Mulle itseasiassa terkkari suositteli magnesiumia, lähinnä selkävaivoihin ja meinasi sen voivan vaikuttaa positiivisesti myös rytmihäiriöihin. Ostinkin sitä, mutta en ole niitä kyllä juurikaan ottanut. Varmista kuitenkin omasta neuvolasta, mitä he ovat mieltä lisä-magnesiumista!

Niin ja juu ei tuo Levolac mullakaan enää kovin hyvin toimi tai siis edelleen aamun asiat hoituvat, mutta iltaa kohden ehtii jo ikävä olotila tulla ja ne ilmavaivat, jestas! Jospa minäkin sitä Vi-Sibliniä sitten. Tai kerroppas Maikkie sinä ensin miten se sulla toimi, niin ostan ehkä sitten :)

Nyt on alkanut tuntumaan, että nahka venyy ja paukkuu tuossa masussa eli kasvua taitanee tapahtua nyt oikein urakalla. Vielä en ole yhtään raskausarpea masusta löytänyt, mutta kohta varmaan risahtelee.. Öisin kääntyminen alkaa olla jotenkin vaivalloista, mutta edelleen pystyn nukkumaan sellaisessa puoli mahakylkiasennossa. Kiinnikkeissä? tuntuu repimistä edelleen lenkillä ja selkä on iltaisin tosi kipeä. Selinmakuu on ehkä se kaikkein pahin juttu selälle tällä hetkellä.
 
Että voi v******a! Ja niinkin mitätön asia että glögitorttu, joka piti viedä huomenna maistiaisiksi töihin meni ihan pipariksi. Kun kaadoin kiilteen päälle, valui se irtopohjavuuan pohjan saumoista lattialle. Päälle jäi sitä ihan mitätön määrä. En edes tajua miten se pääsi valumaan niin. >=/ Ei tollasta kehtaa kellekkään viedä. Taitavatkin saada uuden ens viikolla. Piti vaan viedä nyt ku jäin lomalle.
 
Mäkään en näe miestä oikeastaan yhtään nyt. Koko ajan ylitöissä tai firaabelissa. Yhteinen aika on nukkumista. Tämä nainen kärsii läheisyyden puutteesta ja alkaa pikkuhiljaa oireilemaan vitutuksena.
 
aaarrgghhh!!! KELA PERKELE!!!! Pilas aika loistavasti meidän perheen stressittömän joulun..

Kävin tänään kurkkaamassa tuolla kelan asiointpalvelussa, että missä vaiheessa mun kaikki hakemukset menee. Noh, äitiysrahahakemusta ei ole vielä edes käsitelty, vaikka se on täys toisinto edellisistä mammarahoista eikä lapsilisän kohdallakaan ole tapahtunut mitään.. vieläkään.. Vaikka siis noi hakemukset on ollut tuolla jo kohta kuukauden.. Noh, eipä niillä nyt mitään kiirettä ole, kun ei niissä pitäisi mitään mahdollisuutta epäselvyyksiin olla.

Mutta sitte, se mille mä repesin ihan täysin. En voinut muuta ku tuijottaa tota s*atanan näyttöä hetken verran ja tavata sitä sen idiootin kirjottamaa viestiä. Eli siirryin juuri kelan saikkurahoille ja soitin heti viimeviikon alussa kelaan, että kiirehtivät sitä päätöstä. Noh, tänään tuli sitten vastaus: 

 Hyvä asiakkaamme                                                    

                 Olemme saaneet Teitä koskevan sairauspäivärahan hakemuksen          
                 ajalta 1.10.2011 - 21.1.2012. Hakemusasiakirjoista ei selviä        
                 riittävästi sairauden vaikutus työkykyynne omassa työssänne.        

                 Pyydämme Teitä toimittamaan 19.12.2011 mennessä kopiot              
                 12.10.-1.11.2011 lääkärikäynneillänne laadituista sairauskerto-     
                 muksista.                                                           

                 Hakemuksenne ratkaistaan määräajan jälkeen käytettävissä            
                 olevilla selvityksillä.   
Niin että hyvää joulua vaan p*rkele! On se kumma juttu, että työnantajalle riittää lääkärintodistus eikä sieltä päin kuulu minkäänlaista ihmettelyä. Mutta tuolta.. kelasta.. jossa ei käsittääkseni ole lääkärit hyväksymässä/hylkäämässä näitä hakemuksia. Ai suotana että mä näin punasta! Olis soittanut mulle jos ei oma äly riitä ymmärtämään mitä lääkäri on saikkutodistukseen kirjottanut. 
Ja mitähän tuo typerä kelan nainen luulee ymmärtävänsä sen jälkeen, kun olen noi sairaskertomukset sille postittanut. Niissä kun ei lue mitään erilaista kuin mitä niissä saikkutodistuksissa. Olen nimittäin ne lukenut ja ne menee suurinpiirtein niin että, henkilö tulee vastaanotolle sektiohaavan kipuilun vuoksi. Sairaslomaa jatketaan.. blaa blaa asti. Ei siellä puhuta mitään mun 3sta aikaisemmasta sektiosta tai ohentuneesta kohdunseinästä tms. Saikkutodistuksissa on suht samat tiedot. Pyydetään varmaan sairaskertomuksia parin vuoden ajalta ja todetaan sitten että hakemus on hylättty. "Sektioon päädytty liian köykäisin perustein. Hakijan olisi pitänyt kokeilla synnyttää persreijästä"


UGH! Olen puhunut! 
 
XD voi ei!! 

Ite aattelin kanssa, et opiskelut kun sai hoidettua niin en halua olla enää kelan kanssa MISSÄÄN tekemisissä koskaan, mutta nyt taas se alkaa!!
Inhottavaa olla tilivelvollinen niille hemmetin byrokraattisille pullanmussuttajille!
 
Miten ihmeessä te muut kykenette ja jaksatte harrastaa seksiä miestenne kanssa? Vai kykenettekö enään?

Mua niin harmittaa, etten itse oikein kykene mitenkään, vaikka mieli tekiskin. Aika usein on kyllä niin, ettei tee edes mieli tai jos tekeekin, niin tunnelma kyllä latistuu, kun ei kykene mihinkään ja joka asennossa on paha olla. Ei siitä sitten pysty nauttimaan ollenkaan, kun asento ei ole hyvä.

Eilen koin jotenkin infernaalisen hyvää oloa siitä, että mies nautti. Toki ainahan se on kivaa, kun toinen nauttii, mutta eilinen oli jotenkin erilainen tunne...lähes liikuttava. Itse en kyllä kyennyt nauttimaan pätkääkään, oma keskittyminen meni vain siihen huonoon asentoon. Huoh...

Jospa sitten joskus synnytyksen jälkeen taas......
 
Ihan on samat fiilarit täälläkin. Painan nyt suht samanverran kun sillon joskus kun menin tuota nuorinta neitiä synnyttämään ja olo onkin suht samaa luokkaa. Rinnatkin on saman kokoset, eli tiedossa on sitten vähintään D-kupin maitotykit laitoksella. Ihanata.. Mulla normaalisti siis pieni B.

Pahinta näissä raskauksissa mulle aina on ollut se, etten todellakaan ole sinut kroppani kanssa. Levähdän joka suuntaan ja tiedostan sen. En pysty oikeen hetkeksikään unohtamaan sitä miltä näytän. Aina on joku vaiva, tällähetkellä närästys muistuttamassa siitä enkä pysty kunnolla rentoutumaan sängyssäkään. Lähinnä jää pelkäks miehen tyydyttämiseks ja seksiä ylipäätään harrastetaan vain sillon, kun miehellä alkaa olla oireita sen suhteen. Ei tarkoita sitä, että makaan ku lahna ja odotan että ukko tulis jo. Ei missään nimessä! Keskityn vaan paljon normaalia enemmän tuottamaan miehelle nautintoa. Saanpahan hetkeks ajatukset johonkin muualle kuin omaan olooni..

Mikäli meillä voitais hommailla aamulla muakin innostais enemmän. Joka aamu herään siihen että mieli tekis, mutta sitten täytyykin laittaa noi vanhemmat muksut kouluun ja kun ne on laitettu, niin viimeistään siinä vaiheessa tuo nuorin herää ja sille sitten aamupalaa. Nuorimman aikana on suht turha yrittää tehdä yhtään mitään. Hyvä jos saan istua sohvalla tuon miehen vieressä ettei tuo nuorin änkeä väliin. Ihana vaihe menossa siis.. Illalla väsyttää, närästää, turvottaa enkä todellakaan tunne itseäni haluttavaks. 
 
Mikä siinä on niin vaikeaa hiekottaa jäisiä kävelyteitä!!!! Jumankauta ku vartin lenkkiin menee puol tuntia ku meinaa koko ajan kaatua. Mä en itteni takia niin paljon pelkää mutta sen lupaan että jos kaadun ja tälle vauvalle jotain käy, niin varmasti otan selvää ketä on vastuussa ja laitan sen kärsimään.  Ja kuka on keksiny että JOS hiekotetaan, niin käytetään jotain paskaa mikä menee ihan kuramömmöksi ja liukuu vaan paremmin?!? Minne on jääny sepeli?

Kävellyt siis noin kilsan lenkin koiran kanssa, lähiöalueella, sydän kurkussa. Vanhusten asuttaman rivitalon edessä oli 100 metrin pätkällä hiekkaa.
 
Voi kiesus katusutariina tuota kelan juttua! Eihän niillä itseasiassa pitäisn oll amitään oikeuksia sanoa vastaan jos lääkäri on todennut työkyvyttömäksi niin se on todennut. Ei kela voi sitä perua. Vakuutusyhtiöt voivat mut ei kela. Ainakaan mun tietääkseni.

Mäkin soitin eilen kelaan kun ei vieläkään ole mitään päätöstä äippäpäivärahasta vaikka siis hakemus laitettu jo 10.10. No sieltä sanottiin et odottavat 2010 verotietojen valmistumista. Mä olin kans et hä miks??!?!? mähän silloinkin puolet vuodesta äitiyslomalla ja sen vanhan äitiyslomapäätöksen perusteella haen nyt tätä rahaa kun vika laps on alle sen 3v. Eikä mun tulotietoni todellakaan siis juuri sen äitiyloman takia ole korkeammat sille vuodelle.

Kyllä siis seksiä tekee mieli mut toi just ku hyviä asentoja on tasan yks ja se sit taas miehelle on sellanen et sen mukaan tulee liian herkästi siinä. Siis takaa. Lusikassa molemmat kyljellään onnistuu parhaiten mut siinäkin mä en taho tosiaan päästä mukaan ku asento on jotenki sellanen et todellakin pitää saada keskittyminen optimaaliseksi. Silti mies tahtois tulla ennen ku mulla kestää turhan kauan. Eli siis vähä samat fiiliksen tänkin asian suhteen ku Maikkiella ja katusutariinalla.
 
Takaisin
Top