Joulukuun mammat 2015

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Esma
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tavallaan toivoisin,että sintti syntyisi myös,niin ei tartteis yksin osastolla olla ;) ja jos nää paineetkin muuttuisi..
Mutta hyvä kyllä olla vielä yksiössään kasvamassa <3 on nää ristiriitaisia oloja :D
 
Mulle on iskeny ihan hirvee paniikki :eek: pelottaa että mulle tai vauvalle käy jotain synnytyksessä :'( jotenki ku en osaa yhtään kuvitella et vauva olis pian sylissä ni sit tulee olo etten sitten varmaan saa sitä syliin vaan jommalle kummalle käy jotain. Oon ollu tosi ahdistunu ja kiukkunen tänään. Mieheltä pyysin et tuo mulle kaupasta konvehtirasian ja itkuhan siitä tuli ku toi jotain ihan randomei eikä ne ollu hyviä :( se vaan suunnittelee varpajaisia eikä yhtään tajuu kuinka paljon mua ahistaa ja pelottaa..
 
Marjasose, ihan ihme touhuu! Onko sulle kokeiltu ballonkia? Sen pitäis kypsyttää kohdunkaula niin et pääsis puhkoo kalvot.. Pystyisitkö mennä huomenna sairaalalle uudestaan kun lääkäri vaihtunu?
 
Tunnin verran on nyt ollu tiheemmin tätä supistelua. Osa on kipeitä ja osa ei. Sit osa tuntuu selässä vaan pelkästään ja osa mahassa..
 
Ootko soittanut sairaalaan vielä?

Ootteko käynyt noissa perhevalmennuksissa? Onko niihin tarttenut ilmoittautua? Mun muistaakseni neuvolantäti sanoi, ettei tartte ennakkoon ilmoittautua.. Katoin tota lappua ja siinä oli, että ois pitänyt ilmoittautua jo viikoilla 22-24 :wideyed: En kyllä ollut vielä tuossa neuvolassa asiakkaana niillä viikoilla, kun muutettiin. Piti mennä huomenna synnytysvalmennukseen. Noh, täytyy soittaa huomenna sinne.
 
Wildille tsemppiä, oletkohan sä seuraava lähtijä?
Mikäs tilanne nepsu?
Cicado mulle tullut välillä sama fiilis, pelottaa vauvan puolesta! En käsitä miks? Pääsääntöisesti kyllä hyvä fiilis tulevasta<3 en malta odottaa! Tsemppiä!
 
Tunnin verran on nyt ollu tiheemmin tätä supistelua. Osa on kipeitä ja osa ei. Sit osa tuntuu selässä vaan pelkästään ja osa mahassa..

Mulle sanottiin jo eilen että paikat on niin kypsät että voitas puhkasta kalvot.. eipä vaan puhkaistu. En mä huomenna jaksa vaivautua päätin että käydään huomenna kirjottamassa uus vuokrasoppari ja muutenkin käydään kaupoilla shoppailemassa ja sellasta rentoa :D ens viikolla jos ei mitään ne siellä tee niin vaadin sektiota koska alakautta en synnytä niin isoa vauvaa..
 
Ootko soittanut sairaalaan vielä?

Ootteko käynyt noissa perhevalmennuksissa? Onko niihin tarttenut ilmoittautua? Mun muistaakseni neuvolantäti sanoi, ettei tartte ennakkoon ilmoittautua.. Katoin tota lappua ja siinä oli, että ois pitänyt ilmoittautua jo viikoilla 22-24 :wideyed: En kyllä ollut vielä tuossa neuvolassa asiakkaana niillä viikoilla, kun muutettiin. Piti mennä huomenna synnytysvalmennukseen. Noh, täytyy soittaa huomenna sinne.
Ei meidän ainakaa tarvinu ilmottautua.. mentii vaan miehenkaa :) 2x olis valmennus ollu.. mut kerran vaan oltiin kun oli niin tylsää :D jauhettiin itsestään selvyyksiä.. esim. Et ole huono äiti jos et pysty imettämään. Ettö kyllä pelkällä maalaisjärjellä pärjää! Katottiin sit youtubesta miehen kanssa itse synnytysvideoita
 
Menin hetkeksi järjestelemään, niin hetken päästä oli mies imurin kanssa tyhjäämässä tyynyjen tyhjiöpusseja ja imuroimassa keittiötä <3

Cicadolle voimia pelkojen kanssa! Oothan miehen kanssa keskustellu noista ajatuksista?
 
Kai mua vaan pelottaa se käynnistäminen ja ohennuslääkkeiden käyttö synnytyksen jälkeen :/ äsken tuli viel sopivasti house telkkarista jossa äiti kuoli hätäsectioon :'( itkin silmät päästä ku osu niin tähän mun fiilikseen ja pelkoihin ja mies sit onneks tuli halailee et kaikki hyvin. Ei se oikeen ymmärrä mikä ja miks mua pelottaa ku oon kaks jo synnyttäny ja kaikki menny hyvin vaikka poika autoon syntyki.. Kai se on tää aika ja ikä ku vaikuttaa, edellisest synnytyksestä kun on jo viis vuotta ja nyt vanhempana sitä ajattelee asioita välillä ehkä vähän liikaakin :/
 
Täällä ollut jotenkin kurja olo koko päivän. Äsken hain noutosalaatin, kun ei vaan jaksa tehä mitään. Silmän punottaa ja rähmii... Tuskin päivässä oon tullu allergiseks noille eläimillekkään. Oon aivastellutkin koko päivän. Viime yönä raavin koko kehon puoliunissani verille (atooppinen iho). Toivottavasti ens yönä sais edes pari tuntia nukuttua syvää unta.

Tsempit kaikille kipuilijoille ja joille mahdollisesti tulee pian lähtö! Täällä siihen kun ei ole merkkiäkään.
 
Hansu en oo soittanu vielä. Just kävin suihkussa jos ois helpottanu, mutta eipä helpottanu. Menkkakivut on vaan lisääntyny. Ajattelin kohta soitella ja kysellä miten toimia.
 
No eiköhän tää ohi mee perjantaina jos vauva vaan suostuu syntymään käynnistyksellä.. Mies koittaa parhaansa kuunnella mut kai sitäkin pelottaa kun on tulossa ekaa kertaa isäks. Mulla on vaan hormoonit niin sekasin et siitä tää varmaan johtuu
 
Kai mua vaan pelottaa se käynnistäminen ja ohennuslääkkeiden käyttö synnytyksen jälkeen :/ äsken tuli viel sopivasti house telkkarista jossa äiti kuoli hätäsectioon :'( itkin silmät päästä ku osu niin tähän mun fiilikseen ja pelkoihin ja mies sit onneks tuli halailee et kaikki hyvin. Ei se oikeen ymmärrä mikä ja miks mua pelottaa ku oon kaks jo synnyttäny ja kaikki menny hyvin vaikka poika autoon syntyki.. Kai se on tää aika ja ikä ku vaikuttaa, edellisest synnytyksestä kun on jo viis vuotta ja nyt vanhempana sitä ajattelee asioita välillä ehkä vähän liikaakin :/
Mulla on myöskin tullut pelkoja ja luulen et ne on iän ja tiedon aiheuttamia.
Mulla oli 10 vuotta kolmannen ja neljännen välissä jollon huomasi ettei raskaus ja synnytys ole enää samanlaisia, kun nuorena.
Nyt taas tässä tilassa ja pelottaa paljon
 
Mulla on edellisestä synnytyksestä aikaa 8 vuotta, kyllä se vaan jännittää...! Koko raskausaika on ollut ihan erilainen kuin silloin, sitä miettii ja ajattelee kaikkea ihan erilailla... Huomattavasti enemmän miettii vauvan vointia ja omaa vointia, myös jaksamista vauva-aikana. On ihan erilaiset ajatukset kuin nuorempana, tai ehkä ennemmin monta vuotta sitten synnyttäneenä... Kaikkeen ei voida silti varautua vaan on vaan mentävä virran mukana ja katsoa mitä vastaan tulee... Ehkäpä se on mies ei osaa juuri siksi sua lohduttaa niinkuin sinä haluaisit koska häntäkin jännittää ja varmaan sun hermoilu jännittää vielä enemmän koska hänellä ei ole vielä kokemustaan edes asiasta... Hyvin se menee...!!
 
Air tiedän tunteen, mulla kans pitäs ottaa rauhallisesti et ens viikon lääkärineuvolaan pääsen, vaan kaikki on edelleen niin rempallaan ku voi vaan olla... Täällä varmaan kahlattas semmosessa paskassa jos en kerran/kaks imuria näyttäs ja se aiheuttaa supistuksia ihan mahottomasti ja selkää särkee sit koko loppupäivän... Tänään kyl sit pakotin miehen imuroi ton toisen pään talosta jossa meillä makkarit. Kumminki mä teen kaikki muut kotihommat, enkä oo siltä viel niitä vaatinu, vaikka tiskikoneen tyhjennys ja täyttöki on jo vaikeeta...

Mulla ei toi synnytys niinkään hirvitä, mut se lähtö sinne on alkanu jännää ku osaako sitä oikeeseen aikaan sittenkään lähtä... oon jo miettiny et mitä jos sattuu syntyy kotiin, vaan taidan mä senkin jotenki selvittää :) taitaa olla vähän tää hulluus meneillään... Nyt tänään viikkoja 35+0 eli eipä tässä viel hirveetä kiirettä pitäs pitää :)'
 
Voih joko poksahtelee porukka...ihunaa. ite oon jo ihan täynä kipuja ja mysteeri oireita...tännään käyty äippäpolilla ronkittavana ja ultrattavana. 9 päivä ois tarkotus viimestään käynnistää jos ei tuu ihmeempiä vaivoja...tällä hetkellä on tosiaan hepatoosia ja ketoosi tila päällä...sokereiden seuranta vaikeutuu ku lääkäri käski syyä hiilihydraatteja nyt kovasti et saadaan ketoosi pois päältä vaavi arviolta 3100g ja oli laskenut keskikäyrälle kasvu yläkäyrältä...saa nähä kuinka äkkiä kipuaa kasvu...kuhan pysyy alle 4 kiloa niin hyvä ois. Paikatki oli sulkeutunu sentistä mikä oli avautunu viikko sitte...mysteeriä...alapää koko ajan ku tulessa ja päivittäin supistaa itkun silmään mut turhia...ei minkään maan vaikutuksia...poika koettelee ihan olan takaa, esikoinen oliki liian helppo tapaus viis vuotta sitte.
Voimia ja onnen halauksia kaikille! Kohta naperot tuhisee vieressä! <3
 
Mulla on edellisestä synnytyksestä aikaa 8 vuotta, kyllä se vaan jännittää...! Koko raskausaika on ollut ihan erilainen kuin silloin, sitä miettii ja ajattelee kaikkea ihan erilailla... Huomattavasti enemmän miettii vauvan vointia ja omaa vointia, myös jaksamista vauva-aikana. On ihan erilaiset ajatukset kuin nuorempana, tai ehkä ennemmin monta vuotta sitten synnyttäneenä... Kaikkeen ei voida silti varautua vaan on vaan mentävä virran mukana ja katsoa mitä vastaan tulee... Ehkäpä se on mies ei osaa juuri siksi sua lohduttaa niinkuin sinä haluaisit koska häntäkin jännittää ja varmaan sun hermoilu jännittää vielä enemmän koska hänellä ei ole vielä kokemustaan edes asiasta... Hyvin se menee...!!
"ihanaa" kuulla Solavi ja Angelique etten oo ainut <3 ja angelique kirjotit niin hienosti ja noinhan se menee, on vaan annettava virran viedä kun ei tässä tilanteessa muutakaan voi <3 mua niin ärsyttää olla näin "heikko" kun normaalisti en tällanen ole, on varmaan mieski ihan hukassa kun ei hänellä ole ketään kuka tukis kun minä vaan pillitän koko ajan..
 
Takaisin
Top