Joulukuun mammat 2015

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Esma
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mulla oli esikosta sillo lääkärineuvolassa toi arvio et mahtuuko tulee eli käsikopelolla siis mittas lääkäri sen, mut neitihän oli syntyissään alle 3kg ni eipä se niin iso ollu, pojat onki ollu asia erikseen... Aika jännä Nannuska11 et ei lääkäri antanu sulle muutamaa viikkoo/päivää saikkua, ku mulle lääkäri ehdotti heti et otatko viikon vai koko loppuajan :) mut jos oisin työterveydessä käyny ni en varmaan ois saanu ku just sen viikon... vaan kävin tk:ssa :D

Jotenki tää aamu on semmonen et rutiininomaisesti tekee kaiken... vissiin taas väsyttää :) vaikka yö menee suhteellisen hyvin, mut isäntä on iltavuorossa ja mä en osaa mennä nukkuu ennen ku se on kotona ni valvon yleensä sinne puolen yöhön asti ja sit nyt oon noussu joka aamu ennen kasia lasten kans... toinen kahvikuppi jo meneillään ja pari kaakaota tullu vedettyy...
 
Tata saishan tää meidän toukka vielä vähän mahassa asustaa mielellään 3-4 viikkoa:)
Tsemppiä myös sulle että muksu olis vielä tovin masun suojassa!

Madonna mä oon tehnyt tonne herne ja kaalikeittoa, kaali ja makaroonilaatikkoa, jauheliha-muussivuoka, kinkku ja lohikuisausta, lasagnea, bolognese kastiketta ja pasta norma (munakoiso kastike), stroganoff, lihapullia, Lidströmin pihvejä, kananjauhelihapihvejä, lammas pataa ja härkä ragu... Luulis vähän aikaa pärjäävän ilman ruuan laittoa :)
 
Tänne tuli talvi :) Kyllä kaikki näyttää niin paljon kivemmalta kun on vähän lunta!

Mä oon nyt paljon miettinyt tota synnytystä, itseasiassa väkisin se tunkee mieleen joka päivä, joten tosi hyvä on että sinne pelkopolille pääsen. Tossa vaan miehelle juttelin, että nyt kun mietin, niin yksikään synnytys ei ole mennyt ihan putkeen... Ja ehkä traumaattisinta viimeksi oli se kun tunsin olevani ihan yksin ja avuton, ja tottahan se olikin. Ei se kätilö paljoa siä huoneessa ollut, eikä se tajunnut kuinka nopeesti mun synnytys eteni, ite soitin kelloa kun vauvan syke laski, siis ennen ponnistusvaihetta ja sitten tulikin sille akalle kiire kun tosiaan kaikki oli ohi 4:ssä minuutissa ja ihan hirvee kokemus :( olis ollu pelastus jos mun mies olis ollu siellä... Mä tajusin, että olen ollut vähän liian kiltti aina, en ole vaatinut tarpeeksi kivunlievitystä, vaikka se kipu on selkeesti traumatisoinut mua. Ja sit tokassa synnytyksessä se pirun ukko kätilönä ( jos törmään siihen viä nii en tiedä mitä teen) se selkeesti halus että mä kidun niin paljon kuin mahdollista. Nyt ohjeistan miestäkin, että vaatii munkin puolesta helpotusta jos en ite pysty. Luin vaan lääkäreiden tekstejä siitä, että on äidin ja lapsen etu, että synnytyskipua hoidetaan ja ei noilla lääkkeillä juurikaan mitään haittavaikutuksia vauvaan ole. Sori tää sepustus, mutta tosiaan älkää olko kilttejä synnyttäjiä, vaan saa vaatia ihan niin paljon kuin haluaa!!
 
8kk-ikäiselle esikoispoikulille tulee rallateltua päivittäin lastenlauluja niin kaipa samat kipaleet tulevat ohessa masuasukillekin tutuiksi, potkut koventuneet kovasti aina kun laulellut Don huonojen Hyvää yötä ja huomenta (vaikkei lastenlaulu olekaan) joka ainakin isoveljensä lempilaulu ja saa aina hihkumaan :)
 
Mulla soinut donkkarit päässä jo useamman viikon:) mies soittelee kitaraa vaaville ja siskot laulaa lasten lauluja. Siskot saa aikaan isomman myllerryksen<3 meillä soi muutenkin aikapaljon musiikki joko radiosta tms tai itse soitettuna:)
 
Mua kiellettiin käyttämästä suun kautta otettavia hiivalääkkeitä, kuka sit kyselikin... Vaikka ne on ainoot, mitkä kunnolla mua auttaa :/

Ootko mukkis kirjottanu esitietolomakkeeseen sun toiveita? Ite tein niin, ettei henkilökunta ajattelemattomasti toimillaan pahentais mun oloa.

Ite oon aina halunnu 3-4 (elävää) lasta. Mies tyytyy kahteen... Nyt jo mietityttää, et uskaltaisinko ees enää. 25% tn, et seuraava taas sairas :/ Ainakin tarviin aikaa henkiseen ja fyysiseen palautumiseen...

Tänään alko äippäloma :D Aikaistettuna...
 
Mies soittelee aika usein vanhempia rock biisejä hendrixistä metalicaan:) tytöt tykkää kuunnella ac/dc ja bon jovia ja sillon tällöin ellaa ja aleksia:)
 
Tänään poksahti 35+0! Jee pian jo täysiaikainen!
Tänään lääkäriin tulehtuneesta varpaasta. Mulla aina ollu sisäänpäin kasvavat isovarpaankynnet mutta nyt raskaudessa ni huhhuh on tullu niistäki kaksinkertanen vaiva! Nyt tulehdus levinny kynnen alle ja sattuu sattuu :(
 
Metsäläinen kuopion keskustan hm:ssä mammaosasto löytyy yläkerrasta sieltä ihan perältä lasten vaatteiden luota ja matkuksen hm:stä alakerrasta vauvan vaatteiden luota :)
 
Rahi en mä kyllä ole koskaan kirjottanu siihen kaavakkeelle mitään, en ole koskaan aiemmin oikein osannut ajatuksiani näistä sanoiksi pukea, mutta eiköhän siä pelkopolilla sit saa senkin tehtyä. Viides synnytys joten parempi myöhään kuin ei milloinkaan ;) Aika myöhään se aika vaan on kun sillon rv 36...
 
Täällä kans kuunneltu koko raskausaika raskaampaa musiikkia, Nightwish on vissiin kova sana, mutta vain vanha Nightwish, ei kelpaa muu laulaja ku Tarja Turunen :D Zemppiä Metsäläiselle ja Tatalle ! Ja Äipälle kans niitten supistelujen kanssa. Ihan pakko kysyä, että kun supistukset alkaa tuntumaan, eli muuttuvat juuri näiksi oikeiksi, niin minkälaista se kipu on? Miltä se tuntuu? Ku aina saa ympäripyöreitä vastauksia että kyllä sen sitten tietää?
 
Joo en itsekään suostu kuuntelemaan muuta Nightwishiä kuin vanhaa, turusen laulamana:D

Varmaan tää supistus kipu tuntuu erilaisesta jokaisella, mutta itse kuvailisin sen sellaisena puristavana, alaspäintyöntävänä, mikä kovenee/helpottaa aaltomaisesti. Ja säteilee reisiin ja alaselkään :) siinä missä harkkarit tuntuu epämukavalle tai ei tunnu missään, niin oikeat erottaa siitä että oikeesti sattuu...
 
Supistuksiin. Jostain luin että jos supistelee ja miettii että kannattaako lähteä synnärille niin jos on tosi kyseessä niin ei aattele edes omaa ulkonäköä. Ittellä tää kävi toteen vaikka eka sitä epäilin ja naureskelin että ei voi paikkaansa pitää.
Esikoista odottaessa harkkasupparit oli ittellä todella napakoita ja saattoi jopa hiukan laittaa puuskuttaa. Selkään ei kuitenkaa juilinu. Sit ku se itte käynnistyminen tapahtui niin ne supistukset olikin ihan jäätävää luokkaa kun tuntui että pitäis kaksinkerroin olla ja sit iskiakseen juili vaikka kui. Ja osittain sellainen tunne että jokin painaa/vetää alaspäin ja jälkikäteen ajateltuna se fiilis ja tunne oli sellainen että ny o jotain tulossa ulos tai jokin pitää ulos saada. Kipukynnyshän tuohonkin vaikuttaa. Itsellä iskiaksen takia ei kipu laantunu oikeastaan missään vaiheessa selästä mutta se kävi helpompana välillä.
 
Raskaampaa tulee täällä kans kuunneltua, aikasemmin taisinkin joskus mainita, et toi meidän 4v vauva-aikana rauhottu parhaiten ku laittoi Sabatonia tai bodomia soimaan :)

Supistuskipu on tosiaan yksilöllistä. Ite kun ekaa odottaessa lueskelin lähinnä luonnollisesta synnytyksestä, niin se tuli aivan yllätyksenä, että kipu oli jotain aivan käsittämätöntä. Harkkareita ei esikoista odottaessa tullut ollenkaan, synnytyssupistukset alkoi suoraan todella kipeänä. Supistukset mulla tuntuu paineena alas, maha kovettuu ja sattuu selkään aivan saatanasti. Kipu vie kaiken keskittymisen ja ei kyl epäilystäkään, että mistä kyse. Tokan kohdalla kipu ei enää säikäyttänyt ja yllättänyt, niin siihen oli helpompi suhtautua, vaikka se kipu edelleen aivan järkyttävää oli... Synnytys silti, saatanallisesta kivusta huolimatta, ehdottomasti paras osuus raskaudesta :)
 
Takaisin
Top