Joulukuun mammat 2015

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Esma
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Öö siis joo en muista kirjotinko, ihan niitä kasvukipuja ku oon ollu nii hoikka ni nyt kun maha äkisti kasvaa niin lihakset ja nivelet kovilla :) määräs särkylääkettä vaan kipuhin ja käyn tänää varmuudeks verikokeissa ettei tulehusarvoissa oo häikkää :)
 
Hyvä ku pääsit näytille ja sait mielenrauhan :)
 
Hirni ole tiukkana vaan, kyllä pitää olla omaa aikaa ja oma elämä ja mun mielestä pankkitili mihin vanhemmat ei pääse. Entisen anopin kanssa minä en tullut juuri toimeen, koska hän yritti jatkuvasti puuttua meidän elämään. Kun tuli kylään, niin asetteli aina tavaroita mieleisellään tavalla, verhoja siirteli yms. Siihen loppui kun kerran tiukkana sanoin että tämä mun koti ja pidän tavarat just niin kuin tykkään. No koskaan ei tultu kunnolla toimeen.

Päiväraha hakemus oli helppo tehdä netissä, kun siellä minullakin näkyi summat jonka mukaan lasketaan. Ja myös summa jonka verran on pitänyt tienata viimeiseltä 6 kuukaudelta, jos sen mukaan haluaa laskettavan.
 
Hirni, tosiaankin olis hyvä että pääsisitte joskus yhdessä jonnekkin ja jos ette halua loukata miehen siskoja niin voittehan sanoa että saatatte ostaa niin paljon tai ison tavaran ettei autoon välttämättä mahu muita :grin
 
Sanoinpa miehelle asiasta niin miehen vastaus: "ei sit mennä ollenkaan.piste."
 
Hirni, komppaan muita, tiukasti vaa asia puheeks! Itsellä HIRVEITÄ kokemuksia edellisen kihlatun vanhemmista. Napanuora oli tiukasti kiinni ja pysyi ja pysyy edelleen! mies melkein 30w nyt... Joka asiassa piti soittaa hänen vanhemmilleen, joka viikonloppu piti mennä hänen vanhemmilleen (hänen vanhempansa asuivat n. 100km päässä maatilalla, lehmätila..) Siellä sai kuunnella päivät pitkät anopin valitusta ja muiden perheenjäsenten haukkumista, myös tätä hänen poikansa (tämä oli aivan tuiki tavallista siinä perheessä, kaikki haukkuivat toisiaan ja jauhoivat kakkaa selän takana) ja minä sain kuulla kuinka olen huono nainen hänen pojalleen ja kuinka minun tulisi ottaa jalat alleni ja häipyä, tämän saman kohtelun sai myös hänen toisen poikansa nainen, ja heillä oli jo lapsikin yhdessä, ja hänenki olisi aina vain pitänyt lähteä ja jättää hänen poikansa rauhaan! (molemmat tuon naisen pojat raahasivat minut ja tämän toisen naisen viikonlopuiksi tuonne, napanuora tiukasti ja lujasti kii..) Onneksi sain vähän vertaistukea tältä toiselta naiselta, kunnes hän käänsi selkänsä minulle ja lyöttäytyi tämän anopin kanssa yhteen ja alkoivat kiusaamaan minua oikein huolella o.O Minun piti imuroida, pestä lattiat, kattaa pöytä, täyttää tiskinpesukone, tyhjätä se, auttaa navetassa, poimia marjoja, ja jos en aina jaksanut, olivathan nämä reissut viikonloppureissuja, niin olin vätys ja surkea, että naapurin lestadiolaistyttö kyllä jaksaa kuulemma siivota, että pitäisi hänen poikansa ottaa siitä tytöstä ittellee nainen ja heivata minut helvettiin ! silloinen kihlattuni ei minua suostunut kuuntelemaan, oli tosi välinpitämätön ja jossain vaiheessa kuvaan astui väkivalta, hän alkoi lyömään minua. Kun sitten mentiin taas hänen vanhemmilleen ja saunan jälkeen olin pessyt sota meikkini pois, jonka alta paljastui musta turvonnut silmä ja haljennut huuli, katsoi tämän miehen äiti ja tämän miehen täti, tämän äitin sisko minua pitkään ja kysyivät tekikö **** tuon sinulle, olin että kyllä. Molemmat rupesivat juttelemaan omia ja heittivät vain että tyyliin että oikein sinulle, että kannattaisiko lähteä suhteesta pois, ennen ku kuolet???????????

Anoppila on minulle edelleen vaikea paikka. Nykyisen aviomiehen vanhemmat on ihania ku mikkä ja rentoja ku mikkä, ei mitään pahaa sanottavaa löydy, mutta siltikään en siellä pysty käymään ku parin kuukauden välein ja silloinkin vain nopeasti kääntymässä. He sitten käyvät meillä kerran kuukaudessa, ihan vain tuomassa marjoja tai sieniä pakkaseen ja sanovat päivää. Mies on kertonut heille kokemuksistani ja he ymmärtävät täysin. :) Onneksi :)
 
Hui :o ihan hirveetä että oot joutunu kestää tollasta niinku vanhemmilta :O huhhuh :\ onneks siulla nyt asiat paremmassa jamassa :) sain äskö raivokohtauksen oikeen kun mies sitä sano että ei sit lähetä ollenkaa, ni sanoin sit "kiltisti" että jaa mie lähen vaikka yksin että se oli sovittu tälle päivälle että voit jäähä niihe siskones tänne :)
 
Hirni kyllä taitaisi olla miehellesi kasvun paikka! Ihan ärsyttää sun puolesta... Kyllä suosittelen keskustelemaan asiasta ja kylläpä miehesi pitäisi sinua ymmärtää!!!
Voimia, kokemuksesta teidän että ei se napanuora katkea ennen kuin miehesi sen katkaisee...

Lilith aivan kamala ex anoppilla ja ex "ukko":(
Hyvä että nykyiset paremmat!
Minulla ja anopilla on kans niin huonot välit että ei mitään jakoa, jauhaa sontaa seläntakana mutta naamatusten että en minä mitään ole sanonut! Raivostuttavaa, viitsi asiaan sen enempää syventyä kun alkaa vaan kiehua...
 
Ja tässä vaiheessa kun miehellä on se vaihe että "riikka ei haluu et tänään tullaan, riikka ei haluu että kerron tän, riikka ei ..riikanmielestä" niiinsit on kiva kun anoppi soittelee: "miksmiksmiks".. :\ mie en oo kertonu miun vanhemmille enää 7 vuoteen mitään kauheen henkilökohtasta tai mitään että ollaan rahapulassa tai muuta, ja raskaudestakin miun vanhemmat sai tietää puolison vanhempien jälkeen kun puolisoha kerto niille heti kun plussasin. Miun vanhemmat sai tietää noin kuukauden päästä kun en halunnu puhelimessa kertoo ja ei aiemmi päästy käymään niillä kun aina ollaan puolisonvanhenpien kanssa jossain..
 
Miksi? Ärrrrrr!!!! V***ttaa sun puolesta niin paljon, miksi sun miehes mustamaalaa susta pahaa ihmistä kuka ei halua olla miehen suvun kanssa tekemisissä? Että sinä olisit ongelma?
Hitto kun mä nään punaista!
Nyt kyllä oikeesti miehelle kasvun paikka kun eihän ae sinua voi noin kohdella! Sinunhan pitäisi tulla ekana vauvan kanssa kun tehän se perhe olette! Eikä miehesi, miehesi suku ja sitten ehkä sinä ja vauva!
 
Äipän kanssa ihan samoilla linjoilla! Meillä on jo lähes 15v yhteiseloa takana, joten kaikki vieraskoreus ja omien mielipiteiden vähättely on jo kaukana takana. Koskien myös miehen sukulaisia. Oikeestaan jopa nautin niiden pölöistä kommenteista, ku sit saa aina heittää jotain kärkästä takasin. Taidan olla jopa aika kuuluisa suorapuheisuuteni kanssa :D Mut eipähän tarttee itsekseen hautoo asioita ja olla pahoilla mielin.
 
Mulla tosi huonot välit erityisesti miehen äitiin (joka jo kuoli vuos sit) ja siskoon, joka aina puolusteli äitiä. Täällä siis alkoholitaustaa noilla molemmilla. No oon päättäny sulkee ton siskon kokonaan oman elämäni ulkopuolelle, koska mitään hyvää sieltä ei tule. En tietenkään halua, et mies tai esikko ei ois sinne päin tekemisissä, onhan siellä liuta pojan serkkuja. Mut siellä en käy ja meille en kutsu. En ees ristiäisiin tms "perhejuhliin".
 
Kamalaa lilith_mist olet kokenut, onneksi nyt paremmin asiat! Kyllä noita äijiä joka lähtöön, itsekin aikanaan kahdessa katastrofisuhteessa jossa toisessa mies osoittautui patologiseksi valehtelijaksi (jopa henkilöllisyytensä huijasi), rikolliseksi ja mielisairaalassa ravaavaksi hallusinoivaksi skitsofreenikoksi jolla tuli pakkomielle minuun ja vuosien piina eron jälkeen ja lähestymiskiellot peliin piti pistää, toinen parisuhde oli yhtä kurainen kun mies petti, harjoitti henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja jätti läksien silloisen parhaan ystäväni matkaan. Meni kauan ennenkä pystyin uudelleen luottamaan miehiin mutta omalla kohdalla onneksi kolmas kerta toden sanoi ja aivan huippumiekkosen löysin rinnalleni :) <3
 
Me ollaan oltu yhdessä 8 vuotta eikä tota vieraskoreutta alkuunkaan kovin kauan kestänyt :D olen minäkin aikas suorasanainen ja omia puolia kyllä osaan pitää tarpeen vaatiessa... Ehkä juuri näiden ominaisuuksien takia en anopin kanssa hirveän lämpöisissä väleissä oli kun niillä tapana olla vaan hiljaa ja ilmaisematta mielipiteitään naamatusten, seläntakana se kyllä luonnistuu paremmin kuin hyvin!!!
 
En ole kyllä ikinä ymmärtänyt tuota selän takana pahaa puhumista. Joillain ihmisillä se tuntuu olevan oikea henkireikä että saa paasata pahaa muista. Pitää olla todella huono olo itsellään että saa energiaa tuollaisesta. Meillä sitä esiintyy omassa suvussa, onneksi ei tarvitse olla tekemisissä heidän kanssaan.

Mieheni vanhemmat ovat ihania, onneksi :)

Enkä kestäsi mamman poikaa hetkeäkään.. Kyllä aikuisen miehen pitää omat kortsut ostaa XD
 
Voi huh, millaisia anoppikokemuksia teillä! :sad001 Kyllähän nyt aikuisten ihmisten pitäisi ymmärtää, että parisuhde vaatii yksityisyyttä ja aikaa oman perheen kesken. Eihän se mikään PARIsuhde ole, jos siinä on koko ajan joku kolmas pyörä välissä. Pysy nyt vaan tiukkana Hirni!

Pakko sanoa, että miehen läheinen suhde äitiin voi olla parhaimmillaan jotain aivan muuta. Mun miehellä on äitiinsä todella läheinen suhde, mutta ei ikinä ole tullut mitään tuollaisia tilanteita. Anoppi suhtautuu todella kunnioittavasti meidän parisuhteeseen ja omaan rauhaan, ja kunnioittaa meidän päätöksiä ja myös mun mielipiteitä, vaikka ne olisivat erilaisia kuin hänen tai mun miehen mielipiteet. Toisinsanoen kohtelee meitä kuin aikuisia ihmisiä! Hän ja muut sukulaiset ova ottaneet minut perheenjäseneksi siinä missä muutkin, enkä koskaan koe oloani anoppilassa jotenkin vähempiarvoiseksi. Tuntuu siltä, että hän on alusta asti arvostanut ja tukenut meidän parisuhdetta. Jos joskus antaa neuvoja, ne ovat objektiivisia, ja niiden kanssa on siksi helppo olla samaa mieltä. Välimatkan vuoksi harvoin ihan fyysisesti nähdään, mutta silloin ollaan pitkään saman katon alla. Esimerkiksi jouluna oltiin 3 viikkoa vai ylikin. Oman perheen kanssa olisi tuossa ajassa kyllä jo palanut pinna moneen kertaan, mutta miehen perheen kanssa ei ikinä. Kaikki osaa jotenkin huomioida toisensa niin hienosti. Mulle miehen perhe ja läheiset välit anoppiin on siis olleet valtava rikkaus. Ja hieno esimerkki siitä, mitä oikeasti tarkoittaa ehdoton rakkaus ilman tarvetta kontrolloida toista ihmistä. :Heartpink
 
Kirppuliina, mahtavaa mallia myös lapsenlapsille! :)

Meillä anoppi on ihan ok, vähän tyrkky tosin. Tarjosi omaa häämekkoaan mulle aika pian ensitapaamisen jälkeen... Ja ei, ei olla edes menossa naimisiin, saati anopin mekossa... Ja syyllistäjä, mutta niin kai ne vähän aina..?

Oma äiti yrittää tunkea nokkaansa asioihimme ja jännittääkin mitkä riidat saadaan aikaan kun en todellakaan ota häneltä kasvatus- ja hoitoneuvoja vastaan. Hieman jotain käsittelemättömiä asioita meillä, mutta ei niitä näissä hormoneissa voi alkaa edes ajatella :)

Mulla on vähän sellainen asenne, että keneltäkää, vaikka olis oma suku tai miehen suku, ei pidä aliarvioivaa ja epäkunnioittavaa käytöstä vastaanottaa. Täytyy muistaa se oma arvo kirkkaana ja samalla tietenkin kohdella muitakin arvostavasti (niin kauan kun sen "ansaitsevat"). Ja jos mun mies antaisi sukunsa kohdella minua huonosti ja vielä puolustaisi kaltoinkohtelijoita, saisi varmasti se mieskin lähtöpassit.
 
Naiset!

Tänään saatu kortisonit. Tulehdusarvot ja leukosyytit laskussa. Kaks antibioottia lopetettiin ja vaan yks menee suun kautta enää. Tippaa ei tartteta toistaseks.

Huomenna uudet kortisonit. Ja ultra ja uus suunnitelma. Vettä tihuttaa pieniä määriä ja välillä supistaa mihin pillerit tepsii ihan ok.

Mut nyt tilanne on suht ok. Vielä vois trinsessa jaksaa edes pari viikkoa yksiössään. Isukkikin tunsi tänään kunnon jytät käteensä :)

Ja ps. sain Cheekin keikallekkin liput. Ja mies suostu lähtee mukaan. Suht hyvä päivä ainakin toistaseks :)

-Ninnu ja todellinen sisupussiprinsessa 23+0-
 
Hirni voimia❤ me tsempataan sua täällä ja pidät nyt puoles! Kyllä se mies viä järkiinsä tulee!

Meillä mies ei voi koskaan pitää isyyslomia tms. kun on yksityisyrittäjä, tai joo vois jos maksaisi ite ja laittais puljun kiinni siksi aikaa...

Muuten yks vinkki ekaa odottaville, kannattaa yrittää vaatia eka yö synnytyksen jälkeen niin että vauva otetaan vauvalaan (niissä paikoissa, missä sellanen viä on) sillain, että ne tuo vauvan vaan syötöille. Mua on ainakin auttanut palautumaan nopeasti synnytyksestä kun on kunnolla saanut sen ekan yön nukkua ja suhdetta vauvaan se ei haittaa. Sitten myös pyydätte kunnolla särkylääkettä jälkisupistuksiin, maidon tulokin viivästyy jos on kauheen kipeä niin ja ite pyydän viä nukahtamislääkkeenkin ekaksi yöksi.. Ekan kanssa en olis osannu mitään vaatia jos mun isosisko ei olis neuvonut mulle näitä samoja. Monessa paikassa varmaan ovat tiukkoja vierihoidon suhteen, mutta kyllä esim Taysissakin sain ekan yön nukkua vaikka vähän jouduin sitä vinkumaan. Lks:ssa on ollut ihanaa se, että ne jo valmiiks kysyy, että haluatko, että otetaan vauva vai pidätkö vieressä? Toki moni saattaa kyllä haluta olla kokoajan rakkauspakkauksen vieressä, mutta tosiaan ite oon ite kokenut tämän hyväksi toipumiseni kannalta

Tytsy78: Sulla oli tosi hyvä kommentti tuolla aiemmin työnteosta (ootko muuten syntynyt 78? Minä oon tuota vuosikertaa)

Mukkis rv 22+6
 
Takaisin
Top