Oi ihanaa, tykkään niin kovasti joulukeskusteluista kun oon niin ympärivuoden jouluihminen

.
Meillä menee joulut yleinsä niin että joka toinen meillä ja joka toinen miehen vanhempien luona. Nyt kun LA on 21.12 niin luultavasti kotona ollaan vaikka pieni ei oliskaan vielä syntynyt ja meille kaikki sukulaiset on tervetulleita. Jouluruoista oon jo vähän kerenny ottaa stressiä, pitäs laatikot tehä varmaan viimistään marraskuun alussa. On se niin ihanaa touhua. Ja ootan innolla että pääsen taas tekemään piparitaikinat jääkaappiin, se on kätevä tehä kerralla isompi satsi niin voi vaikka joka toinen päivä leipoa pienen määrän pipareita, ja se kodin tuoksu on niin ihana
Mä nukun myös samalla tavalla kun suurin osa teistä, eli kyljellä ja halailen samalla kokovartalotyynyä

Yöt menee silti tosi huonosti kun pieneenki rapinaan herää, tai sitten on hiki tai kylmä.
Viime yönä näin unta että kävelin äitini kanssa kadulla ja mulla tuli vatsasta suolet ulos sellasessa pussissa joka oli sairaan kipeä, ja mun äiti vaan valitteli että hänen jalkansa on kävelemisestä kipeät ja että thaimaalaisilla marjanpoimijoillakin on paremmat kengät kuin itsellään

ihme unia.
Mulla ei ole ainakaan vielä puutunu jalat tai kädet yöllä ja toivon ettei puudukkaan. Viime raskaudessa puutui öisin molemmat kädet ja vasen käsi jäi puutuneeksi ja kipeäksi niin se leikattiin sitten kun meidän poika oli 1,5v. Se käsi vaivas lopulta niin paljon ettei sitä voinu käyttää ollenkaan ja sit oltiin pienen lapsen kanssa niin että oli yhellä kädellä pärjättävä. Eli jos teillä ei pian synnytyksen jälkeen kädet palaudu normaaliks niin kannattaa aika pian hakeutua lääkäriin.
Äitiini suhde on vähän viilentyny kun joka kerta kun se kysyy kuulumisia niin vastauksen saatuaan se toteaa että : niin, kyllä äiti tietää, oonhan mä kolme lasta tehnyt,, ai että pistää kyrpimään, varsinki kun siitä viimisimmästä on kuitenki jo kakskyt vuotta.
Ruoat tehdään niin että mä teen perusruoat ja mies erikoisemmat. Se uskaltaa kokeilla kaikkea uutta ja mä pitäydyn näissä mitkä varmasti osaan. Eli ruoanlaitto menee aikalailla tasan.
Mä oon vaan sellanen pakastaja kun haluan että lapsen ei tarvi syödä kahta samaa ateriaa päivässä, tosin ei se suostuiskaan. Niin teen isot satsit kerralla.
Taas mä jauhan tyhjää rivitolkulla mutta nyt innolla odotan kun tehtiin tarjous yhestä mökistä, ja niin toivon että se menee läpi. Ollaan sellasia touhuajia että meidän rivitalon takapiha käy vähän ahtaaks ja ärsyttää tunkee perhe appivanhempien mökille kun ei siellä oo mitään omaa. Onneks paikka on tuttu ja appivanhempien mökki on noin 15 kilometrin päästä tästä (ehkä meidän tulevasta) mökistä.
Jossain vaiheessa puhuitte myös äippäloman alotuksesta. Kävi aivan sairaan hyvä tuuri että kun mun hoitovapaa päättyy niin kaksi viikkoa siitä mulla alkas äiytiysloma, mutta töistä ilmotettiin ettei tarvi pitää palkatonta tai alottaa varhennettua kun jostaki oli just se pari viikkoa vuosilomaa kertyny
Eli mukavasti yhteen pötköön mennään
