Ajattelin nyt tännekin kirjottaa kun täällä näkyis olevan hyvin keskustelut päällä. Eli tuonne neuvola ja ultrakuulumiset ryhmään kerroinkin jo, että en oo keskusteluihin osallistunut vaikka oonkin alkuraskaudesta asti foormui seurannut tiiviisti.
Meillä oli ru viimeviikon torstaina, kaikista tyttöfiiliksistä huolimatta oliski poika tulossa. Aluksi ehkä jopa vähän tulin surulliseksi asiasta, vaikka tärkeintähän on, että lapsi on terve ja uskon, että yhtälailla lasta tulen rakastamaan. Olemme miehen kanssa nyt totutelleet ajatukseen pojasta, mutta vieläkin se on vähän hakusessa ainekin itsellä. Osaan kuvitella tytön, mutten poikaa.. Ja nään edelleen unia tyttölapsesta, se on hyvin hämmentävää. Ehkä se poikaolo sitten jossain vaiheessa puskee.. Olisi vain kiva saada sellainen pieni yhteys tavallaan lapseen.
Mun historiaan kuuluu monta vuotta masennusta ja raskaaksi tultuani aloin heti pelkäämään, että mitä jos se palaa (olen jo yläaste ikäisenä sanonut etten voi hankkia lapsia koska masennun varmasti, positiivinen ajattelutapa joo heh..). Noh en siis ole työssäkäyvä, tällä hetkellä kylläkin käyn kolmesti viikossa kuntouttavassa työtoiminnassa, pisin mihin olen tämän masennuksen kanssa itseni päässyt taistelemaan. Peruskoulusta jäin aikoinaan sairaslomalle ja ysiluokka jäi näin kesken. Suoritin sen loppuun internetin kautta ja paperit sain käteeni vasta 18-vuotiaana. Aikaisemmin olen ollut kympin oppilas, vielä seiskalla sain stipendin hyvästä keskiarvosta, vaikka alamäki oli jo silloin kyllä alkanut. Yritin aloittaa kouluja, mutta sosiaalisten tilanteiden ahdistus vei voimat, ei pystynyt edes ruokailussa käymään suuren ihmisjoukon takia.
Noh kävin puol vuotta AVA-luokkaa, pienempi ryhmä, mutta ihan väärä luokka itselle siinä elämänvaiheessa. Kuntouttavan kurssin kävin pari vuotta sitten, siitä ehkä oli suurin apu. Mutta joo ei nyt siitä sen enempää.
Jaksamattomuus tosiaan iski pahasti alkuraskaudessa ja päätin kesäkuun lopulla hakea apua asiaan, jos vaikka elvyteltäisiin psykalla ollutta hoitosuhdetta jonka olin alle vuosi sitten lopettanut.
Noh nyt eilen kävin lueskelemassa Omakantaa, siellä diagnoosina lukee vaikea-asteinen masennus.. Voi hohhoijaa voisin sanoa, se että olen yhtenä päivänä väsynyt ja jaksamaton ei varmaan tarkoita yleistä vakavaa masennusta (diagnoosi oli tehty yhden käynnin perusteella). Musta on tosi harmi, että lähestulkoon aina kun oon apua hakenut, olen saanut siitä enemmän vain ongelmia ja epäselvyyksiä.. Tämän naisen luotto yhteiskuntaan on aika nollissa..
Saan vielä jatkuvasti kuulla ns. syytöksiä siitä että ajattelen miten ajattelen tästä yhteiskunnasta, jatkuvasti manausta siitä miksen opiskele miksen mene töihin.. Tuntuu hukkuvansa tänne.. Toivoisin, että ihmiset joilla on mennyt asiat ok täällä, voisivat silti ottaa huomioon sen että tuskin sitä turhaan moni on kouluun ja töihin menemättä, tai turhaan sitä yhteiskuntaa vihataan.. On vain joutunut itse kohtaamaan miljoonat sotkut kaiken kanssa. Kerrankin kun oli pakko hakeutua sairaslomalle niin lääkäri kirjoitti b-lausunnon jolla olis suoraan sanottuna voinu perseensä pyyhkiä.. Tuli hylätty sairaspäiväraha päätös kelalta, kun koitin soittaa lääkärille että mitä hän oli oikein b-lausuntoon kirjoittanut niin selvisi että kyseinen työntekijä ei ole enää töissä ja käskettiin odottamaan uutta aikaa uudelta lääkäriltä. Pari kuukautta sai rahoja siinä sitten odotella. Hirveä sotku siitä tuli. Lopuksi kun sain käsiini b-lausunnon jonka kanssa se hylätty päätös oli tullut, olin hyvin pettynyt.. Lääkäri ei ollut edes rastittanut että kyseinen lausunto on sairaspäivärahaa varten.. Hohhoh..
Noh mitäs sitten vielä. maitoa täälläkin tullut jo monta viikkoa ja lapsen potkut tuntunut selvästi päivittäin pari viikkoa.. usein hän potkii taaksepäin, se tuntuu ehkä jopa vähän epämiellyttävälle. Mun lähtöpaino on ollut 53kg, vaaka näytti tällä viikoll aiemmin 63kg, tunnen oloni norsuksi vaikken millään tavoin nyt ylipainonenkaan ole, mutta herranjumala, kymmenen kiloa :D
Tulipa paljon tekstiä ja siltikin osa jäi varmaan pois ja anteeks, en osaa kappalejakoo hirveen hyvin :P
Täällä rv 22+0