Joulukuun mammat 2015

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Esma
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tytsy eihän siitä kukaan saa suuttua jos tulee raskaaks. Ja eihän se saa olla esteenä työpaikan saannille vaikka olisivat aiemmin jo tienneet. Ymmärrän kuitenkin, että tunnet noin. Itse kerroin, kun tarjottiin syksyksi töitä, niin tästä omasta tilaanteestani. Minun ei olisi tarvinnut vielä kertoa koko asiasta kuin vasta syksyllä. Kerroin kuitenkin, kun elokuussa työt aloittaisin olen puolessavälissä. En kerkee olla töissä kuin noin 3kk ennen äitiyslomalle jäämistä. Jännitän kuitenkin mitä tulevat työkaverit ja muut ajattelevat, että oon vaan niin lyhyen ajan töissä ja sitten tilalleni palkataan uusi.. Kuitenkaan tätä työtä ei tehdä pelkkien työkavereiden kanssa.
 
Täällä alotettiin tällä viikolla uusi työ tilitoimistossa ja voin kertoa että välillä päässyt melkei unohtumaan koko raskaus kun oireetkin sen verran laantuneet ja työn opettelu ollu sen verta hektistä et huh Huh :) tissien ajoittainen kuumotus ja vihlonta, hetkittäiset pienet kuvotukset ja yölliset vessassa ravaamiset kuitenkin välillä muistuttaa että mahassa on asukas :) itse kerroin pomolle raskaudesta heti ekana työpäivänä kun alkoi kyselemään miten olen kesän jälkeen käytettävissä. Erityisesti vuodenvaihteen jälkeen ois hommia ollu paljon tarjolla tilinpäätösten parissa..katsoin sitte parhaaks vaihtoehdoks suoraan sanoa. Otti asian ihan hyvin ja sanoi että mennään nyt tää kesä ainakin näin ja katsotaan sit jatkoa :)
 
Uskalsin siinäki mielessä avoimesti kertoa kun tiiän että pärjätään ihan hyvin rahallisesti vaikken kävisikään töissä kun on tuo maatilabisnes ja mies vakituisessa työssä..tykkään kuitenkin töissä käydä itsekin ja mukava päästä itseä kehittämään työssä ja alalla jota opiskelen ja josta kiinnostunut :)
 
Äippä mäkin oon joskus nähny "enneunia", joten en pidä sua yhtään hulluna. Mut vaikka ajattelis et jo edesmenneet rakkaat tuolla jossain vielä katselee, niin ikävä on silti kova :(

Mut josko voisin ajatella et mun näkemä uni että vauva oli jo syntyny ja makoili mun masun päällä oli kans enneuni, niin sit voisin iloisin mielin jatkaa odotusta :) siihen ei vaan uskalla ihan uskoo. Mut kuitenki ihan vähän edes :)
 
Pitää yrittää olla töissä superhyvä työntekijä tän aikaa kun vielä ehtii ja toivoa, ettei tarvii saikkuja matkan varrella. Niin ehkä ne sit ottaa asian positiivisesti ja toivoo et tulisin sit mahd pian takas äippälomalta. Ja toiv työ on niin kivaa, et tekee mieli palata :D

Jos koeajalla irtisanoo, niin lakitupaan vaan sillä perusteella, et laittomasti päätti työsuhteen raskauden takia ;)
 
Juurikin niin tytsy :) Pelkään itsekin, että joudun 3kk aikana pidemmälle sairaslomalle ja en pysty olemaan loppuun. Sitten saakin jännäillä ja stressata saako äitiysloman jälkeen milloin töitä ja miten pitkäks aikaa...
 
Mua stressaa jo se valmiiksi, että takuulla joudun saikulle syksyllä loppuajaksi. Mulla on joka raskaudessa jäänyt hermo kylkiluiden väliin puristuksiin eikä sitten enää istuta yhtään hetkeä...

12+5
 
Äippä ja CiCaDo, täällä myös yksi "hullu"!;D Yliluonnollisia kokemuksia on itselläkin ja ne ovat olleet niin henkilökohtaisia, ettei sellaisen jälkeen oikein voi enää olla uskomatta. Uskontoihin en itsekään nojaa, ne ovat liian tuomitsevia omaan makuuni, mutta siihen uskon, että koko todellisuus ei ole se mitä näemme.

Tänään kävin uusintaultrassa ja voi, miten pieni saikaan äidin valuttamaan kyyneleitä! :) Hän oli tällä kertaa paljon liikkuvaisempi, maiskutti suutaan, heilutteli käsiään ja heilui itsekin puolelta toiselle. Niskaturvoke oli 1,2 mm eli normaali, rakenteet näyttivät hyviltä ja napanuoran lähtökohta oli siisti. Syke oli tällä kertaa 152 bpm ja kokoa oli kertynyt reippaasti viikon aikana: 6,8 cm ja 65 g. Voi pientä ihanaa!<3

Ihan tuli huono omatunto, kun välillä on itselläkin ollut väsymystä ja tuntunut, että on kyllä työn takana kestää raskaus loppuun asti... Mutta uskon, että kaikki tunteet ovat osa äidiksi kasvamisen prosessia ja niitä ei tarvitse hävetä. :) Kyllä siinä väsymys kuitenkin kaikkosi pikku Hippiäistä ruudulta katsellessa! <3

Rv 12+5
 

Liitteet

  • WP_20150604_19_59_32_Pro.jpg
    WP_20150604_19_59_32_Pro.jpg
    372.7 KB · Katsottu: 45
Meillä on myös vain yksi ukki, toinen nukkui pois vuosi sitten pitkän sairauden uuvuttamana. Ikävä on kova, varsinkin kun hän ei päässyt saattamaan enää alttarille, eikä nyt myöskään nyt enää näkemään iltatähden omaa tähteä.. :sad010
 
Itse olen myös ateisti. En edes kuulu kirkkoon enää. Mut olen myös nähnyt yliluonnollisia asioita ja useita. Myös kovin henkilökohtasia. Uskon ettei se elämä lopu kuoleman jälkeen. :)
 
Ajattelen äippä samoin. Myös mun mummilla samoja kykyjä. Kuullu jopa lottonumeroita ;) Siks en juuri ees meidän tytön haudalla käy, uskon hänen olevan täällä kotona meidän kanssa.
 
Eikiko joo, mulla on jotenkin koko naimisiinmenointokin kadonnu kun ei olis isää saattamas alttarille tai kertomassa musta hassuja juttuja :(

Mä en kans haudalla juuri käy, kun tuntuu että ne on jossain ihan muualla kuin siellä. Ehkä ne käy siellä hautausmaalla ottaan välillä vaan torkut :)
 
Aika mahtavaa että näin monella on samoja taipumuksia kun mulla, itse en näitä mun näkyjä enneuniksi kuvailisi, mummo sanoo niitä ihan suoraan ennustuksiksi mun mummolla, äitillä ja siskolla kaikilla sama lahja:) mummo pakotti ukin sairaalaan päivää enne kuolemaansa ja se sai 10 min sairaalaan pääsyn jälkeen aivo halvauksen ja kuoli aivo veren vuotoon :(
Mummo sano mulle joskus 14-vuotiaana että kuules sinä tulet saamaan 6 lasta joista 2 on enkeleitä, no nyt syntymässä 4 lapsi ja 2 keskenmenoa.

Rahi teidän enkeli-vauva on varmasti teidän kanssa joka päivä, sen tuntee!
Vähän sama kun on yksin kotona ja tulee sellainen olo että joku tuijottaa, silloin on rakkaat tarkastamassa että kaikki hyvin! Suojelus enkelit vierailulla :)
 
Ja nyt hali teille kaikille ihanille! Elämä antaa ja ottaa, nautitaan siitä, että meillä on nyt juuri asiat ainakin tärkeimpien asioiden osalta hyvin :)
 
Ja voi kun teitä kuunnellessa tulee suru, kun meidän tuleva ukki on taivaassa ja ei päässyt iloitsemaan lapsenlapsista ollenkaan ;( mun isästä olis tullu niin hyvä ukki ;(

Mun isä on kuollut 11 vuotta sitten. Surettaa tosi paljon ettei kerennyt nähdä lastani tai lapsiani. Onneksi pojalla on edes yksi ukki (appiukkoni). Mun ukit on kuolleet jo kauan ennenkuin olin syntynyt. Äiti oli ollut 19v ja isä 5v kun isät kuolleet. Minä olin myöskin 19v kun isä kuoli. Joten tiedän tunteen. <3
 
Täällä taitaa olla keskenmeno... Vuodan verta ja ultra on tiistaina.. Kohtu ihan sikakipee. Katotaan joutuuko tästä päivystykseen lähtee.. Ei tule meille jouluvauvvaa.
 
Wildis eikä :'( ei enää teiän kohdalle näitä! Oon sanaton :( rutistus halauksia ja voimia <3
 
Tehtiin miehen kans päätös et lähetään päivystykseen nyt kattoo mikä tilanne on. Ilmottelen jahka tiedän. Mies yrittää rauhotella että kaikki olis hyvin, mut iteltäni menny jo toivo
 
Takaisin
Top