Heips! Täällä myös änkeän uutena mukaan :) Salaa oon lukenut teidän juttuja jo monta viikkoa, mutta nyt vasta uskaltaudun kirjoittamaan. Kiitos vertaistuesta, siitä on ollut apua aivan valtavasti, ensimmäistä kun odotetaan ja kaikki on uutta ja ihmeellistä. Kaikki km:t on aiheuttanu surua muiden puolesta ja itselle huolta, en ole edes tienny miten yleistä se on

Ja tässä iässä 35+ riskit on muutenki aina isommat...
Alun pelot, että onkohan siellä edes ketään hälveni pari päivää sitten, kun tein maailman parhaan ostoksen eli kotidopplerin

Sieltä se toisella yrittämällä löytyi, vauvan vahva syke

Kovasti oli piilossa vielä ja löytyi tosi alhaalta, mutta hassuinta on, että kolmannella kerralla jotenkin jo vain tiesin missä se on ja osasin etsiä heti ihan toiselta puolelta kuin sillä tokalla kerralla. Eihän tässä vaiheessa vielä pitäis mitään tuntua?!
Oireina on ollu vaan ihan julmettu väsymys ja järkyttävä turvotus/ummetus. Ehkä pientä etomista joskus, mutta muuten kuulun niihin onnekkaisiin, joiden ei tarvii oksentaa :)
Ens viikolla eka ultra ja sitten uskalletaan puhua muillekin :) Nyt asian tietää vain molempien vanhemmat ja pari läheisintä kaveria :) Töissä en arvaa kertoa kyllä vielä pitkään aikaan... Ehkä ne huomais vasta kesälomien jälkeen
Pitkä sepustus, mutta yritin vähän ottaa kiinni teidän juttuja kerralla :) Ehkä ens kerralla osaan sit jo kommentoidakin jotain, nyt olis ihan liikaa kommentoitavaa, ettei kykene ees alottaan...
Viikkoja 11+2 ja LA 7.12.