Joulukuun mammat 2015

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Esma
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Ei vissiin tarvi miettiä miks välillä huimaa.. Varsinkin jos tekee äkkinäisiä liikkeitä tai nousee nopeesti ylös.. Aamulla verenpaineet 90/65. :o
 
Meillkin anoppi on tosi suureksi avuksi, välillä mietin että miten oltaisiin pärjätty ilman häntä. :) Myös oma äiti on ollut avuksi ja välit ovat hyvät, hän vaan on vielä työelämässä tekemässä pitkää päivää, joten nähdään harvemmin kun anopin kanssa.

Voi Äippä tota sun pahoinvointia. :( Onnea kuitenkin synttäreitten johdosta!

Täällä alkoi taas verenvuoto, antibiottikuuria on takana 8/10, joten vähän ihmetyttää että miksi?! Ei siis kauhean runsasta, mutta kuitenkin kirjasta verta. Neuvolasta käskivät seurailla, ahdistaa kun onhan tätä nyt seurailtu jo sen 3-4 viikkoa. :shifty:

Tänään kuitenkin 22+5, huomenna neuvolaan hakemaan raskaustodistusta! :)
 
Vähän tarkennusta, siis 10 päivän kuurista 8 puikkoa käytetty, kaksi jäljellä.
 
Joo, huomenna pyydän että tutkisivat kohdunsuun tilanteen, niin ei tarvitse panikoida ainakaan sitä. :)

Kuulostaa Tiittärä että sulla on salmiakkikuuri edessä! Maistuis kyllä mullekkin :p
 
Vähän avautumista ja purkaamista. Minä teen aina ruoan tässä huushollissa. AINA. Aamusin, aamupäiväsin, iltapäiväsin, joskus iltasin. Ja minä teen supisuomalaista, terveellistä, monipuolista ruokaa. Nytkun pyysin oksennusaallon iskiessä miestäni tekemään mulle munakokkelia, niin hän kiukuspäissään murskaksi pannulle myös puolet kananmunankuorista tahalleen ja heitti niin paljon valkosipulijauhetta, että koko kämppä haisee, ja huusi vielä minulle sen jälkeen että minun vikani!?!!! Kyllä suutuin, ja ilmoitin hänelle että saa kokeilla sitä ruoanlaittoa itse loppuviikon ajan, että minä pesen siitä hommasta kokonaan käteni loppuviikoksi. Jos pitää alkaa kiukutteleen tollatavalla noin pienestä asiasta, niin kyllä on miettimisen paikka. Ja hänellä rauhoittavat lääkkeet reseptillä, mitä hän on alkanut syömään kuin "karkkia", ihan kuin hän ottaisi sitä pienempiinkin vastoinkäymisiin, särkyihin, unettomuuteen, argh! Vaikka lääke on määrätty paniikkikohtauksiin! Olen tästäkin hänelle sanonut, mutta ei.. Kun lääkäri on määrännyt, niin siihen on aina hyvä vedota. Hänen kiukutellessaan ja mennessään ulos tupakalle menin sitten lääkekaapille, ja laskin, monta pilleriä hän tarvitsee loppukuulle (lääkäri oli kirjoittanut reseptiin että 1 tarvittaessa päivässä) joten yhden pillerin per päivä jätin loppukuuksi ja loput piilotin. taitaa siitäkin tulla sanomista, mutta ny loppu.
 
Heippa taas täältäkin! :) Kotiuduttiin viime viikolla reissusta ja nyt on viimein aikaa taas kunnollla istahtaa kirjottamaankin.

Jaksamista kaikille petipotilaiksi joutuneille! Toivottavasti Ninnu teillä malttaa pieni pysyä vielä kauan masussa, vaikka tilanne onkin vaikuttanu välillä aika hurjalta <3

Vaipoista oli täällä ainakin ollu kovasti keskustelua. Meillä oli esikoisella käytössä pienempänä Liberot ja Natyt, nyt on ollu Muumi-housuvaipat (tosin enää yöllä, kun päivällä pysyy jo kuivana :) ). Oman kokemukseni mukaan niitä ykköskoon vaippoja ei kannata hirveesti hamstrata, meillä ipanuus ei niihin enää kotiutuessaan mahtunu kun oli sen verran iso pötkylä (52cm 4218g) :D Yks paketti jos on ykköstä ja kakkosta nii se riitää oikee hyvin siihen alkuun :) Sittenhän niitä sopivia saa hommattua lisää.

Nukkumisasennoksi on aika lailla vakiintunu just tuo puolikyljellään, toinen jalka koukussa ja tyyny siihe jalan ja masun alle. Joskus meinaa öisin mennä jalka tai kylki kramppiin, se on kyllä tosi tympeen tuntuista >.< Onneks nyt on kuitenki unet pysyny ihan suht hyvänä, eikä vessaankaan tartte juosta yleensä yhtä kertaa enempää. Muuten ei oo ollu hirveetä turvotusta, mutta aamuisin huomaan, että kädet on vähä paisuksissa ja sormus on jättäny jäljet. Saa nähä, joutuuko siitä jossain välissä luopumaan...

Ostin itelleni viimein sen tukivyön kun oltiin pohjoisen reissussa. Meillä oli Babystyleen jääny kanta-asiakastilille rahaa niin sillä sai kivasti osittain maksettua :) Päädyin semmoseen Carriwellin säädettävään vyöhön, jossa tulee pussi vielä tohon mahan päälle. Koko oli kyllä yllätys, kun piti ottaa L/XL, vaikka normivaatekoossa oon M :O Ainaki tuntuu, että siitä on ollu apua, kun oon pyrkiny laittaan sen päälle aina ennen kaikkea fyysisiä touhuamisia. Eilen kokeilin olla ilman ja lopputuloksena oli mahoton mursuolo illalla: lantiota särki ja joka paikkaa kiristi...

Mekin saatiin viimein tehtyä ensimmäinen isompi hankinta ku uusittiin meidän vaunut :) Bongasin Oran nettikaupasta tarjouksen Ora Taiga -yhdistelmistä, joita katoin aikanaan jo tolle esikoiselle. Tykästyin niihin kun kankaissa on turvasertifikaatti (eivät sisällä myrkkyjä) ja on tehty Suomen ilmastoon sopiviksi. Tulivat kotiinkuljetuksella tosi nopsaan ja ainaki ensitutkailuilla vaikuttavat tosi kivoilta :) Ihana saada uudet kärryt pikkuselle, kun nuo meidän vanhat alkaa olla niin romut, ettei niitä varmaan saa edes myytyä kellekään eteenpäin...
 
Me otetaan kans rahana eikä pakkausta. On kuitenkii ostettava pienempi toppapuku yms enkä mä kyllä edes tykkää äippäpakkauksen toppapuvusta :)
 
Lilith mist, meillä kans minä teen ruoan (mies varmasti tekisi, jos osaisi keittää muutakin kuin perunat :D ), mutta jokin aika sitten mullakin tuli mitta täyteen, kun koskaan mulle ei esim ole valmista aamupalaa tai mitään sellaista odottamassa. Sit vaan lopetin sen passaamisen hetkeksi, mies haki parin päivän ajan kaupasta einekset evääksi töihin, ja sen jälkeen ääni muuttui kellossa hieman paremmaksi :)
 
Tytsy, ootko menossa niille Manipuran kursseille? Mäkin harkitsen. Sisältö kuulosti mielenkiintoiselta, ja oisin varmaan itekin jo ilmoittautunut, ellei olisi niin arvokas. Kuulitko joltain kokemuksia niistä?

Mäkin saatan joskus kuulostaa vähän tylyltä, jos kiireessä kirjoitan, mutta siis itse haluaisin usein kuulla lähteet niiden mielipiteiden tueksi, kun netissä kuitenkin liikkuu ihan valtavat määrät kaikenlaista väärää tietoa, ja yleensä ne asiantuntijat, jotka oikeasti tietävät asioista jotain eivät ole niitä äänekkäimpiä väittäjiä. Ehkä siksi, että luonnontieteen luonteeseen jo sinänsä kuuluu se, että kaikki on suhteellista, tiedon epävarmuus on tosiasia, joka vain on hyväksyttävä, ja päätökset on tehtävä sen perusteella, mikä on todennäköisintä.

Varsinkin näin töiden taas alettua tää viestien määrä on kyllä valtava, ja sitä väkisinkin kommentit jää aika valikoiduiksi. Mutta joka tapauksessa tosi kiva lukea teidän kaikkien juttuja, tosi mukavaa porukkaa täällä! :)
 
Täällä myös jännitän miten joulu menee. La on myös 29.12.,joten ei tiiä meinaako sintti saapua maailmaan ennen la vai la jälkeen ;D
Tavallaan toivoisin,että syntyisi tammikuun puolella,mutta tärkeintä että terve vauva tulee!
Ja siis syy,miksi tavallaan toivoisin syntyvän myöhemmin,on tuo kehitys. Oon lasten parissa töissä ja ikävä kyllä etenkin pojista kyllä huomaa,kuka on syntynyt alkuvuodesta ja kuka loppuvuodesta..
 
Saman olen huomannut koulussa, suvituulia. Siksi itsekin toivoisin, että menisi tammikuulle, äippäpolilta vaan antoivat vähän ymmärtää, että luultavasti käynnistetään lasketun ajan tienoilla, jos ei jo aiemmin. Kattoo nyt miten nuo sokerit käyttäytyy, sehän siihen sitten vaikuttaa...
 
Meilläkään ei joulusta ole tietoa, laskettuaika 27.12. Joten siinä ei ole kun kolmepäivää aattoon :o huuui :) meillä on yleensä joulu vietetty niin että aattoaamuna mennään puurolle ja piirakoille miun äidin luo ja joulusaunat, ruokailut ja lahjat sitten anoppiappilassa ja joulupäivänä rääppiäiset isäni luona :) saa nähä tänä jouluna minne ennättää ja jaksaa :) ellei olla mikkelissä synnärillä :D onneks meillä on jokaiselle sukulaiselle alle 20min ajomatka niin ei haittaa vaikka synnytys jossain käynistyisikin :) (paitsi anoppiappilassa en haluu sitä alottaa, ihan vaan siks kun ne tietää muutenkin aina kaiken ensin ja työntävät nokkasa turha usei meiä asioihi) :D
 
Meillä kanssa toivoisin että syntyy tammikuussa kun isäni on joulukuun lopulla ja onhan sr pienelle ikävää kun synttärit joulu ja uusivuosi ihan peräkanaa niin varmasti tulee kuulemaan "no kai se nyt kaikki lahjat ja juhlat samalla kertaa" -.-
 
Minä kans kokkaan meijän perheessä. Syy ei tosin ole se että mies ei jaksa tai osaa, mutta sillä on vähän taipumusta kommentoida joka asiaan ja päteä desin tarkkuudella raaka- aineiden määrästä joka on mun mielestä tooodellaa ärsyttävää, Joten jotta säästytään isommilta riidoilta ni ollaan sovittu et meikäläinen kokkaa ja pyytää apua sitten jos on tarvetta :D
 
Josa meillä taas siksi mie kokkaan ku mie oon se "neuvoja" ni mies on sanonu että teeppä itte ku paremmi osaat :D :D :D
 
Me kokkaillaan yleensä aina yhdessä. Mies on innokas kokkaaja ja "pääkokki" noin yleensä. Mä sitten kuorin, pilkon ym. mitä tarvii. Joskus alotan ruoanlaiton tai teen ruoan valmiiksi, ennen ku mies tulee töistä, mutta yleensä mies tekee tai tehdään yhdessä. Tänäänkin en ole kokkivastuussa, koska mies haluaa tehdä makaronilaatikon itse :) Olen kyllä löytänyt sellaisen aarteen, ettei oo tosikaan! Ite ku en niin kokkailusta tykkää, niin söisin luultavasti paljon huonommin jos en tuon miehen kanssa olisi.
 
Täälläkin minä olen se kuka (yleensä) kokkaa aamusta iltaan ja jopa miehen eväät töihin.... No alkoi sen verran keittää tossa taannoin että en tehnyt kun mulle ja tytöille ja ilmoitin että jos ruokaa tahdot niin sitten teet itse tai mua rupeat auttamaan no pari päivää se soi pelkkää leipää ja hedelmiä kunnes alkoi ääni kellossa muuttumaan ja ukko tajuamaan miten perkeleen paljon mä senkin eteen teen (siivoan,pyykkään, teen ruuat ja hoidan lapset) no nyt sitten mies todennut sen itsekin kun palvelu ei ole pelannut että miten onnekas se on kun mä olen tässä ja mieskin osallistuu huomattavasti enemmän arkeen kun ennen mun lakkoa:)
Suosittelen lilith pistämään yleislakon päälle ja miehen "ruotuun":)
Itse vielä tein sen lemppari ruokia sen muutaman päivän ihan vaan vittuuttanu:D
 
Huomenna labrat 7.30 ja äippäpoli 8.40. Hemmetti että jännittää. Paljon vähemmän on liikkunu vauvakin :( Eilen illasta tuli vessakäynneillä aina jotain limaa. No... enää se 18-19h ja on taas ehkä ja toivottavasti fiksumpi!
 
Takaisin
Top