Mjoo kyllä täällä nyt yritetään ees mennä johki muualle, tai sille kaverille ketä harkitsinki. Tiiän et saattaa olla tosi vaikeeta mut voihan sitä aina kokeilla, kyl sen yhen yön jälkee sit tietää et pystyyks siel olee, siis muuten varmasti joo, mutta mä en ite meinaa oikein saada ikin nukuttua muualla kun kotona ja tän mielenterveyden kans olis nyt tosi hyvä saada kyllä nukuttua. Jos eka yö menee ok ni sit oon aineki muutaman päivän poissa, et saa jotai happirakoa ees. Osaa sitte ehkä miettiä lopullisempia ratkasuja paremmin.
Meil tuon miehen kanssa siitä vaikee tilanne et ollaan oltu koht kuus vuotta yhdessä, alussa se sekoili paljonkin, ei viel asuttu yhessä kun tosiaan olin vaan sen 16v kun alettii seurustelee. Sit ku muutettii yhtee ni se alko tasaantuu ja lopulta se on ollu vaa aina himas rauhassa, paitsi ani harvoin joissain käynyt, yleensä kyllä silloinki roimalla kädellä ottanut mut kuitenki.. Nyt sit vast raskausaikana alottanu uudestaa ton jatkuvan juomisen.. Eli jotenki haluis uskoo et se viel tasaantuu, koska oli jo muutaman vuoden kyl tosi rauhallinen.. Mut ääh.. Silloin se on itekki sanonu et alkoholi on perseestä ja ehk yks paskimmista päihteistä ja sen pitäs olla laitonta jos jonku.
Nyt sit taas virsi menee niin et kyl on ihan normaalii vetää kännit joka viikonloppu. Ja et mä ylireagoin.
Kaiken kaikkiaa toi on kuitenki tehnyt suurtaki edistystä, ei se nyt oo sählänny mitää vakavempaa noil alkoholireissuillaa, ennen ku se oli sellasta tosiaa et ajeli kännissä autolla, varasteliki niitä, petti, kerran jopa aiheutti omassa asunnossaa vesivahingon jossa meni kerrostalosta 8 asuntoa remonttii... Sen edistyksen takii kai haluisin uskoo et jotai toivoo ois viel, et jos se nyt niiku rauhottuis samanlaiseks ku oli aikasemmin ja sit jos jois ni jois yhtä "hyvän tahtosesti" ku nykyää mut tosiaa yhtä harvoin ku ennen.. Sithä asiat ois ok..
Ja liikaa mult löytyy ymmärrystä, aina kaikkia kohtaa. Ite ku elämässää käynyt sellasta helvettiä läpi et on pitäny juurta jaksain miettiä kaikelle syitä ja ihmisen aivojen toimintaa ni ei pysty ku lopulta ymmärtää. Jopa niitä terroristejaki jotka räjäyttelee menee massoittain ihmisiä, jos nyt heidän elämässä tapahtunu sellasta ja menettäny läheisensä samanlaisel tavalla ni ihmisaivot nyt vaa traumatisoituu ja siit seuraa tollasta.. Minkäs sille voi, tai vaihtoehtosesti on nää järjestöt jotka haluaa tehä sille asialle jotain et meit on liikaa eikä tät maailmaa saada toimimaa koska meit on niin paljon.. Ei se oikeuta heitä leikkimää jumalaa ja päättämää ketkä elää ja ketkä kuolee mut since ei anneta luonnonka enää valita ni jooh.. Nyt poikkes joo aiheesta mut se nyt oli vaa esimerkki tästä et ymmärtää välil liikaaki ihmisiä, siks kai annan anteeks aina kaikille, vaik usein huomannu et saa paskaa niskaa sit jälkikätee. Mut ei kukaa ihan tahallaan paha oo, eikä kenessäkä oo geneettistä koodia joka luo pahaks. Kaikelle löytyy yleensäkki joku syy. Ite tosiaa oon myös ollu tosi päihdehakunen ja todellisuuden pakonen aikasemmin. Se on ikävää ja perseestä, mut ei siltikä väärin, se on johtunu jostai ja mulla ei silloin ole ollu voimavaroja ite korjata tilannetta.
Ei toi mieskää "tahallaa" oo tollanen, eikä pysyvästi ellei sille sitä toitoteta ja se ala ite sitä uskomaa. Ongelma on siinä et hän ei kykene ymmärtämään et jostain mielenterveysongelmista sen tilanne johtuu, hän kun näkee vaa sellaset masentuneet ja pahemmista mielenterveyssairauksista kärsivät niinä ongelmaisina. Ei ymmärrä et tollanen empatia/sympatiakyvyn puuttuminen ja vastuun pakeneminen päihteillä on myös sitä ongelmaa ja johtuu jostain, se ei ole "normaalia" vaikka monet sitä tekeeki. Elämä on vaikee oppikoulu, josta ei opi mitää jos vaan livistää sitä koko ajan jollain. Se mitä saadaan palkinnoks ni on ne pienet hetket, joista pitäs osata nauttia. Loppujen lopuks kaikki tuntuu järjettömältä sotkulta, eikä voida tietää miks tääl ollaa ja mitä tääl kohdataa, mut se ehkä selviää, ehkä ei. Mut ite en ota sitä riskiä etten ees yrittäis kasvaa mahdollisimman paljon. Se voi edistää jotain suuremmalla mittakaavalla.
Mut emmä tiiä, nyt molemmille aikaa miettiä hetki..
Meil tuon miehen kanssa siitä vaikee tilanne et ollaan oltu koht kuus vuotta yhdessä, alussa se sekoili paljonkin, ei viel asuttu yhessä kun tosiaan olin vaan sen 16v kun alettii seurustelee. Sit ku muutettii yhtee ni se alko tasaantuu ja lopulta se on ollu vaa aina himas rauhassa, paitsi ani harvoin joissain käynyt, yleensä kyllä silloinki roimalla kädellä ottanut mut kuitenki.. Nyt sit vast raskausaikana alottanu uudestaa ton jatkuvan juomisen.. Eli jotenki haluis uskoo et se viel tasaantuu, koska oli jo muutaman vuoden kyl tosi rauhallinen.. Mut ääh.. Silloin se on itekki sanonu et alkoholi on perseestä ja ehk yks paskimmista päihteistä ja sen pitäs olla laitonta jos jonku.
Nyt sit taas virsi menee niin et kyl on ihan normaalii vetää kännit joka viikonloppu. Ja et mä ylireagoin.
Kaiken kaikkiaa toi on kuitenki tehnyt suurtaki edistystä, ei se nyt oo sählänny mitää vakavempaa noil alkoholireissuillaa, ennen ku se oli sellasta tosiaa et ajeli kännissä autolla, varasteliki niitä, petti, kerran jopa aiheutti omassa asunnossaa vesivahingon jossa meni kerrostalosta 8 asuntoa remonttii... Sen edistyksen takii kai haluisin uskoo et jotai toivoo ois viel, et jos se nyt niiku rauhottuis samanlaiseks ku oli aikasemmin ja sit jos jois ni jois yhtä "hyvän tahtosesti" ku nykyää mut tosiaa yhtä harvoin ku ennen.. Sithä asiat ois ok..
Ja liikaa mult löytyy ymmärrystä, aina kaikkia kohtaa. Ite ku elämässää käynyt sellasta helvettiä läpi et on pitäny juurta jaksain miettiä kaikelle syitä ja ihmisen aivojen toimintaa ni ei pysty ku lopulta ymmärtää. Jopa niitä terroristejaki jotka räjäyttelee menee massoittain ihmisiä, jos nyt heidän elämässä tapahtunu sellasta ja menettäny läheisensä samanlaisel tavalla ni ihmisaivot nyt vaa traumatisoituu ja siit seuraa tollasta.. Minkäs sille voi, tai vaihtoehtosesti on nää järjestöt jotka haluaa tehä sille asialle jotain et meit on liikaa eikä tät maailmaa saada toimimaa koska meit on niin paljon.. Ei se oikeuta heitä leikkimää jumalaa ja päättämää ketkä elää ja ketkä kuolee mut since ei anneta luonnonka enää valita ni jooh.. Nyt poikkes joo aiheesta mut se nyt oli vaa esimerkki tästä et ymmärtää välil liikaaki ihmisiä, siks kai annan anteeks aina kaikille, vaik usein huomannu et saa paskaa niskaa sit jälkikätee. Mut ei kukaa ihan tahallaan paha oo, eikä kenessäkä oo geneettistä koodia joka luo pahaks. Kaikelle löytyy yleensäkki joku syy. Ite tosiaa oon myös ollu tosi päihdehakunen ja todellisuuden pakonen aikasemmin. Se on ikävää ja perseestä, mut ei siltikä väärin, se on johtunu jostai ja mulla ei silloin ole ollu voimavaroja ite korjata tilannetta.
Ei toi mieskää "tahallaa" oo tollanen, eikä pysyvästi ellei sille sitä toitoteta ja se ala ite sitä uskomaa. Ongelma on siinä et hän ei kykene ymmärtämään et jostain mielenterveysongelmista sen tilanne johtuu, hän kun näkee vaa sellaset masentuneet ja pahemmista mielenterveyssairauksista kärsivät niinä ongelmaisina. Ei ymmärrä et tollanen empatia/sympatiakyvyn puuttuminen ja vastuun pakeneminen päihteillä on myös sitä ongelmaa ja johtuu jostain, se ei ole "normaalia" vaikka monet sitä tekeeki. Elämä on vaikee oppikoulu, josta ei opi mitää jos vaan livistää sitä koko ajan jollain. Se mitä saadaan palkinnoks ni on ne pienet hetket, joista pitäs osata nauttia. Loppujen lopuks kaikki tuntuu järjettömältä sotkulta, eikä voida tietää miks tääl ollaa ja mitä tääl kohdataa, mut se ehkä selviää, ehkä ei. Mut ite en ota sitä riskiä etten ees yrittäis kasvaa mahdollisimman paljon. Se voi edistää jotain suuremmalla mittakaavalla.
Mut emmä tiiä, nyt molemmille aikaa miettiä hetki..
Ja sitten vielä osastolla ainakin pari kolme kertaa paineltiin...