Joulukuun juttelut

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja ninniw
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
minä heräsin tänää jo puol 8 ihan virkeenä... näin unta yhestä talosta joka on myytävänä täällä. Unessa se talo oli ihan meidän talo ja aamulla kun heräsin tuli tunne että pakko ostaa se talo ja jos ei nyt sitä osteta niin kadun loppuelämäni sitä... Vissiin jotai hormooni juttuja taas kun ihan sekasi olin...sitten olin varma että kohta synnytän kun sellanen olo yhestä talosta ja unesta oli... sitten muistin että mieshän oli haudannut talonosto aikeensa 2-4vuodeksi,,, joten hirvee itkuhan siitä tuli... kaikki unelmat ja haaveet menetetty jälleen oman kodin laittamisesta!!! perhana...joku autopommikin unessa räjähti... :D mitähän se tarkoitti?!

ahistavaa tämä kotona olo ku mieski vaan nukkuu... sille pitäis hankkia elämä... tekis mieli sen kaverit kutsua käymään täällä niin sais vähä jotai muuta aateltavaa... sitten kyllä minun pitäis lähteä evakkoon jonnekki...   meinas taas ihan kunnon raivari tulla ja sanoinki jo sille että nyt loppu että muuta pois niin pian ku mahdollista... kun eihän tässä ole välillä mitään järkee...  

haluais jo vauvan syliin että se kasvas aikasemmin isommaks että vois tehäkki jotai fiksua....
 
nyt taas ärsyttää enkä löydä jostain syystä mun ketutus ketjua niin pakko avautua tänne.. Nautin suunnattomasti valittamisesta niinkun varmaan ootte huomannut :)

No kuitenkin, esimerkiksi nyt laitoin facebookiin omaksi tilaksi arjen rutiineista "valituksen" kun siihen ei liity muuta kun tv, tietokone ja koirien kanssa ulkoilu. Siihenhän tuli nyt sit taas miljoonalta mamma kaverilta erinäisiä vastauksia että "tuohan on lomaa", "nauti nyt omasta ajastasi", "kohta et kerkee ku paskavaippoja pyörittämään", "olis ihana nukkua koko yö", "kuinka ihanaa se olisikin päästä ulos kävelylle"..sillei eikö siinä lapsessa oikeesti oo mitään hyvää kenenkään mielestä? Tää nyt oli vaan esimerkki tää fb "keskustelu" mutta sama pätee joka tilanteessa kun sanoo jotain raskaudesta ja että on tylsää ku ei tarvi töissä käydä eikä jaksa eikä oikein saakkaan mitään hirveesti riehua niin aina tulee vaan vastaukseks että nauti! NO EN NAUTI!

Oikeesti kuinka moni esim sijais äiti (vai mikä se on se joka toimii "uunina?") Tekee vaikka ystävilleen lapsen vaan silkasta nautinnosta?!? Kyllähän tämä mukavaa on kun tietää että saa sen lapsen sit lopussa syliinsä "palkinnoksi" mutta en minä ainakaan tästä niin kauheesti tykkää että ihan ehdoin tahdoin vaan sen raskauden takia hankkiutuisin raskaaksi.. Jatkuvasti jotakin paikkaa kolottaa, ei taivu mihinkään, ei voi tehdä mitään "normaalia" (esim riehua pulkkamäessä kun lapsettaa)kunto loppuu jatkuvasti kesken ja hormoonit on ihan sekasin.

Lähinnä tässä nyt ärsyttää se että onko se jollekkin mammalle tullut yllätykseks että joutuu tekemään hirveesti töitä sen lapsen eteen? että se itkee? pitää vaihtaa vaippa? on jatkuvasti huoli mikä sillä on? Että jos ei kerta kukaan keksi mitään positiivista sanomista vauva arjesta niin miksi on hommannut sen vauvan!? Voihan se olla että rupeenkin sitten kaipaamaan telkkaria ja muutenkin puhumaan samalla tavalla mutta kyllä mä kuitenkin suunnilleen tiedän mihin oon ryhtynyt ja oon innoissani...eikö välillä vois puhua niistä positiivisista asioista mitä siihen kuuluu et jos se kerran on pelkkää helevettiä se vauva arki niin miksi kukaan siihen ryhtyisi?

Tuokin että kaipuu kävelylle niin eihän sitä kenenkään pää oo tehty kestämään 24/7 sisällä olemista ja mun on ainakin pakko lähteä ulos noitten koirien kanssa itki vauva tai ei. Vauva tulee sit mukaan itkemään jos ei muu auta. Mä ainaki oon tehnyt ihan tietoisen päätöksen päättäessäni pitää tämän lapsen että mua ei sureta pätkääkään että mun elämä muuttuu. Ei se ennen raskauttakaan juuri kummempaa ollut muuta kun sen verta et vapailla vein rahani baariin...ei tee muuten mieli juodakkaan enää yhtään kyllästyin siihenkin puuhaan jo ennen raskautta niin ei mua haittaa jos mulla tässä nyt pari vuotta menee vauva arjen keskellä..edellistä elämäntyyliä harrastanut kuitenkin sen 5vuotta niin on ihan kivaa vaihtelua välillä ne kakkavaipat.

En nyt tiiä sainko tän mun jutun nyt yhtään siihen muotoon mitä piti mut tajusitte varmaan idean (jos jaksoitte lukee :D) itse henk.kohtasesti oota sitä vauva arkea innolla vaikka tiedän et hermo menee monta kertaa siinä, mutta ainakin sillon tekee jotain josta on jotain hyötyä ja iloa tulevaisuuttakin aatellen. Mitä kukaan hyötyy tvn katselusta? Kiitos nyt helpotti ja lupaan olla hiljaa ainakin tän päivän loppuun :D muuta en uskalla luvata emoticon
 
Tuohon on mun pakko vaan kommentoida, että itseä ärsyttää kauheesti ku just FB:ssä joku just vauvan saanut mainitsee jotain arjesta, niin tulee ainakin kymmenen kokeneemman äidin kommenttia, "joo niin oli meilläkin, mutta odotapa ku tulette SIIHEN vaiheeseen, että..." Eli sitä viisautta jaetaan sitten avuliaasti - kun muuten ei varmaan raukka tuore äiti osaa varautua ollenkaan mihinkään. Mua vaan jostain syystä ärsyttää se. Eipä silti, onhan niistä toisten kokemuksista usein hyötyäkin :)
 
Aika suloista kun täällä tuntuu olevan jo yhdellä jos toisellakin vähän pää sekaisin ja levottomat jutut ja ajatukset :-)  Kyllä me naiset oikeasti saadaan vähän eri aivot ja persoonallisuus tässä raskauden loppuvaiheessa ja sitä kestää monta kuukautta sitten. Ja kuten sanottua, siinä synnytyksen jälkeen muutaman päivän.... voidaan olla aivan alieneja! 

Ihanaa. Niin alkuvoimaista jotenkin. Minusta on mukava ajatella, että ollaan enemmän eläimiä kuin mitä arkielämässä tajutaan. Kaikella tällä pään sekaisin menemisellähän on joku tarkoitus, kääntää huomio sisäänpäin, herkistyä tärkeille tunneasioille, valmistaa meitä symbioosiin vauvan kanssa ja pitämään hänestä huolta voimilla joista emme tienneet että meillä sellaisia onkaan!

***

Kiitos osanotosta kipuilujeni suhteen. Yksi päivä päivystysksessä käynnin ja diagnoosin jälkeen oli oikein vaikeaa, mutta jo seuraavana vähän helpompaa, ei ole enää eilen eikä tänään tullut niitä totaalisen tuskan hetkiä. 

Huomenna meinaan peräti aktivoitua menemään viimeisenä työpäivänäni töihin osaksi päivää, siivota pöydän, hakea kahvikupin, viedä kakun, kiittää ihmisiä haikein mielin. 

***

Basura, kummeksuit sitä miten joka paikassa täytyy vetää esiin vauvaelämästä kaikki negatiivinen ja raskas. Olen huomannut saman.... ihmeellinen tarve tuntuu monilla olevan ihan kuin vetää lokaan ja mitätöidä kaikki MAHTAVA mitä vauva-arkeen kuuluu: hehkuttelu, valtavat rakkauden tunteet, vauvan kauneus, ihmeellisyys, miten hyvältä tuntuu olla tarpeellinen, ruokkia toinen omasta ruumiistaan, löytää se sanaton vuorovaikutus jossa vain ymmärtää vauvaa vaikkei tiedä millä keinoilla viestimme... 

Yksi syy miksi olen tykännyt toimia aktiivinen synnytys ja imetyksen tuki -yhdistyksissä, on ollut että niissä on ollut lupa olla ihan reilusti hurahtanut äitiyteen. Tietysti jotkut näkevät sen sitten jonain ihmeellisenä itsekehuskeluna tai jotenkin halveksuttavana ("toi varmaan rakastaa vauvansa paskavaippojakin!" no niin rakastankin, kakka on iloinen asia, se kertoo että kaikki hyvin!). Vaikkeihän se keneltäkään ole pois jos joku on onnellinen? Eikä se, että nauttii hyvistä asioista tarkoita, etteikö tajuaisi että välillä on raskastakin: itkevä lapsi jota ei saa rauhoittumaan on yksi maailman kamalimmista asioista ja voi vetää vanhemman hulluuden partaalle. Unenpuute. Huolet. Ne ristiriitaiset neuvot. Heittelevät tunteet. Parisuhdekriisit (niitä tuppaa tulemaan kun toinen on alien!). 

Mutta meillä jokaisella on oma ainutlaatuinen kokemuksemme äitiydestä. Minua, kuten Basuraa ja sadepilveä ärsyttää että toiset tulevat sanelemaan miten jonkun pitäisi omansa kokea :-/ 

*** 

Mulla oli tänään syntymäpäivä.... täytin 44 vuotta, kauhean vanha olen kyllä odottavaksi äidiksi, mutta onneksi tällaistakin tähän maailmaan mahtuu :-o Juttelin tätini kanssa puhelimessa ja kuulin, että sukuun odotetaan paria muutakin vauvaa: mutta ne ovat jo seuraavan sukupolven lapsia! Serkkuni, joka on vähän minua nuorempi, tulee kohta isoäidiksi. Huu. 






 
Kressidalle Hyvää Syntymäpäivää!! emoticon

Samaa mieltä tuosta negatiivisesta asenteesta. Siis ymmärrän sen että usein tulee ajattelemattomuuttaan ruikutettua jne... mutta se että latistetaan toisen iloa ja onnea ei vaan istu mun kaaliin. Onneksi omat ystävät ovat enemmänkin sitä positiivista sakkia, ja lähinnä vitsinä tulee kommentit 'Menehän nyt shoppailemaan kun vielä pääset' jne.... :)
 

Kressida - Hyvää syntymäpäivää :D Tuossa iässähän on ihan normaalia olla jo ihan innoissaan kaikesta lapseen liittyvästä "arjestakin" ;D

Ei kai tässä kukaan oleta, että lapsen kanssa elämä on pelkkää hymyä. Toivottavasti niitä hetkiä on paljon, ja lapsi pysyy terveenä ja kaikki menee hyvin. Ja ajatuksissa on mahdollisuus, että jokin voi olla pielessäkin ja ruusuja ei sitten näykään.... pitkään aikaan.

Työkaverini marmatti mulle aikoinaan lapsistaan ja sanoi sitten miulle, että ole onnellinen kun teillä ei ole lapsia ( mies ja eronnutkin vielä) Siinä vaiheessa oltiin jo itte luovuttu toivosta, että lapsia edes saadaan ja sanoinkin heti epäröimättä: niin olenkin. Nautin siitä ;)

ja miksi en olisi nauttinut, kun ei ollut muutakaan vaihtoehtoa.

Noh, nyt sitten nautin tästä. Olen viihtynyt tosi kivasti kotona nämä 4 viikkoa, hyvä että mihinkään ehdin päivisin.. Koirat käytän lenkillä ja sitten puuhastelen kotona tai istun koneella. Vähän on huono omatunto kun saa niin vähän aikaan, mutta... ehkä ymmärrän tämänkin sitten jälkikäteen ;)

Nyt kun olen käynyt 5 kertaa valmennuksessa ja ajatukset on oikeasti käännetty vauva - asemalle, niin tuntuu kyllä ihan toiselta kuin esim kuukausi sitten kun kaikki oli vielä niin kaukaista tavallaan ja se arki, joka silloin pyöri - pyöritti mukanaan. 9 kk on hyvä aika odottaa, tulee ainakin minulle tarpeen joka kuukausi :)

Nyt masu rasvaukseen ja sitten nukkumaan. Huomisaamuna neuvola ja lääkäri :) 3 viikkoa nautittavaa jäljellä ( ehkä) kunnes sitten saa sen käärösen ja pääsee tutustumaan uuteen ihmiseen :D

 
Onhan tämä elämää (raskaana oleminen) niin hyvässä kuin pahassakin. Tänään taas näitä kivoja herkistymisiä: pyykkikoneesta viikattiin miehen kanssa lakanaa ja lakanan sisältä tipahti samassa koneessa ollut vauvan harso. Mies nakkasi harson olalleen ja naurahti, että tämähän sujuu jo rutiinilla sitten kun O-J tulee. Mulla tietty pääsi itku. Se vaan tuli mieheltä niin luonnollisesti.

Muutenki ihuna päivä takana: muitten Oulu-mahojen kans herkuttelua ja vertaistukea tuntitolokulla, vauvalle vähä alesta vaatetta, valokuvien laittelua seinille jne emoticon

Mies lähti juhlimaan ystävänsä vauvalle varpaita. Seuraavat varpaat juhlitaanki sitten varmaan meijän pikkuselleemoticon
 
Kressida Paljon onnea!!  :)

Meillekkin syntyi sitten eilen iltapäivällä pienen pieni prinsessa todella nopeasti. :) Käynnistyspillerit eivät tehonneet ollenkaan ja oma tila alkoi huononeen.. tippaletkuun laitettiin kaiken maailman lääkkeitä.. noh eilen puol kymmenen maissa aamulla puhkaistiin kalvot ja vauva oli sylissä puoli kaks iltapäivästä, todella nopeasti meni.. lapsivesi tosin oli vihreää.. ties kuinka kauan lillunut vauva siinä.. ihanasti tuhisee kuitenkin tuossa vieressä omassa sängyssä<3 hän on niin maailman suloisin!

Kova on verenvuoto (jälkivuoto) jouduttiin laitttaan kohtua supistavaa tablettia alapään kautta, hemo mitattiin ja suolaliuosta taas suoneen.. verenpaine edelleen korkea.. ja voi helevetti sitä tuntemusta kun ne kohtua painelivat vielä eilen klo23 aikaan,,, hyytymiä oli jäänyt niin tuntu että tässä synnyttää uudemman kerran.. mutta joka tapauksessa koko pikkuperhe voi hyvin ja on onnesta sekaisin. Jouluksi kotia, kuinka ihanaa! :)
 
Onnea Maeri44 koko perheelle pikkutytön johdosta! emoticon
Ja Kressidalle myöhästyneet synttärionnittelut! :)


Mulla tänään viimenen päivä töissä, maanantaina alkaa kauan odotettu mammaloma! Vähän haikeeta istuu tässä koneen ääressä ja koittaa tehdä töitä kun tietää et muutaman tunnin päästä en tuu tänne enää yli vuoteen emoticon
Sain ihan liikaa lahjojakin työkavereilta. Muumipyyhkeen, bodeja, potkupuvun, kesämekon, kukkia, paksun lasten satukirjan, missä on disneyn klassikkoja.. Ite sain 40 euron lahjakortin stockmannille.
Mitähän sitä ens viikollaki tekis? Kirjat on luettu, tv:stä ei tuu mitään...  Taitaa tulla pitkä 5-viikkonen, ellei vaavi päätä tulla aikasemmin..
 
Kressida: Onnea paljon syntymäpäivän johdosta, vaikkakin vähän myöhässä :)
Ja ihanaa kun meitä on moneksi, tylsäksihän elämä muuten kävisi :)

Onneksi mulla ystävät sanovat että vaikka tympäännyksiä vauvan kanssa tulee ja kiukuttaa välillä niin eivät he koskaan vaihtaisi hetkeäkään pois, maailman parasta aikaa kun on vauva/lapsi kotona. 
Ihana kuulla tämmöistäkin kuin että mollattaisiin koko ajan, niinku basura ja sadepilvi jutelleet.

Onko muuten kellekkään tullut tympäännystä itseään kohtaa kun ruvetaan olemaan aika isoja tässä vaiheessa?
Mulla tuli eilen ihan yllättäen ärri murri kun on niin raihnainen olo. Joka paikkaa kolottaa, ei taivu, kömpelö olo, välillä sattuu ja kivistää joka paikkaa. Ja varmaan noiki ajatukset laukas se kun toinen hartia jumahti joka oli ja on vieläkin tosi kipee.
Nyt tässä huvittuneena istun ja mietin, että on noi hormoonit kyllä semmosia piruja välillä :D

Nyt on itellä ruvennut tulemaan menkka jomoja suppareiden yhteydessä ja tuikkii välillä alamahaan. Jännityksellä odottaa milloin niitä kipeitä suppareita rupee tulemaan :D
Eilen olin ystävän luona käymässä ja hänellä on 4 päivän päästä laskettu kun hän eilen aloitti kipuilevat suppailut jota kesti viisi tuntia, mutta olivat epäsäännölliä. Silloin oli aika onneton olo ku et voinut oikeen toista auttaa mitenkään(selkää hieroin) ja tiiät että ne kuuluu asiaan, mutta silti tuntu pahalta kattoa vierestä kun toinen tosi kipee. Mutta ei oo tullut viestii häneltä joten kotona ilmeisimminkin vielä ovat, että ei tullutkaan lähtöä eilen.

Hurjan nopeeta menee aika sunnuntaina tulee tasan 38 viikkoa täyteen ja siitä olisi 2 viikkoa laskettuun.
Nyt rupee itelläki olemaan malttamaton olo että sais jo pikkuisen tuhisijan viereen nukkumaan.
Näin toissayönä untakin että mä sain otettua mahastani pikkuisen pois ja sitä oli niin ihana sylitellä ja halia, mutta sitten mä sanoin vauvalle että mä joudun laittaa vielä sut mahaan pariksi viikoksi että sitten voit tulla pois. Se oli kauheeta ku jouduin väkisin laittaa vauvan takasin mahaan. Hulluja unia :D
 
Kressidalle myöhästyneet synttärionnittelut!

Ja Maeri44:lle Onneaonnea pikkuisen syntymän johdosta! Onneksi kaikki on pienellä ja sinulla hyvin.

Ai hyvänen aika tuo Bofinkin uni, että laitoit sitten vielä vauvan takaisin masuun! Kaikkea sitä unissaan näkeekin... nauratti kyllä kovasti :)

Täällä pitäis alkaa joululeipomusten tekoon, tosin hatarapääni ei muistanut ettei vehnäjauhoja olekaan kovin paljoa. Ei sit leivottu pullaa tänään... noh, onpa tässä viikonloppu aikaa. Jos tänään sais hyydykekakun aikaiseks!

Viikonloppuja, mammat!
 
Onneva vauvasta maeri ja ihanaa että pääsette jouluks kotiin emoticon Ja kressidalle synttäri onnea!

Onkohan mulla jotenkin vääristynyt kuva siitä että ajattelin sit kun vauva tulle niin silti välillä ottaa omaa aikaa ja antaa sitä miehelle sekä että saadaan yhteistäkin aikaa? Kun jotenkin tuntuu noilta "valittajilta" (paraskin puhumaan emoticon ) tulevan semmosta kommenttia että et pysty ees tvtä enää katsomaan..Ei siinä että sitä nyt niin kaipaisin mutta kyllä kovasti on suunnitelmissa että mies saa välillä jäädä kotiin että pääsen vähän kaupungille vaikka shoppailemaan kavereitten kanssa ja että mieskin saa välillä lähtee kavereittensa kanssa vaikka lautailee ilman että siitä tarvii hirveetä "Numeroa" tehdä..eiks se sit muka toimi niin?

Ja onneks tulevat isovanhemmat on vähintään yhtä innoissaan ku me niin saadaan heiltä paljon apuja että päästää välillä sit kahdestaankin jonnekkin. Munkin äiti ollut nyt 26v "kotiäitinä" niin se varmaan ottais vauvan omakseen jos saisi :D Et sinäänsä kyllä ymmärrän jos hermot menee joillain vauva arjessa jos ei ole ketään keltä saa apua, että tossa luonnollinen lapsuus kirjassakin puhuttiin että  ennen ja muissa kulttuureissa vielä nykyäänkin lapsi arjessa on mukana koko suvun tuki että ei tuoreet vanhemmat joudu yksin painimaan sen arjen kanssa vaan apu on lähellä. Siks oon kyllä tosi kiitollinen että on välit sukuun läheiset ja niihin voi luottaa koska eihän tätä elämää oo muutenkaan tarkotettu yksin "kestettäväksi".

Kummastelin sitä et ainut "positiivinen" mamma oli yksinhuoltaja kaksostyttöjen äiti..miksi parisuhteessa yhden lapsen kanssa eläjät valittaa paljon enemmän kuin äiti joka on yksin kahden reilusti alle vuoden ikäisen kanssa? Mut tämäkin oli muuttanut äitinsä kanssa samaan kerrostaloon eli saa apua sieltä. Joten senkin kautta uskon kyllä siihen että pärjää siinä vauva arjessa kun muistaa pyytää apua sillon kun sitä oikeasti tarvii eikä pakolla vaan yritä pärjätä "yksin".

Ja toi on tosi ärsyttävää mitä sadepilvi sano että jos on vaikka murheita jostain (ihan mistä vaan) niin on sit niitä Ja bavuliaita ihmisiä jotka on sillei " no ei tuo vielä mitään!" Pistetään sit tavallaan toisen murheet alemmalle tasolle kuin omat murheet.

Ja on bofink tullu ärsytystä tosta että kun on niin avuton..Töissä kävin tänään niin kysyvät että miten menee niin ihan rehellisesti kyllä sanoin et rupee jo vähän kyllästyttää tää kankeus et sais kohta ruveta tulemaan niin taipuis kaupassa niille alemmillekin hyllyille :D Ja se oli kyllä tosi outo olo kun taju meinas maatessa neuvolassa lähtee että on sitä vissiin oikeesti sitten aika "heikoilla" tässä vaiheessa. Ei oo tottunut siihen et on näin avuton.  Ei pyörälläkään jaksa oikein mennä tota neuvolaa pidemmälle niin ahdistavaa tavallaan olla toisten armoilla et pääsee jonnekkin. On bussikorttikin tietysti mutta yleensä sitä bussia ootellessa menee jo puolet energiasta :) Mutta nää lienee aika normaaleja tuntemuksia tässä vaiheessa..johan me ollaan oltu iisisti kohta sen 9kk niin vois olla aika päästä jo vähän pomppimaan tasajalkaa ja olla vähemmän varovainen koko ajan. Ite ainakin haaveilen siitä pulkkamäestä heti vaan kun paikat antaa myöten :)


 
mulla kans ihan himo hinku lautailemaan ja oman lapsen kans pulkkamäkeen... oon jo monta kertaa kuvitellut laskevani mäkeä alas tuosta oman oven edestä ku siitä nousee tosi jyrkkä mäki suoraan hiihtoladulle... koko aika on sellanen olo ettei jaksa tehä mitään mutta kuitenki pitäis päästä jonnekki tai tehä jotai ja heti ku alkaa täälläki kotona jotai touhuilemaan niin se on niin hankalaa... :D

no tällähetkellä on taas niin "alien" olo kyllä niinku tuolla aikasemmin mainittiin, mutta olo on vielä sellanen ettei oikeesti tajua mitään ja haahuilen kotonaki vaan edestakasi ihan haamuna... eilen illalla myöhään taas meinas isännän kanssa mennä keskustelut yliäyräiden ja läksinki sitten porukoille nukkumaan että mies sais nukuttua ja minä myös... kun olen päättänyt että yöllä en rupea tappelemaan ja minähän se joudun lähtemään siitä pois että tilanne rauhoittuu...no menin sitten vanhemmille yöksi... melkein olin unessa kun piti taas nousta ylös ja mennä niistämään nenän, kunnes tajusin että missäs on porukoiden 12 wee koira ja missäs on koirulin ruoka ja vesikupit!!!?? no sittenhän siinä aloin parkua ihan suoraa huutoo (kerrostalossa puol 2 yöllä) kun tajusin että porukat on vieny sen piikille ja lopettanu sen sanomatta minulle mitään!!! emoticon

äitiki siinä sitten tuli ku tietty heräs ja käski olemaan hiljaa... kyllähän minä sen tiesin että lopetus sille paras ratkaisu oli ja oli siitä ollut puhettakin kun niin vanha ja raihnainen se oli mutta se että kun ei mulle sanottu mitään... ja muutenki tunteet sekasi ku miehen kanssa ilta meni miten meni... kyllä nyt on paskat fiilikset että eilen laitoin miehen käyttämään omaa laiskuuttani koiran lenkillä kun jos olisin itse sen käyttänyt, olisin pienen karvaturrin nähnyt viimeisen kerran kun sen isä sitten iltapäivällä vei... en pystyny sitten siellä nukkumaan joten tulin takasi kotiin ja mieski heräs ja ihmetteli mikä nyt on kun suoraahuutoo itkien tulen kainaloon... (lähtiessä sanoin että jos tällainen peli jatkuu niin saa mies ruveta asunnon etsimiseen mahdollisimman pian).. no uni sitten onneksi tuli ja toinen omista koiristakin nukku tiiviisti kainalossa kun tajus että paska olla...

mutta tämä olo on nyt ihan hirvee ja menkkamaisia kipuja ollu koko päivän alamahalla... parasta tässä päivässä kuitenki se että kävin hammaslääkärissä ja sain terveet hampaat suuhun vaikka ei ollukkaan kun yks reikä... :D että jotai posiitiivista ees... niin ja porukat toi mulla subwaysta patongin :D ei tarvinnu ruokaa ruveta laittamaan... mutta jos nyt ottas itseään niskasta kiinni ja siivoais loppuillan... eihän sitä tiedä jos vaikka yöllä lähtis synnyttämään, olis kotiki sitten puhdas!!! no kyllä tämä tästä.. koirulilla parempi olla koirien taivaassa nyt eikä tarvii pelätä jouluna puraseeko se vahingossa sisarrusten lapsia kun se ei enää kuullu mitään ja muutenki... porukoita vaan mietin että mitenhäkän niiden kunto oikein nyt romahtaa kun ei ole koiraa jota käyttää lenkillä ja niilläki jo ikää alkaa olemaan ihan tarpeeksi... pitää sitten viedä omat koirat aina sinne hoitoon välillä... :D ja mies lähti töihin ja kerroin sille että olis parempi jos seki olis lähempänä töissä ja jos olis vähemmän tunteja kuussa (nyt 400h/kk tekee) ettei sekään olis niin väsynyt... mutta ei suostu tulemaan kotipaikkakunnalle töihin eikä lähinaapuri kuntaan ja muutenki oli haluton ajattelemaan perheensä parasta... sillä on vaan se mielessä että kun mun äippä loma loppuu niin sitten mies jäis töistä pois hoitamaan lasta ja minä menisin töihin... mutta seki on vasta sitten vuoden päästä... mutta nyt pitää jotai lähtee touhuamaan tuonne!!! 
 
Myötätunto hali luckylle! Munkin porukoilla 13v karvaturri joka ei juuri kuule ku korkeet äänet ja täriseekin siihen malliin että varmaan joku vanhustauti sillä..muuten kyl ihan pirtsakka ja hyvä ruokanen niin eivät ole (toivottavasti) raaskinut sitä piikille viedä. Sitä ei kyllä kevyesti ota muutenkaan saatika ku hormooni on ihan hyrrällä.. Kauheeta ees aatella sitä hetkee ku noitten omien kanssa joutuu siihen hetkeen..HYI! en aattele. Saa nähä kuin vanhus jaksaa kun joudun ton nuorimmaisen ottaa mukaan porukoille jouluks.. ei ois kiva lahja mikään stressi sydäri koiralle.. Taitaa pentu joutua ulkoruokintaan.

Koittakaahan saada ne solmut selvitettyä miehen kanssa. Vaikeeta varmaan kyl on ku koko ajan kiukuttaa..mua ainakin :) Mut onneks toi mun ukko on älynny ottaa ihan rauhassa ja pistää toisesta korvasta sisään toisesta ulos..ainakin suuriman osan ajasta :D Voin kyl kuvitella että on miehellä ollu ilme kohillaan kun ensin lähtee ovet paukkuen pää punasena ja tulee takasin vesiputouksen kera kainaloon emoticon
 
olihan se ihmeissään, mutta onneksi osas olla hiljaa... sano vaan että kyllä se siitä... se ku olis ruvennu siinä vaiheessa päätään aukomaan niin olis lentäny varmaan yks salva purkki leukaan jos toinenki :D niin eihän se helppoa ole... kyllä ne solmut välillä aukeaakin ja syykin on jokseenki selvillä mut ku asialle ehkä pitäis tehä jotai jos meinais ettei niitä isoja solmuja tulis varsinkaa silleen että nukkumaan menossa ollaa ja seuraavana päivänä miehellä töihin meno... :) ihmeen ymmärtäväinen se on taas viikon- kaks ollu ja osannu suhtautua naureskellen mun kiehumisiin mutta se vaan välillä tökkii ja sitten tökkii kunnolla :D 
 
tilipitappi tilipitappi taa... voi herranen aika että hyvin nukuttaa... :D harmittaa ettei ole minkäänlaista pakastinta kun nytki jos olis pakastin, olis siellä torttutaikinaa että voisin leipoa joulutorttuja... :D ja pullaa.. olis naapureidenki ihana herätä tähän aikaan pullan ja tortun tuoksuun... :D pitäneepä ruvetakin kattelee minkä hintasia sellaset pikkupakastimet oikein on että saa sitten säilöö muutakin evästä sinne... esim. kasviksia kun niiden syönti on jäänyt niin vähälle kun aina joutuis hakemaan joka päivä kaupasta pakastevihennekset erikseen tai ostamaan tuoreita... noh... 

koirat vois lahjoittaa puolet unilahjoistaan mulle :) mitenkähän sitten tämän rytmin käy kun vauva syntyy... vaikka olen aikasin aamulla herännyt, valvon silti yhtä kauan enkä nuku päivälläkään päikkäreitä just sen takia etten sitten yöllä valvoisi... mutta valvompa silti... niin sitten ku tuo pikku herra syntyy niin voipi olla että silmät ristissä täällä elelen ja yritän muka jotain hoidella... :D

tänää lähin käymään mökillä kun siellä oli sisarruksia ym. käymässä ja saunassakin kävin... oli muuten hemmetin kiva saunoa kun eka ku menin sinne niin sisko jäähdytti koko saunan pitämällä ovea auki.. sitten vihdoin ja viiemin jäin sinne yksin... ja peseydyin ja ajattelin että otampa vielä muutamat löylyt ku jalat ei lämmenny jostaki kummasta syystä... no heitimpä siinä sitten vettä kiukaalle niin ei edes pihinää kuulunu, eihän sinne ollu laitettu puita niin eihän se kiuas lämpee!!! mietin monta kertaa että viimesillään raskaana oleva nainen joutuu täällä saunassa tekemään lämpimät vedet itse... nostelemaan kuumia vesi astioita lattialta ja puita kantamaan uuniin että voisi nauttia sauna hetkestä tällasilla pakkasilla... meillä kun on tapana yleensä tehdä seuraavalle saunojalle lämmin vesi valmiiksi vateihin ja laittaa puita uuniin että tarkenee niin että on mukava tulla sinne saunomaan... mutta toisin kävi TAAS!  en ymmärrä että miksi ei voi yksiä vesiä laittaa valmiiksi ja puita tuikata uuniin kun on itse tullut valmiiseen saunaan... miks ei voi seuraavalle samaa iloa suoda... no siinäpä sitten odottelin sauna lämpiämistä eteisessä ja porukka kävi kyselemässä että oonko vielä hengissä kun ei kuulu eikä näy.... tuumasin vaan lämmittäväni saunaa uudelleen :D 

mutta oli muuten ihana saunoa pitkästä aikaa vaikka onhan se aika riskialtista puuhaa jo kun tosiaan mulla nuo paineetkaan ei kovin korkeet ole ja laskee vielä saunassa niin että tuntuu aina välillä että taju lähtee... 

tylsää.... emoticon
 
Tänään on tasan kaksi viikkoa laskettuun aikaan! emoticon Alkaa aika käymään vähiin, hui! Jossain välissä oli tosi tukala olo ja toivoin vaan, että vauva syntyisi pian, mutta nyt olen leiponut pakkaseen pullaa ja muffinseja ja tehnyt kaikki joululaatikot valmiiksi ja muutenkin touhuillut kaikenlaista. Ja vielä olisi vaikka kuinka paljon juttuja, jotka haluaisin ehtiä tehdä ennen vauvan syntymää. Tuntuu kyllä jotenkin epätodelliselta, että se synnytys saattaa käynnistyä koska vaan. Tosin nyt ei kyllä ole ollut mitään sitä enteileviä merkkejä.

Ja sitten mulle on tullut hirveä tarve nauttia näistä viimeisistä hetkistä ennen vauvan tuloa. Siis ihan siitä, että tällä hetkellä mies keskittyy pussailemaan ja halimaan mua ja voidaan rauhassa lötkötellä yhdessä sohvalla. Tai että saan nukkua aamulla niin pitkään kuin haluan. Kohta sitä sitten nautitaankin ihan eri jutuista. :D
 


Ompas täällä hävinnyt paljon keskusteluja joissa ennen kävin turisemassa. Tosi harmillista emoticon

Itsellä on tilanne sellainen, että reilun viikon olen jo ollut sairaalassa tarkkailussa, pari kertaa olen saanut käydä kotilomalla piipahtamassa.
Verenpaineita, sokereita, ketoaineita ym seurailtu sairaalassa.
Maanantaina aletaan synnytystä käynnistelemään, eli vauvan syntymä tulee joulukuulle, ainakin näyttäisi siltä emoticon
Tosin nyt on riskinä se, että olen/me sairaalassa joulunkin jos synnytyksen käynnistyminen viivästyy tai kaikki ei mene niinkuin pitää.

On ollu välillä tosi rankkaa olla sairaalassa pois kotoa, toki siellä on ihana kun vauvaa käyräillään ja ultrataan usein, niin tietää että kaikki on masussa kunnossa vauvalla. Virtaukset ja ultrassa on kaikki näyttänyt hyvältä.

Sokeriarvot olen saanut taas kerran itse tasattua, eli ei lääkitystä. Ihan minimaalisen lääkityksen sain verenpaineeseen, mutta on kuulemma melkein olematon.
Toivottavasti nämä vaivat poistuvat sitten synnytyksen myötä.

Tuleva synnytys jännittää ihan mahdottoman paljon. Kivun kannalta, koska ed. synnytyksestä on karmeat kammot jäänyt. Saas nähdä miten tällä kertaa vai päädynkö sitten sektioon.
Vauva ei ole kiinnittynyt ja ompi istuksellut massussa vielä välillä, joten sekin vielä avoinna että onko alatie synnytys edes mahdollista.

Eli täällä eletään jännittäviä aikoja monessa suhteessa.

Vauvan painoarvio oli viikko sitten kuitenkin jo 3,5 kg, että ihan sopivan kokoinen nyytti sieltä on tulossa.

Terkuin Mami ja RV37+1
 
minkäs takia mami joutuu siellä sairaalassa virallisesti olemaan? Verenpaineiden ja sokerin? Voi olla vähän jännät paikat kyllä maanantaita ootellessa. Varmaan paljon enemmän jännittää kun tavallaan tietää millon on synnytys kun taas näin kun ei oo mitään hajua että millon.. Mutta toivottavasti kaikki sujuu hyvin ja pääsette joulun viettoon!

Pitihän sitä eilen mennä sitten katsomaan sitä joulukonserttia missä kerättiin sairaille lapsille rahaa ja tippa linssissä koko ajan. Piti vaan katsella muualle ettei mies huomannu että parun kuin pikku tyttö..MINÄHÄN EN ITKE! :D On se kyllä rankaa olla jatkuvasti huolissaan lapsen terveydestä..toivottavasti päästään kaikki siltä osin ainakin helpolla että ei tulisi mitään vakavampia sairauksia.

Vai sauna laskee verenpaineita..mä oonkin miettinyt et nostaako vai laskee..eilen käytiin mekin saunassa ja on se vaan niin taivaallista. Vielä oon saanu taivuttua sheivailemaan mutta en jaksa niin kauhen huolella sitä tehä..vähän sinne päin :) JOs seuraavan kerran sit joulusaunaan emoticon emoticon

Mitäs enteitä muuten sitä on sanottu että synnytystä edeltäis? Tai jos nyt ei lasketa mukaan lapsivettä, supisteluja ja limatulppaa.. Että mä ainakin oon kuullu et edellisenä päivänä on kuulemma ihan tosi väsynyt eikä jaksa tehdä mitään. Onko muut kuullu täämmösiä "ennustus" vinkkejä?

Ei vaan malttais millään ootella että pääsee joulun viettoon. Varmaan senkin takia että tietää että sit voi kunnolla ruveta oottelemaan sitä synnytystä. Ja on niin tylsää kun ei mitään jaksa tehdä. Nytkin mies on vapailla niin vois jotain tehdä mutta ei jaksa oikein kumpikaan..mies pelaa fifaa ja mä dataan..romanttista :D Kovasti houkuttelee tohon mäkeen vähän laskemaan jollain ja tekis ihan hirveesti mieli päästellä pulkalla mutta en tiedä onko se nyt sit kauheen hyvä idea kuitenkaan jos jostain syystä lentääkin ihan mullin mallin..
 
Takaisin
Top