Ja taas tippa linssissä kun...

Mihin minun itkuni ovat kadonneet? Alkuraskauden jälkeen ei ole itkettänyt ja sen suhteen on ollut täysin normaali olo, itkuja ei ole tullut. Mitä nyt pariin kertaan olen voimakeinona käyttänyt, kun on ollut epämieluisa tilanne jossain ja olen halunnut siitä pois, niin vähän olen feikannut "kun raskaana oleva saa itkeä avoimesti" ja päässyt pois tilanteesta :D Mielialavaihtelut ovat muuten normaalit eli ei käytännössä ollenkaan, ainut on ettei hermot riitä jos joku juttu ei onnistu ja se alkaa potuttamaan vimmatusti. Niinä hetkinä tulee samanlainen olo kuin teininä oli, kun sisältä pursuavaa ärsytystä on vaikea hallita.

Alkuraskaudessa itkin niin helposti, etten ollut tunnistaa itseäni! Kerran itkin kun oli herkkuruokaa lautanen täynnä, kauhea nälkä ja älytön pahoinvointi. Istuin sitten siinä keittiön pöydän ääressä, katsoin ruokaani ja purskahdin itkuun "mulla on nälkääh!" ja miestä nauratti :D
 
Minulla nuo itkut on varmaan nyt oikeestaan alkanu viimeisen kuukauden aikana. Alussa ihan ihmettelin kun ei mikään tunnu miltään :D
 
Aiarana oot kunnon kettu! :D pitäispä munki feikata, oon joutunu poistumaan tilanteista sen takia että tunnen kuinka itkuryöppy tekee tuloaan (ihan väärässä paikassa, esim. Aika alkuraskaudessa ihan perus kokous työpaikalla) :banghead: mm. Vauvojen näkeminen, kaltoin kohdelluista eläimistä keskusteleminen, rakkauden tunnustaminen miehelle, onnellisuudesta puhuminen, perus ajatuksien jakaminen miehen kanssa.. pari itkun aihetta meikäläisellä. The Ridiculousness of pregnancy.:shifty:
 
Eilen oli kyllä itku herkässä ihan joka asiasta, onneksi ei tarvinnut mennä minnekään niin sai rauhassa herkistellä. Mies vain illalla ihmetteli etteikö se lopu ollenkaan :oops: Mutta loppuihan se tänään sitten:p
 
Eikä... rupee itkettää vieläkii ku miettii noit sanoja.. Ensimmäistä kertaa itekkii ku ton kuulin nii oli jo yritystä jonkun aikaa takana, nii kertosäkeen kohdalla itku tuli eikä loppua meinannut tulla.
Itkua saa nyt pidätellä ku miettii miten onnekas on ku pikku nyytti tuhisee onnellisena sängyssä :Heartpink
 
Tippa linssissä jo toista päivää ku ketuttaa se et eilen piti taas ukon kitistä nukkumisesta ku ei samaan sänkyyn mahduta.. Helppo on sen olla ku vetää 12 tunnin yöunii ja ite valvot joka v*tun yö
 
Unet kun jää vähiin, niin tuntuu että itkettää koko ajan kaikki.. Enpä aina tiedosta itsekään mikä itkettää ja itsellä kun tulee päivittäin huono olo, niin itkettää sekin..
 
Spotifyn biisilistalta bongattu biisi, jolle aiemmin itki kun sen kuuleminen sattui ja oli niin itselle sopiva. Nyt sen biisin kohdalla itkee onnesta kun se ei enää kosketakaan meitä :Heartred
http://www.youtube.com/watch?v=7jUGWWUIAiI

Tuosta tuli mieleen se oma "yritysajan" itkubiisi.. Ei varmaan tarkoitettu ihan siinä mielessä sanat, miten itse ne koin (tuohan on paljon osuvampi) mutta Happoradion Ahmat tulevat oli sellainen mitä kuuntelin lenkillä ja raivolla juoksin tippa linssissä murehtien sitä, ettei tärppää... "Aurinko paistaa läpi vartalosta, minusta ei jää varjoa. Elämä kulkee, mut se kulkee liian nopeasti, minusta ei jää jälkiä.."
 
Kappaleissa on se hyvä puoli et kaikki saa tulkita ne omalla tavallaan! :) Soittolistoja tehty erillaisten fiilisten pohjalta, pitää varmaan pikku neidillekkii tehä oma :rolleyes: Tainut tässä asiassa tulla äitiinsä, hiljaisuudessa ei meinaa saada unta mut ku laittaa poppikoneet raikaa nii hyvi nukuttaa :grin Nytkin kuunnellaan kunnon suomirokkia soittolistaa..
 
Mies on koonnut pojalle soittolistaa. Siinä on vaan se huono puoli, että minä en näissä hormonipäissäni pysty kuuntelemaan juuri mitään! Oltiin vielä sairaalassa kun laitettiin soimaan Lohikäärme Puff ja vain katseltiin parin päivän ikäistä pikkuista - välittömästi hanat aukes ja nytkin kostuu silmät, kun vain ajattelenkin sitä :D
 
Turhautumis / kiukkuitkut turvotusten takia. Kyllä sen eilen tiesin että tänään voi olla isot tukit kun nautiskelin liikunnasta ja TEKEMISESTÄ. Miks pitää rangaista hyvistä asioista!? Vauva pihalle niinku olis jo!!

Terveisin KIUKKUNEN MUORI!!! :smiley-angry007
 
Oon yrittäny etsiä vauvalle pinnasängyn ylle laitettavaa soivaa mobilea ja aina ku kaupassa kattelen niitä ja kokeilen millanen ääni niissä on niin alkaa hitokseen itkettää :D en tiiä mikä just niissä itkettää.
 
Pieni baby blues päällä. Imetyksen kanssa on ongelmia (maitoa ei tule ja vauva sairaalasta asti lisämaidolla, tällä hetkellä siis korvikkeella) ja vaikka olin asiaan etukäteen varautunut niin tämä totaalinen paskamutsi-fiilis on aika järkyttävää. Sitten kun koettaa ajatella asiaa järjellä tai etsiä ehkä netistä apuja ei onnistu koska vaan itkee. Odottelen jos pahin mylläkkä menisi tässä pikkuhiljaa ohi niin osaisi ajatella asioita taas järjellä eikä hormoneilla. :sad001
 
Tsemppiä helmeri :Heartred olisiko lähelläsi imetystukiryhmää josta kysyä. Vaikka yhden imetystukiäidin kansaa kävisit läpi vähäb imetystä kasvotusten :) ja älä ole liian ankara itsellesi!
 
Lähin tukiryhmä taisi olla vajaan 100km päässä. Pitää koettaa neuvolan kotikäyntiin asti sinnitellä jos terkasta olisi apua. Synnärillä oli kaikilla niin kiire etteivät ehtineet kunnolla opastaa ja mies on sitä mieltä että antaa vaan pulloa kun pitää vauvan kuitenkin syödä.
 
Mun oli pakko lähteä mummolasta pois kun alkoivat kattomaan telkkarista avaraa luontoa ja siinä oli mangusti jota puri käärme, pyysin vaihtamaan kanavaa tai laittamaan äänet pois ku en kestä tollaista nyt yhtään kun alkaa itkettää . Ei laittaneet, minä lähdin kotio ennen kuin itku kerkesi tulla :D
 
Takaisin
Top