Hei kaikille, uutena täältä huutelen.
Olen seuraillut foorumia jo hetken, mutta nyt kesällä tuntui ylittyvän sellainen raja, että koin tarvetta kirjoittaa itse.
Meillä yritystä takana 1,5 vuotta. Hakeuduimme iän (36 v.) ja minun endometrioosin takia melko nopeasti hoitoihin. Keväällä kävimme läpi kolme identtistä (Letrozol kp 3-7 ja irrotuspiikki) inssiä tuloksettomasti. Kaikilla kerroilla vaste lääkkeisiin oli hyvä. Munasoluja kasvoi useampia ja lääkärit miettivät joka kerta, voiko inssiä edes tehdä monikkoraskausriskin takia.
Toukokuussa siirryttiin ensimmäiseen IVF-hoitoon pitkällä kaavalla (Synarela, Bemfola 225 IU, Ovitrelle, kiinnittymistueksi Gonapeptyl, Lugesteron). Omaksi ja lääkäreidenkin yllätykseksi vaste jäi huonoksi ja lopulta punktiossa saatiin kerättyä kolme solua, joista vain yksi oli kypsä ja hedelmöittyi. Tämä siirrettiin tuoreeltaan 2-päiväisenä 4-soluisena luokituksella 2,5 (tays) ja tuloksena nega. Kesäsulun jälkeen olisi tarkoitus varata uutta IVF:n suunnittelukäyntiä.
Hoidot ovat yllättäneet minut henkisellä raskaudellaan. Inssien aikana pystyi vielä jotenkin tsemppaamaan vaikka ympärillä joka toinen tuttu kertoi raskausuutisia, mutta IVF:n aikana ja jälkeen olen ollut ihan romuna. Epäonnistumisen tunne on koko ajan läsnä ja vaikuttaa itsetuntoon. Julkisella puolella lääkärit vaihtuvat joka kerta ja heidän puheet ovat jotenkin ristiriitaisia. Osa sanoo, että eka IVF on vielä kokeilua ja toisella kertaa jo tiedetään, mikä tehoaa. Osa taas antaa ymmärtää, ettei tässä iässä, endotaustalla ja näin huonolla vasteella kannata enää edes yrittää. Jälkimmäisessä saattaa olla mukana myös minun hormonihuuruista ylitulkintaa.
Tämän vuodatuksen jälkeen haluaisin kysyä, onko kellään kokemusta vastaavasta eli Letrot tehoaa, mutta pitkällä kaavalla IVF:ssä ei ole saatu vastetta. Onko tällöin vaihdettu hoito lyhyeen kaavana vai vaihdettu tai lisätty piikitettävän määrää?
Omissa pohjamudissa pyöriessä on ollut rohkaisevaa lukea joidenkin onnistumisista ja seurata kuinka tuette toisianne täällä. Kiitos ja tsemppiä kaikille!
Olen seuraillut foorumia jo hetken, mutta nyt kesällä tuntui ylittyvän sellainen raja, että koin tarvetta kirjoittaa itse.
Meillä yritystä takana 1,5 vuotta. Hakeuduimme iän (36 v.) ja minun endometrioosin takia melko nopeasti hoitoihin. Keväällä kävimme läpi kolme identtistä (Letrozol kp 3-7 ja irrotuspiikki) inssiä tuloksettomasti. Kaikilla kerroilla vaste lääkkeisiin oli hyvä. Munasoluja kasvoi useampia ja lääkärit miettivät joka kerta, voiko inssiä edes tehdä monikkoraskausriskin takia.
Toukokuussa siirryttiin ensimmäiseen IVF-hoitoon pitkällä kaavalla (Synarela, Bemfola 225 IU, Ovitrelle, kiinnittymistueksi Gonapeptyl, Lugesteron). Omaksi ja lääkäreidenkin yllätykseksi vaste jäi huonoksi ja lopulta punktiossa saatiin kerättyä kolme solua, joista vain yksi oli kypsä ja hedelmöittyi. Tämä siirrettiin tuoreeltaan 2-päiväisenä 4-soluisena luokituksella 2,5 (tays) ja tuloksena nega. Kesäsulun jälkeen olisi tarkoitus varata uutta IVF:n suunnittelukäyntiä.
Hoidot ovat yllättäneet minut henkisellä raskaudellaan. Inssien aikana pystyi vielä jotenkin tsemppaamaan vaikka ympärillä joka toinen tuttu kertoi raskausuutisia, mutta IVF:n aikana ja jälkeen olen ollut ihan romuna. Epäonnistumisen tunne on koko ajan läsnä ja vaikuttaa itsetuntoon. Julkisella puolella lääkärit vaihtuvat joka kerta ja heidän puheet ovat jotenkin ristiriitaisia. Osa sanoo, että eka IVF on vielä kokeilua ja toisella kertaa jo tiedetään, mikä tehoaa. Osa taas antaa ymmärtää, ettei tässä iässä, endotaustalla ja näin huonolla vasteella kannata enää edes yrittää. Jälkimmäisessä saattaa olla mukana myös minun hormonihuuruista ylitulkintaa.
Tämän vuodatuksen jälkeen haluaisin kysyä, onko kellään kokemusta vastaavasta eli Letrot tehoaa, mutta pitkällä kaavalla IVF:ssä ei ole saatu vastetta. Onko tällöin vaihdettu hoito lyhyeen kaavana vai vaihdettu tai lisätty piikitettävän määrää?
Omissa pohjamudissa pyöriessä on ollut rohkaisevaa lukea joidenkin onnistumisista ja seurata kuinka tuette toisianne täällä. Kiitos ja tsemppiä kaikille!
Muokattu viimeksi:
jos tuolla kaikki ok niin siitä pari viikkoa niin pääsee ultraan sit klinikalle.
Ensimmäisestä alkion siirrosta . Pakkaseen jää 2 alkiota 1 erässä.
