IVF/ICSI-HOIDOT 2026

[Tiukutaavetti]

Puolisoni heitti tuossa juuri eilen, että ei kannata ajatella etukäteen ja odottelee vaan rauhassa

Tässä kun kuumia aaltoja, päänsärkyä ja huonoa oloa sietää niin ajatukset väkisinkin pyörii asian tiimoilla koko ajan. Vuoto alkoi onneksi tänään mutten millään malttaisi odottaa ohjeistuksia pas siirron tiimoilta, joka ajoittuu syyskuulle.

Itselleni ajatustyö on valmistautumista. Toiveet on korkealla, mutta tuo yksi ihme tuolla lattialla leikkimässä vähän lisää jännitystä uudesta raskaudesta ja mahdollisesta vauvavuodesta

Samat neuvot on kuultu, oispa se niin helppoo.

 

[Enkelinsiipi]

Tuli mieleeni kysyä sellaista, että millä saatte ajatuksia tästä asiasta pois? Tai saatteko? En tiedä meneekö vähän ohi aiheen tai olisiko tämä oma keskustelunsa? Mutta itselle ainakin tämä vaikeaa, nyt kun hoidot ovat ihan juuri taas edessä. Ajatukset pyörii paljon tämän ympärillä ja jos tekeekin jotain muuta, niin kyllä ne sieltä vaan heti sellaisessa rauhallisemmassa hetkessä mieleen hiipii Varsinkin nämä kierron pari viimeistä viikkoa tosi hankalia aina, nytkin vaikka tiedän, että raskauden mahdollisuus on tässä kohtaa lähes olematon. Käyn paljon luonnossa, töitä teen ja äänikirjoja kuuntelen, välillä tuntuu silti ettei mikään auta

Eipä juuri mitenkään. Tietysti kaikki muu tekeminen arjessa auttaa ja itsensä pitäminen kiireisenä, mutta se vointi voi hoitojen takia olla niin huono että hyvä jos töistään selviytyy. Siksi olenkin oppinut arvostamaan kaikkia pakollisia kesätaukoja: ne ovat myös minulle aitoa lomaa tästä hommasta. Silloin minun ei tarvitse ajatella asiaa lainkaan. Täällä palstailu itseasiassa on auttanut minua myös, koska kun tänne kirjoitan ajatukseni hoidoista, en ajattele asiaa niin paljon muuna päivänä. Toisaalta olen oppinut hyväksymään sen, että tässä ne ajatukset nyt pyörivät hetken aikaa hoitojen takia tiiviisti, mutta kohta se taas helpottaa. Olen oppinut tekemään töitä ns etukäteen paljon, jotta saan sitten rauhassa olla aktiivisen hoidon aikana omissa ajatuksissani enemmän (ei toki kaikissa töissä mahdollista). MInusta olisi tosi outoakin, jos asiaa ei ajattelisi kun samalla kärsii kuitenkin ainakin joistain lääkkeiden sivuvaikutuksista.

Täällä siis esim on meneillään vasta kp 4 ja alkionsiirtoon on varmasti ainakin 2 viikkoa (mulla aika myöhäinen ovis). Ei kulu todellakaan päivääkään etteikö asia kävisi mielessä.

 

[langankierto]

ON: Täällä tehtiin elämän eka positiivinen raskaustesti. Aika epätodellinen olo tällä hetkellä. Nyt toivottavasti kaikki menee hyvin loppuun saakka.

 

[Odottavainen123]

ON: Täällä tehtiin elämän eka positiivinen raskaustesti. Aika epätodellinen olo tällä hetkellä. Nyt toivottavasti kaikki menee hyvin loppuun saakka.

Mahtavaa, onnea sinne.

Me saatiin ensikäyntiaika parin kuukauden päähän. Vaikkei vieläkään saatu puuttuvaa labratulosta. Toivottavasti ICSI hoidoissa meillä olisi riittävä onnistumisprosentti, että sitä voidaan meille tarjota. Tiedetään kuitenkin jo, että siittiöitä on vähän ja näköjään minullakin AMH himpun päälle yhden.

 

[Puolikuu]

ON: Täällä tehtiin elämän eka positiivinen raskaustesti. Aika epätodellinen olo tällä hetkellä. Nyt toivottavasti kaikki menee hyvin loppuun saakka.

Onnea ja tarrasukkia sinne!

 

[Puolikuu]

Mahtavaa, onnea sinne.

Me saatiin ensikäyntiaika parin kuukauden päähän. Vaikkei vieläkään saatu puuttuvaa labratulosta. Toivottavasti ICSI hoidoissa meillä olisi riittävä onnistumisprosentti, että sitä voidaan meille tarjota. Tiedetään kuitenkin jo, että siittiöitä on vähän ja näköjään minullakin AMH himpun päälle yhden.

Käsitykseni mukaan pienilläkin siittiömäärillä ICSI saadaan tehtyä.. Sehän on vain yksi valittu per munasolu!

 

[Puolikuu]

@Tiukutaavetti Kai se aika ihme olisi, jos ei asia pyörisi mielessä. Kesätauolla sai muuta ajateltavaa, mutta nyt kun arkeen on palattu, niin kyllä se pyörii mielessä, vaikka ei ole edes vielä uudet hoidot päässeet alkamaan. Malttamaton olo, että alkaisi jo. Hyviä keinoja sinulla jo käytössäkin. Ehkä se jossain vaiheessa, kun asiaa on tarpeeksi vatvonut mielessään (ja tänne kirjoitellut), vähän helpottaa.. Tekoälyn kanssa kirjoittelu on myös itsellä ollut hyvä keino saada asiaa prosessoitua.

 

[Myrtha]

ON: Täällä tehtiin elämän eka positiivinen raskaustesti. Aika epätodellinen olo tällä hetkellä. Nyt toivottavasti kaikki menee hyvin loppuun saakka.

Onnittelut!
Tarrasukkia ja toivottavasti kantaa loppuun asti.

 

[Liina1234]

Mahtavaa, onnea sinne.

Me saatiin ensikäyntiaika parin kuukauden päähän. Vaikkei vieläkään saatu puuttuvaa labratulosta. Toivottavasti ICSI hoidoissa meillä olisi riittävä onnistumisprosentti, että sitä voidaan meille tarjota. Tiedetään kuitenkin jo, että siittiöitä on vähän ja näköjään minullakin AMH himpun päälle yhden.

Salaisella puolella on miehestä johtuvan lapsettomuuden ryhmä, sieltä voi lukea vertaistuellisesti että pienistäkin määristä huolimatta icsit onnistuneet oikein hyvin

 

[Kosminenkettu]

Tuli mieleeni kysyä sellaista, että millä saatte ajatuksia tästä asiasta pois? Tai saatteko? En tiedä meneekö vähän ohi aiheen tai olisiko tämä oma keskustelunsa? Mutta itselle ainakin tämä vaikeaa, nyt kun hoidot ovat ihan juuri taas edessä. Ajatukset pyörii paljon tämän ympärillä ja jos tekeekin jotain muuta, niin kyllä ne sieltä vaan heti sellaisessa rauhallisemmassa hetkessä mieleen hiipii Varsinkin nämä kierron pari viimeistä viikkoa tosi hankalia aina, nytkin vaikka tiedän, että raskauden mahdollisuus on tässä kohtaa lähes olematon. Käyn paljon luonnossa, töitä teen ja äänikirjoja kuuntelen, välillä tuntuu silti ettei mikään auta

Musta tuntuu että se vaihtelee ja ehkä siihen ei pysty itse kauheasti vaikuttaa, että voisko ajatella vaan niin että kuuluu asiaan Toisaalta on se kyllä tosi kuluttavaa.

Meillä tietysti eri tilanne kun pariskunnalla, jotka ovat vastakkaista sukupuolta ja on yrittänyt pitkään tuloksetta.
Mutta oma kokemus on se että viime vuonna kun tehtiin inseminaatioita, homma pyöri koko ajan mielessä. Oli toiveikkuutta ja suuria pettymyksiä. Jännitys siitä että joutuuko mennä ivf -hoitoihin asti. Mulla auttoi monena hetkenä se kun tuli muita tulevaisuuden suunnitelmia (opiskelu) ja innostu niistä, niin nämä asiat pyöri vuorotellen mielessä.

Nyt vuoden päästä kun punktio on ohi, niin on jotenkin tosi chill olo ja odottelen tietysti että seuraavan kierto alkaa ja pääsee ilmoittautumaan. Varmaan siitä sit taas ne sekoilut alkaa ja koko ajan mielessä.

Se kiinnostaisi että muuttuuko monella aihe koko ajan piinavammaksi, vai onko muilla tullut vaiheita että rentoutuu?
Varmaan kyllä myös tuolla ivf-jonotuksella on osuutta asiaan, että sai levätä hetken aikaa

 

[Tiukutaavetti]

Kiitos kaikille vastauksista, sekin jo helpottaa, että joku jakaa kokemuksen ja toteaa, että on normaalia, että asia pyörii mielessä. Mulla ei oo kauheasti lähipiirissä ihmisiä jotka jakaisivat tämän kokemuksen. Lähinnä ihmisiä jotka ovat tulleet raskaaksi heti niin halutessaan ja välillä on sellanen olo, että onko itse ihan pöhkö, kun asia pyörii mielessä niin paljon.

 

[Odottavainen123]

Kiitos kaikille vastauksista, sekin jo helpottaa, että joku jakaa kokemuksen ja toteaa, että on normaalia, että asia pyörii mielessä. Mulla ei oo kauheasti lähipiirissä ihmisiä jotka jakaisivat tämän kokemuksen. Lähinnä ihmisiä jotka ovat tulleet raskaaksi heti niin halutessaan ja välillä on sellanen olo, että onko itse ihan pöhkö, kun asia pyörii mielessä niin paljon.

Tässä on niin paljon asioita, joihin ei itse pysty vaikuttamaan. Omiin elintapoihin voi vaikuttaa mut aika lailla siihen se jää. Itsellä ei ainakaan epävarmuuden siirtäminen oo koskaan kuulunut vahvuuksiin.

@Puolikuu ja @Liina1234 Helpottavaa kuulla. Toivottavasti sieltä löytyisi edelleen pikkukavereita. Edellinen tieto useamman vuoden takaa ja uusinta analyysitulosta vielä odotellaan.

 

[Myrtha]

Täällä on kolmannen (ja viimeisen) ivf-kierroksen punktio tehty. Follikkeleita oli pienet mukaan luettuna 17 ja niistä kerättiin munasoluja 12, mikä on ikään nähden kelpo saalis. Tänään oli Mehiläisen sovellukseen labra päivittänyt tiedon, että 9 hedelmöittynyttä. Nyt sitten yritän pitää pään kasassa lähipäivät, kun odotellaan jaksaako näistä edes joku kasvaa blastoksi.

Olispa joku vastaus @Tiukutaavetti tohon. Riippuu hoidon vaiheesta, esim nyt keskellä hoitoa tuntuu ettei ajatuksia saa millään muuhun, koko ajan pyörii kaikki skenaariot päässä. Asiaa ei auta, että olen lomalla tiistaihin asti eli on aikaa pyöritellä ajatuksia aamusta iltaan. Mun työ on sen verran kiireistä, että töissä en yleensä ehdi ajatella mitään muuta, joten sitten helpottaa, kun menee töihin taas. Hoitokierrosten välissä olen myös välillä unohtanut asian, kun elämässä on niin paljon muutakin, mitä on ollut jo ennen hoitoja, mutta kyllä se nyt vähintään viikottain on mielessä käynyt.

 

[Haaveitako]

@Tiukutaavetti eipä niitä oikein saa, koko ajan jollain tasolla mielessä. Felicitaksella ei edes ollut mitään kesätaukoa, joten ei ole senkään puolesta ollut "pakollista" lomaa asiasta. Nyt koko ajan mielessä, että oisko tuolla kohdussa edelleen joku, joka olisikin ottanut kiinni ja pysyisi mukana. Oireita havaitsee vähän väliä ja sitten kuitenkin toivoo, että olisi raskaudesta, mutta järki muistuttaa, että todennäköisesti lääkkeet tekevät oireet.

@langankierto suuret onnittelut plussasta, toivottavasti pysyy tiukasti mukana

@Puolikuu tekoälyn kanssa täälläkin tulee jatkuvasti kirjoiteltua, kun ei oikein muutenkaan osaa asiaa pohtia ja purkaa.

On: täällä pp10 menossa, rinnat kipeät, välillä päivän aikana etovaa oloa, hajuaistini on herkistynyt, väsyttää melko lailla, vatsaa nipistelee tjsp., ja nyt sitten iltaa kohti turposin taas kuin olisin kuudennella kuulla raskaana. Tekoälyn kanssa keskusteltu tänään pieruista ja vatsantoiminnasta voi kunpa oireet ei olisi vain lääkkeiden tuomia

 

[Toiveikas24]

Täällä viime viikolla saatu kyytiin 5 päiväinen alkio, 4 muuta saatiin vielä jatkoviljelyyn Kuinkahan kauan voi odottaa, että saa tiedon noiden neljän kehityksestä tai pakastuksesta? Vielä ei näy mitään omakannassa..

Onnea plussista niitä saaneille

 

[Myrtha]

Tsemppiä piinailuun @Haaveitako toivottavasti oireet on aitoja eikä lääkkeistä. Itsellä luvassa mahd tuoresiirtoon niin mittava lääkearsenaali ettei niiden läpi voi kyllä mitään oireita laskea muuksi kuin lääkkeistä johtuvaksi.

Ja @Toiveikas24 toivotaan sullekin nopeasti meneviä piinapäiviä ja plussaa pian. Ja tietenkin olisi helpotus, jos noi jatkoviljellyt myös olisivat päässeet pakkaseen. En tunne julkisen käytäntöjä (olitteko julkisella, en muista) kirjauksista, Felicitaksessa ilmestyi sovellukseen samana päivänä (pv 5 ja pv 6) aina tieto ja biologi vielä soitti perään myöhemmin iltapäivällä.

 

[Onnenhippu91]

Täälä myös testi tehty ja negatiivinen oli. Virallinen testipäivä ensi viikolla, mutta enpä usko tuosta enää muuttuvan kun muista olen plussannut myös näihin aikoihin. Vielä on ne 2 pakkasessa, mutta jotenkin vähän pelkään, ettei se toinen huonompi selviä sulatuksesta niin jää yhteen pakastealkionsiirtoon. Siitä en vielä tiedä, milloin se tehdään.

 

[Toiveikas24]

Tsemppiä piinailuun @Haaveitako toivottavasti oireet on aitoja eikä lääkkeistä. Itsellä luvassa mahd tuoresiirtoon niin mittava lääkearsenaali ettei niiden läpi voi kyllä mitään oireita laskea muuksi kuin lääkkeistä johtuvaksi.

Ja @Toiveikas24 toivotaan sullekin nopeasti meneviä piinapäiviä ja plussaa pian. Ja tietenkin olisi helpotus, jos noi jatkoviljellyt myös olisivat päässeet pakkaseen. En tunne julkisen käytäntöjä (olitteko julkisella, en muista) kirjauksista, Felicitaksessa ilmestyi sovellukseen samana päivänä (pv 5 ja pv 6) aina tieto ja biologi vielä soitti perään myöhemmin iltapäivällä.

Julkisella ollaan! Meille ei sanottu mitään tarkkaa aikaa kauan kestää, mutta laittelin jo varmuuden vuoksi viestiä sinne päin ettei ole unohtunut kuitenkin 10 päivää keräyksestä jo..

 

[Trieste]

Tuli mieleeni kysyä sellaista, että millä saatte ajatuksia tästä asiasta pois? Tai saatteko? En tiedä meneekö vähän ohi aiheen tai olisiko tämä oma keskustelunsa? Mutta itselle ainakin tämä vaikeaa, nyt kun hoidot ovat ihan juuri taas edessä. Ajatukset pyörii paljon tämän ympärillä ja jos tekeekin jotain muuta, niin kyllä ne sieltä vaan heti sellaisessa rauhallisemmassa hetkessä mieleen hiipii Varsinkin nämä kierron pari viimeistä viikkoa tosi hankalia aina, nytkin vaikka tiedän, että raskauden mahdollisuus on tässä kohtaa lähes olematon. Käyn paljon luonnossa, töitä teen ja äänikirjoja kuuntelen, välillä tuntuu silti ettei mikään auta

Jos mahdollista, niin suosittelen jonkin muun "projektin" aloittamista. Ihan mitä vain mikä innostaa sua, sopii elämäntilanteeseen ja vaatii aivotyöskentelyä. Esim jokin lomamatkan tai vaellusreissun suunnittelu ja toteutus, luova projekti (kirjan kirjoittaminen, maalaus, bujoilu, makrameet, värityskirja ja hienot uudet kynät), joku viihteellinen (Helmet-lukuhaaste, 100 leffaa jotka pitäisi katsoa kerran elämässä, jokin vanha lempisarja uudestaan - voi yhdistää käsityöt), liikunta (10K, puolimaraton, uusi saliohjelma tms), jokin uusi harrastus (nyt syksyllä pitäisi kansalaisopistoilla esim alkaa vaikka mitä, esim akvarellikurssi, takominen, sienestys), sometili (kirjatili, käsityötili, lemmikkitili) tai blogin pitäminen, koko kämpän suursiivous palanen kerrallaan (kirppareille kaikki turha jne), lemmikin hankinta (tämä tietty voi olla hoitojen kanssa vaikea joillekin mutta toisaalta jos voimavarat riittää ja on ollut haaveena niin miksi ei). Tai jotain muuta mitä on halunnut tehdä pitkään mutta lykännyt, esim kaikkien valokuvien läpikäynti koneelta ja valikoiminen kehitettäväksi, kodin sisustaminen uudelleen tms. Armollisuutta itselle ettei mene suorittamiseksi, vaan tarkoitus tehdä innostuksen kautta ja nauttia esim Pinterestin selailusta yms. Jotain, mikä tuo muuta sisältöä ja iloa elämään ja mahdollisesti pakottaa vähän puskemaan itseään. Alkuun voi olla hankala mutta itsellä ainakin tällaiset projektit joihin on päässyt uppoutumaan on auttaneet tosi paljon tämän polun aikana.

 

[Tiukutaavetti]

Jos mahdollista, niin suosittelen jonkin muun "projektin" aloittamista. Ihan mitä vain mikä innostaa sua, sopii elämäntilanteeseen ja vaatii aivotyöskentelyä. Esim jokin lomamatkan tai vaellusreissun suunnittelu ja toteutus, luova projekti (kirjan kirjoittaminen, maalaus, bujoilu, makrameet, värityskirja ja hienot uudet kynät), joku viihteellinen (Helmet-lukuhaaste, 100 leffaa jotka pitäisi katsoa kerran elämässä, jokin vanha lempisarja uudestaan - voi yhdistää käsityöt), liikunta (10K, puolimaraton, uusi saliohjelma tms), jokin uusi harrastus (nyt syksyllä pitäisi kansalaisopistoilla esim alkaa vaikka mitä, esim akvarellikurssi, takominen, sienestys), sometili (kirjatili, käsityötili, lemmikkitili) tai blogin pitäminen, koko kämpän suursiivous palanen kerrallaan (kirppareille kaikki turha jne), lemmikin hankinta (tämä tietty voi olla hoitojen kanssa vaikea joillekin mutta toisaalta jos voimavarat riittää ja on ollut haaveena niin miksi ei). Tai jotain muuta mitä on halunnut tehdä pitkään mutta lykännyt, esim kaikkien valokuvien läpikäynti koneelta ja valikoiminen kehitettäväksi, kodin sisustaminen uudelleen tms. Armollisuutta itselle ettei mene suorittamiseksi, vaan tarkoitus tehdä innostuksen kautta ja nauttia esim Pinterestin selailusta yms. Jotain, mikä tuo muuta sisältöä ja iloa elämään ja mahdollisesti pakottaa vähän puskemaan itseään. Alkuun voi olla hankala mutta itsellä ainakin tällaiset projektit joihin on päässyt uppoutumaan on auttaneet tosi paljon tämän polun aikana.

Kiitos, tässä tuli paljon hyviä ideoita. Noita reissuja on aiemmin tullut tehtyä ja suunniteltua, mutta nyt kyllä työt tulee haittaamaan harrastusta Mutta eiköhän noista ideoista jokin oo toteutettavissa varmasti!