Inseminaatio/muut hoidot 2018
- Ketjun aloittaja SeelaKoo
- Aloituspäivämäärä
Limppu
Vauhtiin päässyt keskustelija
Täällä vihdoin käynnistyi uusi kierto sunnuntaina ja aloitin 22.9. clomifen hormoonin. Saapa nähdä miten tän kierron käy, että onnistuuko edes yrittää. Viikonloppu voi osua kohdalle, otan kuintenkin lääkkeet nyt, josko edes kierto lyhenisi.
Oletko hoidossa Suomessa vai jossain muualla? Clomifen ei taida olla enää niin suosittu lääke täällä, kun se taas Jenkeissä on ihan peruslääke.
Juu se on korvattu letrozolella, koska sen ei pitäisi niin paljoa ohentaa limakalvoa. En tarkoita että et tietäisi tätä asiaa, kunhan pohdin
Käydään hoidoissa Virossa. Heidän avulla saimme pikkuisen monen vuoden yrityksen ansiosta! Siellä ollaan saatu todella hyvää hoitoa ja palvelua. Suomessa meidän kohdalla vaan pyöriteltiin päätä, eikä oikein mitään hoitoja ruvettu tekemään.
Juu se on korvattu letrozolella, koska sen ei pitäisi niin paljoa ohentaa limakalvoa. En tarkoita että et tietäisi tätä asiaa, kunhan pohdin
Oikeassa olet, näin mä olen myös kuullut. Mulla ei onneksi ole ollut ongelmia sen limakalvon paksuuden kanssa ja clomifen vauva tuhisee sängyssämme.
Oikeassa olet, näin mä olen myös kuullut. Mulla ei onneksi ole ollut ongelmia sen limakalvon paksuuden kanssa ja clomifen vauva tuhisee sängyssämme.
Oi ihanaa
mulla on letroillakin max 7-8mm, nyt toivon pistoksilla paksumpaa..nyt kp11 ja ultra, pelottaa että ovis oli jo tai on huomenna, niin kovat kivut oli eilen..tosin vieläkin jomottelee. Saa nähdä päästäänkö inssiin asti, vai mennäänkö kotipuuhilla
Limppu
Vauhtiin päässyt keskustelija
Millä klinikalla käytte? minäkin olen miettinyt Viroa vaihtoehtona kun en millään jaksaisi jonottaa IVF-hoitoihin pääsyä sen puoli vuotta, kun pääsemme IVF-jonoon vasta alkuvuodesta jos kaikki menee hyvin. Käyn muutenkin Virossa aika usein.
Tuikku84
Vauhtiin päässyt keskustelija
Ärsyttää... nyt dpo.11 ja aamun testi negaa. Juu voihan vielä olla mahkut, että oliskin raskautunut, mutta sen verran kovat menkkaoireet jotenkin päällä, etten itse usko raskauteen!
Harmittaa niin ettei viittis tännekään kirjottaa, mut sitten taas toisaalta saa teistä jotenkin tukea tähän matkaan.
Seuraavaksi olisi siis neljäs inssi ja sit ehkä Ivf-jonoon Husille, jos ei tärppää välissä...
Harmittaa niin ettei viittis tännekään kirjottaa, mut sitten taas toisaalta saa teistä jotenkin tukea tähän matkaan.Seuraavaksi olisi siis neljäs inssi ja sit ehkä Ivf-jonoon Husille, jos ei tärppää välissä...
Mun olotila koko viikolta on ollut aikalailla tuon hymiön kaltainen. :D
Sormet ja varpaat ristissä että vielä ois mahkut!Ärsyttää... nyt dpo.11 ja aamun testi negaa. Juu voihan vielä olla mahkut, että oliskin raskautunut, mutta sen verran kovat menkkaoireet jotenkin päällä, etten itse usko raskauteen!
Seuraavaksi olisi siis neljäs inssi ja sit ehkä Ivf-jonoon Husille, jos ei tärppää välissä...
Tsemppiä!
Omanapa: Oviksen bongaus aloitettu. Käytössä clearbluen digitestit. Flo:n mukaan oviksen ajankohta olisi tiistaina, mutta koska mulla on joka päivä kovemmat oireet lähestyvästä oviksesta, päätin että alan tikuttaa sitä jo nyt. Tänään odotetusti kuitenkaan ei vielä pompsahtanut hymynaamaa (hyvä!).
Limppu
Vauhtiin päässyt keskustelija
Tuikku
Ultrassa käyty. Arvasin ettei inssiin kerkeä.. Kaks follia 18mm ja limis 7,8mm. Tänään Ovitrelle ja kotikonstein mennään...
Voi harmi. Lasketaanko tämä yritys mukaan hoitosuunnitelmassa sovittuun inssimäärään, vaikka ette inssiin asti päässeet?
Kyllä lääkäri sanoi, että sen voisi laskea. Koska kolmesta hoitokerrasta oli alussa puhuttu.. toiv kaikki lääkärit samaa mieltä..
Miten te muut suhtaudutte toisten raskausuutisiin?
Pystyttekö iloitsemaan vilpittömästi muiden onnistumisesta, tunnetteko piston sydämessäni kun ystävänne raskautuu?
Kun oma tilanne on mitä on, niin välillä joudun myöntämään itselleni, että on joskus tosi hankalaa iloita kun kaikki ympärillä saa vauvoja ja toiset jopa raskautuu ensimmäisestä yrityskierrosta. Olen kuitenkin aina omista tunteista huolimatta ollut ystävilleni tukena ja apuna, et en mä kuitenkaan ihan kauhean katkera eukko vielä ole.
kiinnostaa tietää teidän muidenkin ajatuksia aiheesta!
Pystyttekö iloitsemaan vilpittömästi muiden onnistumisesta, tunnetteko piston sydämessäni kun ystävänne raskautuu?
Kun oma tilanne on mitä on, niin välillä joudun myöntämään itselleni, että on joskus tosi hankalaa iloita kun kaikki ympärillä saa vauvoja ja toiset jopa raskautuu ensimmäisestä yrityskierrosta. Olen kuitenkin aina omista tunteista huolimatta ollut ystävilleni tukena ja apuna, et en mä kuitenkaan ihan kauhean katkera eukko vielä ole.
kiinnostaa tietää teidän muidenkin ajatuksia aiheesta!
Miten te muut suhtaudutte toisten raskausuutisiin?
Pystyttekö iloitsemaan vilpittömästi muiden onnistumisesta, tunnetteko piston sydämessäni kun ystävänne raskautuu?
Kun oma tilanne on mitä on, niin välillä joudun myöntämään itselleni, että on joskus tosi hankalaa iloita kun kaikki ympärillä saa vauvoja ja toiset jopa raskautuu ensimmäisestä yrityskierrosta. Olen kuitenkin aina omista tunteista huolimatta ollut ystävilleni tukena ja apuna, et en mä kuitenkaan ihan kauhean katkera eukko vielä ole.
kiinnostaa tietää teidän muidenkin ajatuksia aiheesta!
Tunnen piston mutta olen tukena kavereille, eräille sanoin, että kerron jos ahdistaa liikaa kuulla raskausjuttuja. Mutta on tämä niin epäreilua!
No kyllä, olisi kiva jos voisi ihan tosissaan iloita ilman sitä pistoa. Kaikista pahinta on se, kun ne tutut jotka ei meidän tilannetta tiedä, kommentoivat että ei muuta kuin ehkäisy pois niin kyllä se siitä.. se vasta kirpaiseekin.
Joo tai "älä stressaa"...
Joo siinä on toinen. On inhaa kun tietää kyllä miten ne tarkoittavat hyvää, mutta eihän se oikeasti auta vaan tuntuu vain entistä pahemmalta.
