Inseminaatio/muut hoidot 2018

Uusi keskustelija ilmoittautuu! Oon itsellinen ja käynyt ekan inssin 25.11. Nyt siis menossa piinailua ainakin tuonne 9.12. saakka. Luin tätä keskustelua 45 sivua ja päätin hypätä mukaan. Kertokaa, oi kokeneemmat, miten kestätte nää piinaviikot? Mä huomaan, että olisi iso tarve jutella ja jännittää jonkun kanssa, mutta ei viitsi kovin monelle tilanteesta huudella, ja kun kumppaniakaan ei ole, niin välillä tuntuu, että pää halkeaa. Mulla ei ole ollut mitään erityisiä oireita, mitä nyt mielialat vaihtelevat ihan hulluna, mikä ei liene oire raskaudesta vaan enemmänkin stressistä ja jännityksestä.
 
Uusi keskustelija ilmoittautuu! Oon itsellinen ja käynyt ekan inssin 25.11. Nyt siis menossa piinailua ainakin tuonne 9.12. saakka. Luin tätä keskustelua 45 sivua ja päätin hypätä mukaan. Kertokaa, oi kokeneemmat, miten kestätte nää piinaviikot? Mä huomaan, että olisi iso tarve jutella ja jännittää jonkun kanssa, mutta ei viitsi kovin monelle tilanteesta huudella, ja kun kumppaniakaan ei ole, niin välillä tuntuu, että pää halkeaa. Mulla ei ole ollut mitään erityisiä oireita, mitä nyt mielialat vaihtelevat ihan hulluna, mikä ei liene oire raskaudesta vaan enemmänkin stressistä ja jännityksestä.

Meillä vasta toka inssi takana, mutta odottelu on ollut leppoisaa. Ehkä sen takia, että usko plussaan aika olematon. Menkat pitäisi alkaa itsenäisyyspäivänä. Ei myöskään mitään oireita, mutta ei ollut viimekierrossakaan. Viimekierrossa ekan inssin jälkeen odottaminen oli todellista piinaa. Koko ajan oli keksittävä jotain aktiviteettia ja muuta ajateltavaa, muuten olin kuin perseeseen ammuttu karhu.
Aiemmin Letrozolin kanssa kärsin kamalista pms-oireista, mutta nyt Gonal-f:n kanssa ei mitään fyysisiä vaivoja.
 
Viidettä iltaa piikittämässä Gonal-F ja ylihuomenna on ultra missä annetaan tuomio saadaanko ajoitettua inssi vai ei. vaikka asia jännittää ja pyörii mielessä niin minusta tuntuu että viimeisen kuukauden aikana käyty akupunktio on tuonut minulle (ainakin hetkellisesti) jonkinlaisen sisäisen rauhan ja vähentänyt stressiä. Saa nähdä miten pitkältä nuo piinaviikot tuntuvat jos päästään tokaan inssiin.

Ekan inssin jälkeen niin jännitti kyllä paljon. Kävin paljon lukemassa blogeja, keskustelufoorumeja ja katsoin vlogeja. Kaikki mitä tein pyöri tämän asian ympärillä Päivät eteni hitaasti enkä nyt jälkeenpäin tahdo muistaa miltä se tuntui tai mitä me tehtiin sinä aikana. Se on kadonnut kaikkien muiden kuukausien joukkoon.

Eilen katsoin yhtä vlogia missä pariskunta postasi "1000 päivää lapsettomuutta" vlogin. Se tuntui jotenkin uskomattomalta että miten pitkään täällä useampi ihminen yrittää lasta, oli vaikea kuvitella voisiko tuo olla minä, tuleeko meillekin tuhat päivää täyteen?? Meillä on tällä hetkellä 855 päivää. Toisinaan tuhanteen on vielä pitkä matka ja vaikka mitä voi tapahtua mutta luku on pelottavan iso. :wacky: Kaikkea tällaista on aikaa miettiä kun on piinaviikot ja kaikki muutkin viikot.

Tänään yhteistyökumppani ilmoitti jäävänsä tammikuussa äitiyslomalle. Kaikki katsottiin ihmeissämme sitä kun ei oltu edes huomattu että hän olisi raskaana. Lisäksi raskaana oleva ystäväni on alkanut tuntemaan vaivansa potkuja ja viestiteltiin asiasta. On se niin jännää että voi samaan aikaan olla todella iloinen, vitsailla ja olla ihastunut asiasta mutta sitten myös niin kateellinen ja surullinen. Miksi ei itsellä voi olla sitä samaa onnea ja noita kokemuksia :playful: Menipä tämä taas tunteelliseksi.. heh heh!

Itse jännitän täällä todella mielelläni teidän kanssa ja käyn täällä ja toisessa ryhmässä säännöllisesti katsomassa onko kukaan päivittänyt mitään :happy: Kaikki päivitykset ovat tervetulleita
(ehkä tässä täytyisi pikkuhiljaa oikeasti kirjautua käyttäjäksi eikä vain olla vierailija :playful:)
 
Heippa täältä,

kolmas inssi takana. Nyt odotellaan mitä tapahtuu. Kaikki oli taas kaikinpuolin täydellistä inssissä. Toivotaan, että tuottaisi tulosta.

Mä olen ottanut tän prosessin aikalailla hyvin. Tosin vaikeimmat päivät on juuri ennen oletettuja menkkoja. Täytyy vaan luottaa prosessiin ja omaan kehoon.

Tsemppiä kaikille :smiley-angelic003
 
Ihanaa, onhan täällä muitakin :)

Kuten Buubilla, mullakin usko onnistumiseen ekalla ja vielä omaan kiertoon tehdyllä inssillä on aika olematon. Olin itse sitä mieltä, että kun oon jo vanha, ei kannattaisi enää näin pehmeillä keinoilla edes kokeilla, mutta uskoin tietenkin sitten lääkärin näkemystä asiasta. Tän ekan inssin jälkeen tulee pakosti tauko, koska rahaa ei ole. Ajattelin, että korkeintaan kolme kertaa haluaisin inseminaatiota kokeilla, sitten olisi hyvä siirtyä jo ripeästi IVF:ään. Oon jonossa julkiselle puolelle myös, nyt kun sekin tuli mahdolliseksi.

Ajattelin, etten todellakaan ala lukea mitään nettipalstoja, mutta täälläpä sitä ollaan :D. Testaamista ajattelin odotella kyllä ihan vähintään siihen viralliseen testipäivään.

Pupsis, toi on tosi tärkeä aihe, jonka nostat esille. Musta on myös todella hankalaa pyöritellä niitä jokseenkin monitahoisia fiiliksiä joita joutuu kohtaamaan, kun joku kertoo olevansa raskaana. Mulla myös töissä joku aika sitten oli vastaava tilanne, ja voin sanoa, että koville otti. Etenkin siksi, että tämä henkilö manasi itse raskauden ajoitusta, koska ei olisi nyt työtilanteen ja vielä pienen esikoisen vuoksi halunnut ihan toista perään. Rehellisesti teki mieli heittää nitojalla, vaikka olin toki myös tosi onnellinen hänen puolestaan, kun eihän se minulta ole pois, että toiset perheytyvät. Välillä en tiedä, onko toisten raskausuutisissa rankempaa se suru, jonka eteen itse joutuu, vai se syyllisyys, jota pimeistä fiiliksistään kantaa.

Hilja-Maaria tsemppiä inssiin! Toivottavasti pääset tällä viikolla! Ja tsemppiä myös Laventeliko!
 
Ajattelin tulla kertomaan posiitivista ja toivottavasti toivoa antavan kirjoituksen teille inssiä läpikäyville!

Meillä lapsettomuutta takana reilu vuosi, luomuna 1 km alkuraskaudessa ja taustalla vuosiavuosia sitten toinen toisessa suhteessa. Hakeuduttiin vuoden kohdalla tutkimuksiin eikä varsinaista syytä oikein löytynyt. Amh-arvo tosin oli vain 1,0, mutta munarakkuloita kuitenkin ultrassa näkyi. Johtunee siis varmaan osaksi meidän iästä, itse olen 32 ja mies 38.

Ensimmäinen inssi tehtiin lokakuun lopulla ja olin sen suhteen todella skeptinen. Olin aivan varma, että en ole raskaana ja pitkin hampain tein testipäivänä testin. Yllätys olikin suuri, kun se näyttikin haaleaa viivaa! Nyt viikkoja onkin 6+6 ja alle viikko, niin on ultra. Ei tätä vieläkään uskalla todeksi uskoa, ja ties kuinka kauan siihen sitten menee jos siellä elävä tyyppi onkin :happy:
 
Ajattelin tulla kertomaan posiitivista ja toivottavasti toivoa antavan kirjoituksen teille inssiä läpikäyville!

Meillä lapsettomuutta takana reilu vuosi, luomuna 1 km alkuraskaudessa ja taustalla vuosiavuosia sitten toinen toisessa suhteessa. Hakeuduttiin vuoden kohdalla tutkimuksiin eikä varsinaista syytä oikein löytynyt. Amh-arvo tosin oli vain 1,0, mutta munarakkuloita kuitenkin ultrassa näkyi. Johtunee siis varmaan osaksi meidän iästä, itse olen 32 ja mies 38.

Ensimmäinen inssi tehtiin lokakuun lopulla ja olin sen suhteen todella skeptinen. Olin aivan varma, että en ole raskaana ja pitkin hampain tein testipäivänä testin. Yllätys olikin suuri, kun se näyttikin haaleaa viivaa! Nyt viikkoja onkin 6+6 ja alle viikko, niin on ultra. Ei tätä vieläkään uskalla todeksi uskoa, ja ties kuinka kauan siihen sitten menee jos siellä elävä tyyppi onkin :happy:


Oi miten ihana kuulla!! :happy: tämä lisää uskoa siihen että vielä voi onnistua. Onneksi olkoon Sorjis ja toivottavasti odotusaika menee hyvin ja tulevassa ultrassa löyty vahva syke :Heartred
Haluaisitko kertoa vähän tarkempia yksityiskohtia inssistä? munarakkulan koko, oliko yksi vai kaksi yms...
 
Oi miten ihana kuulla!! :happy: tämä lisää uskoa siihen että vielä voi onnistua. Onneksi olkoon Sorjis ja toivottavasti odotusaika menee hyvin ja tulevassa ultrassa löyty vahva syke :Heartred
Haluaisitko kertoa vähän tarkempia yksityiskohtia inssistä? munarakkulan koko, oliko yksi vai kaksi yms...

Munarakkuloita oli lopulta kypsynyt muistaakseni yksi 17mm kokoinen, aikaisemmassa ultrassa näkyi kaksi, mutta se toinen katosi/lakkasi kasvamasta tai mitä niille sitten tapahtuukaan :D

Se itse inssi oli nopeasti ohi ja kivuton. Ultraus ensin tietysti.Lääkäri näytti, että se pesty sperma oli kenen pitää ja sitten se jo ruutattiin sisään :laughing002 Siitä sai sitten nousta heti ylöskin.

Oviskin oli vasta inssiä seuraavana päivänä.
 
Sorjis, tosiaan huojentavaa kuulla onnistumisesta! Onnea! :) Oliko teillä ovulaatioinduktiota ollenkaan? Paljon oli limis? Oliko raskausoireita ennen testin tekoa?

Täällä puhuttiin piinaviikkojen kestämisestä. Huoh. Eipä niitä kovin hyvin jaksakaan. Nytkin tuntuu että 24/7 on ajatus mahdollisessa raskaudessa, tai ettei sitä tärppiä kuitenkaan oo tapahtunut mutta seuraavassa hetkessä kuumeisesti ettii raskausoireita ja mitä vielä... Ei jestas sentään. Millä tää aika kuluuuuuuu :eek:
On kyllä nännit arat edelleen ja musta rinnatkin on turvonneet, jotenki pyöreemmäät. Hmm... Vai kuvittelenko vain.. Voihan johtua ovitrellesta vielä ku vasta 5päivää sen laitosta.
 
Sorjis, tosiaan huojentavaa kuulla onnistumisesta! Onnea! :) Oliko teillä ovulaatioinduktiota ollenkaan? Paljon oli limis? Oliko raskausoireita ennen testin tekoa?

En muista paljon se limakalvo oli, 8 jotain? Kuulemma kuitenkin kolmikerroksinen, kuten pitikin.
Oli induktio, pistelin Gonalia 50/pvä ja irrotus tapahtu Pregnylillä.

En muista, että olisi ollut mitään oiretta, kun olin tosiaan todella yllättynyt tuosta positiivisesta tuloksesta! Ainoat mitä nyt tuli mieleen oli todella pieni pahoinvointi autossa, jos matkustaessa selasi puhelinta ja kylmä. Nuo nyt taas tosin oli sellaisia, että tulee välillä normaalistikin, niin en enempää kiinnittänyt huomiota.
 
ME PÄÄSTÄÄN INSSIIN!!!! :smiley-bounce016

Eli toka inseminaatio tulee olemaan ensi maanantaina.

Lääkärikäynnillä ja ultrassa selvisi seuraavat asiat: kaksi munarakkulaa oikealla puolella noin 12-13 mm. Toinen niistä on vähän litteä niin voi olla ettei ole kelpoinen. Limis oli hyvä 7,8mm. Ultratessa lääkäri sanoi ensimmäistä kertaa ääneen että minulla voisi olla endometrioosi, mikä selittäisi PALJON!! Tällä erää ei tehdä mitään vaan jatketaan tarkkailua.

Eli nyt jatkan pistämistä, 50 yksikköä Gonal-F, yhteensä tulee pistopäiviä 9kpl. Lauantaina pistän Ovitrelle piikin, maanantaina inssiin ja keskiviikosta alkaen lugesteronet aamuin illoin.

Olen niin onnellinen ettei tämä kierto mene hukkaan ja päästään yrittämään :happy:
 
Täällä kp 29, inssi tehtiin 19.11. mutta siittiöitä oli vain alle 4milj/ml. Yksi 20 mm follikkeli ja kohdun limakalvo 12,5mm.
Siittiöiden määrä oli aika huono ja mieli oli matala. Yhdynnässä kuitenkin oltiin vielä samana iltana ja seuraavana päivänä, jolloin oli ovis.
Toivoa onnistumisesta mulla ei ollut, ja aloin varautua ivf-jonoon. Tänään odotin vuotoa alkavaksi ja läheisten painostuksesta tein liuskatestin. En vieläkään voi uskoa todeksi kahta viivaa! En ole ikinä tämän kahden vuoden aikana nähnyt kahta viivaa testeissä!
Sain varhaisultraan ajan 27.12. Tänään ostan vielä digitestin varmistukseksi.
 
Hienoja uutisia Pupsis!!

Onko teillä kokemuksia clearblue early detection -raskaustestistä? Mulla olisi "virallinen" testipäivä maanantaina, mutta tuo lupaisi tuloksia jo perjantaina, eli siis huomenna. Kelailin tässä, että ensi viikosta on tulossa töiden puolesta ja muutenkin tosi rankka, ollisi ihanaa jos voisi prosessoida tulosta (jonka oletan olevan negatiivinen) rauhassa viikonlopun yli, eikä aloittaa viikkoa huonoilla uutisilla. Onko mitään järkeä yrittää testata jo perjantaina tuollaisella?
 
Onnea Buubi!!!!!!! :blob6 aivan mahtava uutinen! Jospa nyt tämä niin sanottu "plussa" aalto tulisi :) Oi nyt toivotaan että kaikki etenee hyvin. Päivittäisitkö sitten vähän oireita matkan varrella ja miten varhaisultra menee. Kerrotko lisäksi onko sinulla Lugesterone käytössä sekä jatkuuko niiden käyttö nyt kun raskaus on todettu?


Prometheia: itsellä ei ainakaan ole kokemusta clear bluen raskaustesteistä, ainoastaan halvoista liuskatesteistä. Ja ei ole muutenkaan kokemusta positiivisesta tuloksesta niin aika yksipuolinen kokemus näistä raskaustesteistä.
 
Onnea Buubi!!!!!!! :blob6 aivan mahtava uutinen! Jospa nyt tämä niin sanottu "plussa" aalto tulisi :) Oi nyt toivotaan että kaikki etenee hyvin. Päivittäisitkö sitten vähän oireita matkan varrella ja miten varhaisultra menee. Kerrotko lisäksi onko sinulla Lugesterone käytössä sekä jatkuuko niiden käyttö nyt kun raskaus on todettu?


Prometheia: itsellä ei ainakaan ole kokemusta clear bluen raskaustesteistä, ainoastaan halvoista liuskatesteistä. Ja ei ole muutenkaan kokemusta positiivisesta tuloksesta niin aika yksipuolinen kokemus näistä raskaustesteistä.

Kiitos :Heartpink
Mitään tukilääkettä ei ole käytössä. Näin alkuun oireita onneksi on ollut vasta rintojen arkuus ja turvotus. Pelottaa vähän pahoinvointi :scratch
 
Buubi, paljon onnea plussasta!! Toivotaan että kaveri pysyy kyydissä:cat: Oliko sulla oireita ennen raskaustestin tekoa? Tuo rintojen arkuus ja turvotus?
 
Takaisin
Top