Imetys

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Ahven
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mulla oli viimeksi tosi pahat ja kesti noin 3pv itse koin ne jotenki tosi raskaina ku kroppa oli kuin jyrän alle jäänny synnytyksen jäliltä olin jotenki fyysisesti ihan loppu ekat päivät sitten siihen päälle ne supistukset niin tuli vähän itkeskeltyäkin sairaalassa sitä olotilaa.
 
Täällä kans toivotaan että imetys onnistuis, parhaani ainakin tällä kertaa yritän. Esikoisen aikaan olin ilmeisesti niin nuori ja jotenkin nyt näin jälkikäteen ajateltuna häpesin koko asiaa, en raaskinut pyytää neuvoa tai uskaltanut. Ja mielestäni sairaalassa myös kovin vähän ensi päiviä neuvottiin. Raskauden aikana olin jo tosi epäileväinen että ei tuu maitoa ja ruokin itseni siihen uskoon että ei se onnistu kuitenkaan. Esikoista imetin siis osittain reilut 4 kuukautta ja nuorinta 6 kk:tta osittain. Molemmista on kasvanut täyspäisiä nuoria ja terveitä, kumpikaan ei ole sairastellut juuri mitään.
Mutta tämän ehkä viimeisen kohdalla toivoisin kaiken menevän toisin. Olen kirjastosta haalinut muutaman kirjan, lukenut ja opetellut. Suorastaan jo odotan yhteisiä imetyshetkiä :Heartblue ollaan kyllä hommattu kaappiin varuuksi pullo, toivottavasti tulee sen verran maitoa että riittäisi myös lypsämiseen.
 
Mua on näistä jälkisupistuksista varoiteltu. Ekasta ei tullut lainkaan ja nyt jännittää mitä sieltä tulee. Moni sanoo että pahenee joka lapsen myötä. Onko kokemuksia?

No voi luoja, jos ne pahenee joka kerta :/
Ekasta ei ollut ja tokasta oli kamalat. Voin kertoa myöhemmin tästä kolmannesta :D
 
Olin varmaan oikeasti näitä joilla ois maito tyrehtynyt jos olisin yhtään antanut edes ajatukselle liekaa. Onneksi olin niin tyhmä (?) ettei tullut edes mieleen esikoisen kanssa et maitoa ei välttämättä tule tarpeeksi. Esikoinen meni siis ekan viikon aikana keltaiseksi ja sairaalassa imetin 3h välein, punnitsin vauvaa ennen ja jälkeen ja kun en imettänyt niin pumppasin kaiken mitä pystyi. Niukasti tuli maitoa mutta just sen verran ettei tarvinnut muiden maitoja antaa. Lapsi oli niin nuutunut ettei jaksanut syödä itse pitkään ja siksi oli niin tärkeää että sai pullosta sen mitä ei jaksanut itse imeä (eli vähemmällä työllä). Vasta n nelisen viikkoa synnytyksestä mulla nousi maito kunnolla ja sithän sitä tulikin ihan urakalla. Vuoden iässä lopetin esikoisen imettämisen.
 
Toivon, että imetys onnistuu myös tällä kertaa. Viime lapsen imetyksestä jäi lämpimiä muistoja. Ja joku tuolla kertoikin, että vaikka alku olisi ehkä hieman kivikkoisen tuntuinen kipeine nänneineen ja kivikovine rintoineen (kunhan se maito ensin edes nousee!!), niin kyllä se imetys on pian myös todella vaivatonta. Stressiä ei kuitenkaan kannata ottaa. Tutustuu tarkoin eri vaiheisiin, imetysasentoihin ja varustautuu esim vauvan asentorajoituksiin, niin yllätys ei ainakaan ole sitten niin kova. Mä olin nimittäin esikoista odottaessa yhtä tietämätön imetyksestä kuin ahven. Luulin, että tissi suuhun ja homma rullaa. Onneksi aloin tutkia asiaa sitten ennen synnytystä, niin shokki imetyksen sitovuudesta ei ollut niin iso. Esikoisen imetys kesti meillä yhteensä 1 v 9 kk enkä vaihtaisi niistä hetkeäkään pois.
 
Se piti vielä lisätä, että pitkä synnytys ja lopulta sektio aiheutti itselle aikamoisen stressin ja mulla maito nousi vasta viidentenä päivänä. Kyllä taisin pariin kertaan itkeä typeriä rintojani, jotka ei tajunnut ruokkia vauvaa aikaisemmin. Pidin toki vauvaa tiheästi rinnalla ja siitä oli hyötyä. Kun maito alkoi nousta, niin sitten se kyllä nousi rytinällä.
 
Mulla oli jo pohjalla ajatus että maitoa ei tuu tarpeeksi kun isosiskolla oli niin. Tai mukamas oli niin. Tyttö sai kyllä synnärillä ekana iltana jo jonkun muun maitoa, kun huusi vaan nälkäänsä.
Kaks yötä vauvaan, katotaan miten lähtee maito tulemaan leikkauksen jälkeen.
 
Meillä neuvolassa suositeltiin jo hyvissä ajoin rintakumin hankkimista, muutenkin mun oma terveydenhoitaja on tosi järkevä, eikä millään tavalla tuomitse tai syyllistä mistään asiasta :)

Noissa rintaraivareissa ja toispuoleisessa imemisessä kannattaa miettiä myös osteopatiaa vauvalle etenkin, jos synnytys ei ole edennyt normaalisti (sektio, pitkittynyt tms), jolloin vauva ei ehkä ole käynyt läpi ns. normaaleja synnytykseen kuuluvia vaiheita ja saattaa olla ihan kipeä tai kireä jostain.
 
Hyi olin unohtanut koko jälkisupistukset! Tokasta joka imetyksellä alkoi tosiaan hirveä menkkakipu, mutta en muista että olis pahana kestäny kovin kauan. Yritin lohduttaa itseä sillä että kohtu muka tyhjenis nopeempaa ku kunnolla menkkasupistaa :rolleyes:
 
Mitenköhän noi jälkisupistukset menee sektiossa? Muistan et ekan kanssa oli jokusia ensimmäisinä päivinä ja ne oli kyllä ihan kauheita.
 
Ihanaa, että täällä tulee kaikki asiat esiin. Jälkisupistukset on monelle tutulleni tulleet yllätyksenä, kun niistä harvoin mainitaan etukäteen. Onneksi täällä on kerrottu niistäkin :) <3
 
Ahven, mä en tuntenut yhtäkään jälkisupistusta sektion jälkeen. Siinä pari päivää saa aika voimakkaita särkylääkkeitä, joten ne vei varmasti jälkisupistukset. Ei siis huolta :)
 
Ja voitte varautua siihen ällöttävään kokemukseen kun ootte synnyttänyt että vatsa on vielä pallo vaikka se on tyhjä. Se oli mulle kyllä ällöttävän hämmentävä fiilis :wacky:
 
Tuo pallomainen maha on muuten jännä juttu, koska mulla ei jäänyt esikoisesta sitä palloa siihen eteen, vaikka odotin niin tapahtuvan. Tästä jää varmaan sitten joku tuplamahan kokoinen röllykkä tuohon eteen, kun viimeksi pääsin kuin koira veräjästä :laughing002
 
Imme, oo onnellinen, se oli niin ällöä. Kannat vauva mahaa vaikka se on tyhjä. Vieläki oksettaa. Onneks se lähtee kyl jokusessa päivässä. Yök.
 
Mä sain kanssa vyöhyketerapiasta hyviä vinkkejä jos imetys on alunkin jälkeen kivuliasta. Se ei siis aina "johdu äidistä" eli asennosta tms. Vaan vauva saattaa tosiaan olla kipeä synnytyksestä ja leuat kireät ja suu ei aukea oikein jolloin kipu johtuu tällä tavoin väärästä imemisestä vaikka ote olisi sinänsä oikea. Vauvan pään kalvot (tai jotkin) saattavat olla myös kireät, joka vaikuttaa. Kuulemma päätä, poskia ja leukoja voi hieroa hellästi ja sormea pyöritellä suussa sivellen ikeniä, huulia ja laittaen pientä painetta kitalakeen, joka saattaa olla muodoltaan painunut (jos vauva on kohdussa imenyt paljon nyrkkiä). Eipä käynyt tuollaiset asiat pienessä mielessäkään.
Meille tuli viime sessiossa vaan puhe imetyksestä kun kerroin esikoisen pitkittyneestä ponnistusvaiheesta ja vauvan päässä olleesta "sarvesta" (vaikka imukuppia ei käytetty). Hän vaan totesi että vauva on varmasti ollut synnytyksen jälkeen kipeä ja oliko imetys hankalaa. Näin siis löytyi yksi mahdollinen selitys sille miksi imetys meillä oli alunkin jälkeen useamman viikon kivuliasta.

Toivotaan että nyt sujuu paremmin, mutta jos ongelmia ilmenee niin en jää odottelemaan, vaan haen heti apua.
 
Mulla maha pömpötti kyl synnytyksen jälkeen eli ei se mihkään ns kadonnut, mut se oli ihan.sellanen löllö. Se oli kans ällöö! En tunnistanu sitä vauvamahaks, mut ei ollu normimahakaan. Sellanen veltto löllerö, mutta silti pömpällään :grin :facepalm:
 
Täällähän on hyviä juttuja/ohjeita/neuvoja imetykseen liittyen. Noista jälkisupistuksista, ne tosiaan pahenee mitä enemmän synnytyksiä takana. Kohdulla on enemmän tekemistä pienentyä, kun monta kertaa jo venynyt suureksi, ja tästä syystä yleensä monet kokee jälkisupistukset kerta kerran jälkeen kipeimmiksi. Voin kyllä ihan kokemuksesta allekirjoittaa tämän, ekasta ei tullut yhtään, tokasta tosi kovat ja tästä kolmannesta kans tosi kovat, mut ehkä eivät tällä kolmannella kertaa kestäneen muutamaa päivää pitempään. Oisko n.5päivää kestäneet nyt.
 
Huutelen täältä taustalta viikon vanhan vauvan kanssa(toinen lapsi).
Jälkisupistukset oli kyllä selkeästi voimakkaampia nyt toisen kanssa, kesti noin 5pv ja voimakkaimmillaan oli 1-2 vrk synnytyksestä, imetyksen aikana tosiaan ihan synnytykseen alkuvaiheeseen verrattavia kipuja. Burana 600mg sain synnärillä täydet määrät jotka vei pahimman terän jälkisupistuksesta pois. Jälkisupparit teki imetyksen tosi epämiellyttäväksi kun tiesi että kun vauvan ottaa rinnalle niin supistukset alkaa :S

Synnärillä suosittelen myös pyytämään hoitajia tarkistamaan imetysotteen jos imetys sattuu muutaman imun jälkeen vielä tai nänni on imetyksen jälkeen erikoisen muotoinen, itsellä meni vereslihalle nännit hieman väärästä imuotteesta, mutta nyt jo tilanne korjaantunut ^.^

Maidonnousu oli myös tokalla kerralla nyt kivuliaampi kokemus ja rinnat tuntuivat ja näyttivät räjähtävän noin 2-3pv synnytyksestä :D
 
Takaisin
Top