Imettävät kuumeilijat

Kiitos! Toivotaan, että olisi juurikin tuota normaalia ja harmitonta vuotoa. :) Mä oon kyllä jokseenkin niin ihmeissäni että ylipäätään oon nyt plussannut imetyksen aikana. Olin jotenkin ihan varma ettei voi olla mahdollista minun kohdallani :D
 
Onnee mimmi ja vahvistumista!! Niinku sanottu, noi PCt ei kyl huviksee viivoja anna :)!
Mä olen vuotanu osassa raskauksia. Yksi luomu vuosi menkkojen aikaan limaista verisuhrua muttei äityny menkoiksi. Yhdessä hoitoalkuisessa vuodin niagaran lailla rv12 asti on off.
 
Täällä ei vieläkään kp1. Täti koputteli ovelle, mutta lähti pois. Jospa huomenna hanat aukeaa ja päästään sen jälkeen yrittämään tammikuista. Tein testinkin aamulla, mutta kyllä se oli ihan negatiivinen.
 
Täällä nyt viikon ollu kamala flunssa päällä ja ei tunnu menevän ohi. Et siinämielessä tän kierron jo heittäny romukoppaan koska epöilen että en ovuloi kun sen verran kipee. Ois kyl ylläri jos tästä kierrosta tulis plussa.

Tsempit niille joilla täti tulossa.
Onnea mimmille plussasta❤
 
Juu on alkanu. Puolen vuoden kohdalla kierto starttas vaikka imetän vielä ympäri vuorokauden.
 
Testasin joo tänään. En ehtinyt kuvaa nappaa, mutta oli vähän viiva vahvistunut. :) Ei kyllä vielä samanlainen kuin kontrolli. Testailen joka toinen päivä ainaki nuo 3 liuskatesteillä mitä vielä jäljellä. Ja ehkä tilaan digit vielä rakauskeijulta ni näkee nouseeko viikot. Ei niin kallis ollu ku muistin. 18e 2 digiä. Apteekista 1 maksoi melkein 16e. :O niin ja vieläki tulee välillä pyyhittäessä ruskeeta tuhrua, mutta neuvolasta sanoi että on tosi yleistä ja normaalia, kun kysyin samalla kun varasin ekan ajan sinne. :) 8.12 olisi LA jos ei kauheesti heitä mun kierron pituus arvio.
 
Hienoo Mimmi :joyful:! Oi ihana joulutonttu! Toivotaan että kaikki menee ny hyvin eikä tuhru kerro mitään
Vahvistuminen on just enemmänkin se juttu. Tietysti jos ikuisesti on about ”haamua” niin kyllähän se jostain kertoo mutta itselläkin hcg on ollu verikokeissa satoja ellei tuhansia eikä viiva tullu hetkeen kontrollin vahvuiseksi. Toki vahvistui nopsaan mutta kontrollin vahvuiseksi vasta joskus ties millon ja kaikki testimerkit ei koskaan antanu mitään ”kontrollia vahvempaa”. En edes ymmärrä mistä se legenda on peräisin ku kaikki kyttää sitä et millon se on kontrollia vahvempi :grinSikäli se värin vahvuus ei ihan kaikkee kerro. Ja voin valehtelematta sanoa et oon kaikissa kahdeksassa raskaudessa testannu varmasti sata testiä monelta merkiltä:laughing001 :smiley-angelic006 ja hcgtä mitattu ainakin kolmessa raskaudessa. Kahdessa useaan otteeseen :angelic:
Mut eihän sulla kai vielä edes oo juuri menkatkaan myöhässä :pompus: :think005?

Mua ärsyttää tää typerä kuumeilu :smiley-angry017 En ”voi” kellekään tätä fiilistä jakaa, kierto ei oo edes alkanu ja plaaplaa. Tekis mieli vaan harrastuksena tehdä noita ovistikkuja vaikka tiedän että turhapa niitä on seuraavaa puoltavuotta tehdä vaan tekemisen ilosta :hilarious: mut miten hauskaa onkaan nähdä kaks viivaa tikussa :laughing001
 
Joo, ei nyt kauheesti ole menkatkaan myöhässä. Viime kierto oli 29päivää eli nyt olis sit vasta kp 31 :D mutta raskausoireet nostaa jo päätä. Huonoa tekee, kylmä ja väsy on. Vatsassa myllää, pulputtaa ja rintojs vihloo. Esikon kohdalla ei ollut mitään oikein mitään oireita. Olisko nyt sitten eri sukupuolta...hmm. :D

Kuumeilu on kyllä ärsyttävää! Mä kerroin yhdelle ystävälle että vauva on tervetullut, ihan vaan siksi että saa purkaa myös odottamisen odottamisen tunteista ym. Hälle kyllä kerroin jo plussastakin kun sattui samana päivänä käydä kylässä. :)
 
Oli taas tänään vähän vahvempi viiva. Ainakin vielä nousee hyvin hormoni. :) Alkoi oikein naurattaa, kun viikonloppuna oli aika onnellinen ja iloinen olo koko raskaus uutisesta, mutta sitten maanantaina tuli ihan puskista toisenlaisia ajatuksia. Ihan mahaan sattui ajatus, että apua, kohta mun tyttö joutuu jakamaan äidin ja kasvamaan "isoksi". Sitten alkoi jo olemaan vähän paniikin omaisia tuntemuksia, että oltiinko nyt vähän liian hätäisiä tässä yrittämisessä ja voisko tän jotenki vielä perua. 2,5v tulee ikäeroa näille, onko se ihan liian vähän ja huono ajankohta ymym. :D Tais olla lievä ajatustulva kaikesta ja onneksi ohimenevä. Rakkaus esikoista kohtaan on vaan jotain niin uskomattoman voimakasta että tuntuu ihan hullulta voiko sitä riittää toisellekin ilman että esikko jää paitsi. Jos ymmärrätte mitä tarkoitan.
 
Onnea viivan vahvistumisesta Mimmi :) Ja ymmärrän hyvin, tuntuu kaukaiselta että olisi toinenkin lapsi eikä esikoinen saisi enää kaikkea huomiota!
 
Eihän ikinä ole täydellinen aika saada lapsia tsi mikään ei ole hyvä ikäero, kun se on liian suuri tai liian pieni tai joku uhmavaihe on menossa. :rolleyes:

Toisaalta ymmärtää nyt niitä, jotka ovat halunneet vain yhden lapsen. Häneen voi keskittyä täysin eikä jää niin paljon paitsi vanhempien huomiosta, kun tuntuu, että työn ohessa ei aikaa jää tarpeeksi perheelle muutenkaan.

Omanapailua: kp36/28-31 vaihtui vihdoin kp1:ksi. Kaupasta lähti mukaan ovulaatiotestejäkin. Uuden vuoden vauvaa vaan tekemään.
 
Tälläinen viiva. :D Kai näistä hetkistä pitää ottaa kaikki ilo irti ja kuvailla kaikki testit ihailtavaksi, kun mies on aina sanonut että kaksi lasta on sitten se mihin jäädään . Ite olisin valmis perustamaan kunnon katraan (tai ainakin vielä näin yhden lapsen äitinä voi vielä tietämättömänä haaveilla):D .

Olipa kiva Pronssi, että kiertosi käynnistyi (Tai tietysti se toinen vaihtoehto olisi se toivotumpi), mutta nyt onnea seuraavaan kiertoon ja toivotaan alkuvuoden plussaa! Tsemppiä kaikille piinailuihin. Jos saataisi kunnon plussaporukka kasaan! :)
 

Liitteet

  • 1554321701280.jpg
    1554321701280.jpg
    24.9 KB · Katsottu: 358
Mimmi, hyvä viiva! Joko se vuotelu loppui?

Pronssille peukut uuteen kiertoon. Ja ihan totta, samaa mieltä. Mä kans pystyn hyvin ymmärtämään yksilapsisia perheitä. Kyllähän perhekoon kasvu vaikuttaa moneen asiaan..

Itse voin sanoo näin kolmen äitinä että en ehkä ihan täysin sisäistänyt aikoinaan mitä tää tuo tullessaan. Tavallaan olen kans ollu isomman katraan haaveilija, elämä vaikeutti lapsen saantia ja..no tässä ollaan. Mut kyl yhden kanssa meillä oli jokseenkin ”rennompaa” kaikkineen, käytiin perheenä ja pariskuntanakin reissuissa, lapselle oli helppo etsiä hoitajaa jne. Nyt oma aika on nolla, parisuhdeaika miinus sata, matkoilla ei oo vara enää samalleen käydä. Kaikki väsyneitä, harrasteralli vie paljon vapaa-ajasta, lapset tappelee paljon keskenään :sorry::hilarious: Ei sillä etteikö ne rakkaita olis ja tekemällä tehtyjä ja kovin haluttuja :grin. Tietysti osa ihmisiä on enemmän semmoisia enemmän..miten sanois.. ”mammahahmoja” että elämän sisältö tehdään lapsien avulla. Jos niin saa sanoa.
 
Heips! Uusi pienesti kuumeilija ilmoittautuu. Ehkäisy ollut pois viime elokuusta. Yöimetykset lopetin kokonaan vasta vähän sen jälkeen. Ilmeisesti ennen sitä ei edes ole ollut oikeaa kiertoa, kun alkuun tein useamman turhan testin, kun menkkoja ei vaan kuulunut. Joulun jälkeen vähensin päiväimetyksiäkin radikaalisti, mutta ei näytä siitäkään olleen apua. Nyt tosin lapsi on käynyt taas rinnalla tiheämpään kun on ollut kipeänä. Joutuu varmaan lopettamaan kokonaan pääsiäisenä, kun lapsi velhoutuu, josko sitten mahdollisuudet paranisi.
Onko muita samassa tilanteessa olevia?
 
Alkoi oikein naurattaa, kun viikonloppuna oli aika onnellinen ja iloinen olo koko raskaus uutisesta, mutta sitten maanantaina tuli ihan puskista toisenlaisia ajatuksia. Ihan mahaan sattui ajatus, että apua, kohta mun tyttö joutuu jakamaan äidin ja kasvamaan "isoksi". Sitten alkoi jo olemaan vähän paniikin omaisia tuntemuksia, että oltiinko nyt vähän liian hätäisiä tässä yrittämisessä ja voisko tän jotenki vielä perua. 2,5v tulee ikäeroa näille, onko se ihan liian vähän ja huono ajankohta ymym. :D Tais olla lievä ajatustulva kaikesta ja onneksi ohimenevä.

Niin vahvasti TÄMÄ! Onneksi 9 kuukautta on pitkä aika orientoitua ajatukseen. :joyful: Tai niin mä ainakin ajattelen. Mulla tuli kans sellanen paniikki aluksi kun kaikki tapahtui niin nopeasti (meillä tärppäs kertalaakista). Nyt on 6+5 ja alkaa pikku hiljaa tupsahdella niitä iloajatuksia, kun välillä muistaa että: "Mä olen raskaana! :Heartred" Että uskon, että siihen tässä orientoituu ja kun konkretiaa tulee ultrien ja muiden kautta niin ilo kasvaa. :)
 
Noin kerran päivässä tulee edelleen ihan tosi tosi pieni määrä ruskeeta tuhrua paperiin. Toivottavasti loppuisi pian kokonaan tai juuri pysyisi tuollaisena todella vähäisenä.

Niin ja taidan kyllä olla juurikin sellainen mammahahmo. (Tai vielä ainakin kuvittelen olevani, katsotaan kuinka lähtee tukka päästä ensi vuonna) :D tai ainakin tällä hetkellä. Jotenkin oon kokenut että oon jo elänyt niin sitä muuta elämää ennen lasta ihan kyllästymiseen ja tätä perhe elämää on odotettu niin kauan ja ollut se suurin The unelma. Sitten kun on ihan kypsä tähän pikkulapsi arkeen, niin sitten toivon, että saisi edes joskus vapaita reissuja yksin tai yhdessä puolison kanssa. Tällä hetkellä ei ole sen kummempia halujakaan lähteä minnekään minne ei voisi perheenäkin mennä. Mutta niin, helppoa se on puhua tosiaan sen YHDEN lapsen vanhempana. Luotan sanoihisi kyllä täysin mitä elämä tuo tullessaan! :D

Tervetuloa mukaan aamutorkku. Mulla on kesällä 2v täyttävä lapsi ja nyt juuri viime viikonloppuna sain tietää olevani raskaana. Yöimetyksen lopetin 1v 5kk iässä ja sen jälkeen olen imettänyt n. 3x vrk. Ja joulun aikoihin jätettiin ehkäisy pois. Kierto käynnistyi tytön ollessa n. 10kk. Luulin itse myös, että ei mitään mahkuja raskautua imetyksen aikana ja olin henkisesti valmistautunut siihen että kesällä voisi lopettaa jos en plussaa siihen mennessä. Ja näin on nyt asiat. Toivottavasti teillä käy samallalailla! :)



Tervetuloa aamutorkku.
 
Mimmi. No joo. Sama itsellä. Siis noin muuten. Mua ei enää oo vuosiin napannu mitkää baarit tai omat sellaiset menot, rakastan vaan olla plus harrastaa. Menot on onneks menty vuosia sitten kun lapset sain vähän vanhempana. Mut ehkä se semmonen arjen rentous välil puuttuu :hilarious: Tai no. Esim matkailu on kallista jne. Jotenki yhteiskunta on rakennettu maksimissaan 2+2 perheille. Hotellit ja muut nihkeilee isomman poppoon kanssa ja perushuoneisiin ei mahdu :rolleyes: Mut joo, noin muuten voisin olla periaatteessa semmonen semi-kotiäiti forever. Aina saatavilla. Tehdä vähän työkeikkaa ja sit olla kotona. Kahden ekan kans olin putkeen 7v, välillä kyl olis tarvinnu myös aikuisten seuraa o_O:laughing001 uraäitiä musta ei saa vaikka semmoinen ammatti periaatteessa olis :angelic:
 
Takaisin
Top