Ikää yli 35 ja esikoinen tulossa, vertaistukea kaivataan :)

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Nyytikki
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Piti Vieno edelliseen lisätä vielä noista päikkäreistä. Meillä on nyt päästy siitä vaiheesta ettei päivällä enää nukuttaisi. Nyt otetaan parit parin tunnin päikkärit! Tosin pari tuntia on se maksimi, mutta nukahtaa helposti (kuten ennen tuota valvomiskautta) uudestaankin. Tsemppiä ja toivottavasti teilläkin pian päiväunet palaa! Ei sillä, yöunet on kyllä tärkeemmät :) Meillä oli ke viimoiset rokotteet ja jostain syystä nyt pari yötä menneet huonosti, tai lähinnä useasti syöden, toivotaan, että rauhoittuu..

Sinititu: Toihan kuulostaa ihan rotalle toi pienen mahan mylläys..? Toivottavasti kuitenkin on oireet pysyneet poissa! Meillä oli viikon tauko mahan toiminnassa (ennen rokotteita siis), mut sitten toimi parina aamuna putkeen, joten taitaa vaan pieni käyttää maitoa täysillä hyödyksi.. Kovasti oon soseuttanut porkkanaa ja perunaa pakkaseen, seuraavaksi olisi vuorossa omenat :) Ja perunoitakin riittää vielä laitettavaksi.. Oon ihan yllättynyt miten paljon haluankin tehdä pienelle itse! Mies on nyt pari viikkoa Jenkeissä työreissussa, niin ajateltiin aloittaa kiinteät sitten sen jälkeen. Neuvolan mukaan ei mikään kiire, kun hienosti kasvaa, mutta ite kyllä odotan jo innolla. Varsinkin nyt, kun noi viime yöt on olleet niin huonot. Vaikka eihän se ole sanottua, että kiinteät sen pelastaisi..Ja tällä hetkellä olisin enemmän kuin tyytyväinen tuohon yhteen syöntikertaan.. Hoitoreissu oli mennyt ihan mallikkaasti, erossaolokaan ei jättämisen jälkeen (lähinnä hiukan ontto tunne...) tuntunut yhtään pahalta. Varmaan kun tässä on neljä kk ollut toisessa niin kiinni niin teki ihan hyvää saada vähän omaa aikaa. Ja ihana oli sitten palata toista halittelemaan :)
 
Voi Sinitiitu teidän pikkuista! :sad001 Tosiaan kuullostaa rotalta - eikös se kestä just sen viikon verran ja ripulia vaan eikä oksentamista... Onneks ei menny niin pahaksi, että olis pitänyt mennä tiputukseen. Kiva kuitenkin, että teillä oli muuten hyvä reissu. Mun ystävän lapsella oli 1 vuotiaana rota, ja joutui tippaan. Samoin söi ja joi ja välillä oli pirteä. Mut sit vaan huononi tosi nopsaan yhtäkkiä. Ja mulla on hyvä keino jos kakkaa pihistellään - eli laita uusi body tai yökkäri päälle niin eiköhän kohta ole se asu pilalla kun kakkaa tulee hihoista ja lahkeista! :happy112

Ja mun kilot tais olla turvotusta ja tietty suuri osa jäi laitokselle. Ja tyttö painoi sen 3900 g. Mutta mahassa on kyllä se ihanuusmakkara jota ei varmasti helpolla pois saa. Mutta onpahan pelastusrengas jos joskus on käydä huonosti.

Hienoa Annis, että teillä nukutaan jo paremmin ja tutti ja tuttipullokin kelpaa. Ja että hoidossa meni hyvin! :) Kyllä se piristää mieltä kun lähtee hetkeksi pois ja saa olla ihan "itsekseen". Ja miten ihanaa on sit palata takas! Taitaa olla niin, että nukkuminen tosiaan muuttuu iän myötä. Eli täälläkin odotellaan niitä päiväunia... Täytyy vaan malttaa mieli ja odottaa, että aika hoitaa...
Minusta on hienoa, jos jaksat tehdä pienelle soseet itse. Eihän siinä toisaalta ole iso homma, mutta on vaan niin helppo napata kaupasta valmista. Ajattelin kans, että yritän jaksaa tehdä tytölle evästä itse. Ja oliskohan aloittaminen vielä helpompaa, jos sit käyttäis omaa maitoa soseiden ohentamiseen (siis vasta ruokailuvaiheessa, ei pakastamisvaiheessa) ? Minkä kokoisia annoksia olet Annis laittanut pakkaseen?

Kuulin aiemmin äitiltäni, että vauvana oli käsketty antaa vastapuristettua appelsiinimehua päivittäin!? Ja ihan ok minusta on tullut... Ja ystäväni on saanut vastasyntyneestä munavelliä! Eli ei kai näissä syömisasioissa voi kuitenkaan ihan kamalasti mokata. Vaikka tietyti jokainen äiti haluaa vaan lapsensa parasta ja ajat sekä tieto muuttuu.

Jaksamista kaikille ja ihanaa kun täältä saa tukea. Vaikka osalla on se esikoinen jo sylissä. :love7
 
Nopeasti vaan vastaus ennen unelle menoa. Meillähän tuli blenderistä savut pihalle, ku pistin varmaan kolmannen satsin perunoita pyöriin.. Eiku sauvasekoittimen ostoon ja sainkin ostettua sellainen ihan Chillin mitä oon pitkään jo halunnut :) Ei se loppuviimeeksi oo niin kauhee homma, ku tekee isomman läjän kerralla, tosin kyllähän siihen aikaa kuluu ja kun sose ois helpoin tehdä silloin ku perunat/porkkanat on vielä lämpimiä niin eikös tyttö silloin viimeistään jo herää ja vaadi huomiota :) Mutta hyvin on silti pakkasta saatu täytettyä. Mä aion ohentaa perunat ja porkkanat sit ruokailuvaiheessa ihan vedellä. Yksi meidän vauvaryhmästä on pakastanut myös pumpattua maitoa ja ottaa sitä sitten samalla sulamaan, kuulostaa kans ihan järkevältä. Oon nyt tehny isoimpia annoksia pieniin pilttipurkkeihin sekä pienimpiin rasioihin mitä kotoa löytyy. Aloittamista varten oon pakastanut tuotteita jääpalakuutioihin mitkä on tosi käteviä. Siis sit, kun on jäätyneet sinne niin siirtää pusseihin/purnukoihin niin saa sieltä sitten ottaa yksitellen sulamaan. Kun ne ekat satsithan on niin piäniä toiselle :)
 
Moi kaikki! Täällä kaikki hyvin nyt, mutta jänniä jomotuksia tässä on välillä ollut, esim. häntäluuarkuutta, oho. Minityyppi jo välillä kovastikin tuntuu heiluvan, jopa mieheni on muutaman kerran sanonut tuntevansa liikkeet. Sitten kun onkin taas pari päivää hiljaiseloa, oli aluksi vähän epätietoinen olo, mutta nyt jo tottunut. Toka (vasta!) neuvolakäynti torstaina. Mitäs teille muille kuuluu? Hyvää, toivon!!

S.
 
Tosi kiva kuulla Susannasta! Täälläkin pikkuinen potkiskelee ja mies tunsi itse asiassa eilen ensimmäisen kerran myös ne. On nyt siis konkreettisempaa hänellekin. Itsellä keskiviikkona rakenneultra, joka jännittää jo niin paljon, etten tahdo saada yöllä nukutuksi. Kunpa kaikki olisi kunnossa.

Onnea Susanna torstain neuvolaan! Toivottavasti jomotukset helpottavat pian.
 
Täällä alkaa olla ensimmäistä kertaa sellanen olo, että ikä (ja raskaus) ei tule yksinään :laughing014 !

Kaikkien näiden mun vaivojen listaan on nyt saanu lisätä liitoskivut ja supiinioireyhtymän (eli selällään maatessa kohtu estää verenkierron). Hengästyttää ihan hemmetisti ja syke paukuttaa 90 koko ajan. Hemoglobiini ei ilmeisesti vieläkään ole siitä 100:sta noussu. Verenpaine on taas supermatala (90/60) ja sekös se tekee huteran olon.

Masussa liikkeet tuntuu edelleen heikosti, joten käytiin sitten 4d-ultrassa. Sen aikana pieni liikku normaalisti, mutta liikkeistä tunsin jälleen kerran vain kaksi. Niin ja epeli paljastuikin sitten pojaksi (yllätyskäänne!), hieman suureksi ja lymyilee edelleen perätilassa. Nyt sitten saa jännittää ymmärtääkö kääntyä itse, sillä esteitä ulkokäännölle riittää. Ja kuinka isoksi kasvaa. Ilmeisesti kun juniori on sekä pää, että varpaat mun palleassa, niin tekee ekstra tukalan olon lyhytselkäiselle äipälle. Alkaa pikkuhiljaa olla sellanen olo, että miten ne seuraavat 10+ viikkoa tulee pärjäämään?!

Hyvää ja vetreää odotusta muille mammoille ja vauvantuoksuisia päiviä vauvan jo saaneille :grin
 
Riina: Täällä ollaan. Suloinen poika syntyi 10 päivää sitten. 55 cm ja 4440 g.
Synnytys meni melko lailla päin helvettiä. En tiedä miten pääsen siitä yli. Olen ihan riekaleina (niin henkisesti kuin fyysisestikin).
Tietysti olen onnellinen tuosta pienestä ihmeestä, mutta kummasti sitä fiilistä latistaa se, että ei voi täysipainoisesti hoitaa toista. Istuminen ja kävely ei onnistu kuin ehkä vartin kerrallaan. Mies on nyt tovin isyyslomalla, että vähän helpottaa. Ihan pelottaa mitä sen jälkeen jos ei tää ala helpottaa.
Kaipaisin vinkkejä öihin. Täällä nukutaan päivät lähes kokonaan, mutta yöllä valvotaan ja kiukuttaa vaan. Onko kukaan antanut korviketta jo tässä vaiheessa? Olisko se jotenkin täyttävämpää ja sais nukkumaan paremmin? Kyllä mulla maitoa tulee, mutta aattelin, et jos se ei kuitenkaan jotenkin riitä. Ja stressin / kipujen takia varmaan alkaa kohta huonontua "tuotanto" muutenkin. Mulla on paino pudonnut sairaalasta kotiutumisen jälkeen (viikossa) 8 kiloa. Ei vaan uppoa ruoka niin ku pitäis. Juotua saan kyllä.
Nyt en pysty enää istumaan kauempaa (vaikka on semmonen rinkula alla). Palataan.
Tsemppiä kaikille meneillään oleviin vaiheisiin!
 
Onnea mii tulokkaasta!! Onpa ikävä kuulla, että synnytys on ollut vaikea ja olet edelleen huonossa kunnossa. Toivottavasti kaikki kääntyy parhain päin ja saatte unirytminkin kuntoon. Jaksamisia teille sinne <3.

Myyn loppuraskauskaan ei kuulosta kovinkaan herkulta. Toivotan myös sinulle jaksamista ja parempia aikoja.

Täällä oli tänään rakenneultra, jota jännitin kovasti. Pikkuisella kuitenkin kaikki kuulemma juuri niinkuin pitää, eikä mitään poikkeavaa löytynyt. Vilkas oli ja kätilö naureskelikin, ettei yhtään ihmettele, että olen tuntenut liikkeet hyvin, kun kova potkunyrkkeilymatsi oli nytkin meneillään :). Itse yllätyin, että siellä köllötteli poika, kun jotenkin oli ihan vakuuttunut tytöstä! Poika on tottakai vähintään yhtä tervetullut. Ei aiota kertoa sukupuolta vielä muille. Olkoon se heille sitten ylläri :)

Aurinkoista syyspäivän jatkoa ja jaksamisia kaikille!
 
Onnea paljon Mii pienen pojan johdosta!! Iso pieni poika siellä tosiaan on syntynytkin! Varmasti on ollut kova urakka ja tosi ikävää että synnytyskokemuksesi oli huono.. Aikaa ottaa toipuminen, rauhassa vaan.. Itsestä ainakin tuntui että pari ekaa viikkoa oli kotona aika pyörryksissä ja kipeäkin mut pikku hiljaa alkoi helpottaa, toivottavasti sielläkin! Imettää sain mäkin vain makuulla ja tyttö oli levoton- öitä valvottiin meillä alkuun niin että aina kesäaamu sarasti kun tuntui että tyttö vasta kunnolla nukahti. Sai korviketta myös kun mulla ei maito alkuun kotonakaan kunnolla riittänyt pienen tarvetta tyydyttämään ja se kyllä asiaan ja öihin auttoi. Tutti otettiin niin ikään heti alusssa käyttöön, sitä tarvitsee nykyäänkin vain unille käydessä. Voimia ja yritä kuitenkin syödä ni saat energiaa kaikesta toipumiseen!

Ihanaa Riina että oli ultrapäivä onnistunut ja kaikki hienosti siellä! Taitaa sulla olla olo ja vointikin ihan hyvä noin muuten.. :)

Tsemppiä LittleMyylle loppuraskauden kiemuroihin,koeta jaksaa!
Ja toivon ettei Susannan kolotukset ole liian tiukkoja, tuosta vauvan liikkumisesta itsekin muistan kuinka päivät olivat yllättävän erilaisia ja meinasi huolestua jos ei vaikka tullut yhtä terhakoita liikkeitä kuin eilen. Annas olla niin hetken päästä potkaistiin oikein kunnolla , hyvä niin :wink

Vieläkös Anniksen sauvasekoitin on kestänyt perunoiden ym huristelut, pakkasessa jo hyvät määrät? Täällä vielä olen odotellut, ei vaan ole oikein saanut aikaiseksi. Tuo tytön mahatautiviikko tuntui vievän itseltä jotenkin energiat kun aina vaipassa vihreää pörisi syömisen jälkeen ja alitajuisesti tarkkaili vointia ja syömisiä extrasti. Taisipa tosiaan olla rota, niin tujua tuotosta kyllä oli.. Mut nyt on ihanaa kun ollaan terveinä, koputellaanpa puuta..

Vienollekin terkkuja ja ihania syyspäiviä tytön kanssa! Täällä tummatukka juuri heräili tukka aivan pystyssä .. :love017 muskarissa tuntuu viihtyvän ja äiti myös ja kerhossa on kivaa niin ikään :) vertaisseuraa on niin lapsille kuin mammoillekin!

Näitä perhekerhoja- tai mitä ne missäkin kunnassa onkaan- lämpimästi osaltani voin suositella tuleville äideillekin!
 
Onnea Mii:lle pienokaisesta! Ja tsemppiä oman voinnin suhteen! <3 Mää olin synnytyksen jälkeen ekat varmaan reilut kolme viikkoa ihan hirveessä henkisessä pyörityksessä vaikka synnytys olikin mennyt ihan hyvin. Mutta ne hormonit mitkä jylläs niin pisti kyllä pään ihan sekaisin. Ikinä en oo itkeny niin paljon (ja oon tosi herkkä) kuin noiden viikkojen aikana. Milloin vauva nukkui liikaa, milloin liian vähän, milloin ei syöny tarpeeksi, milloin imetys oli ihan hirveän hankalaa, milloin vaan muuten ahdisti kaikki, "syitä" kyllä riitti... Eli sulla voi jyllätä myös ne plus sit tietysti koko synnytys. Onko sulla hyvä terkka? Pystytkö sen kanssa käymään synnytysjuttuja läpi? Tai sitten jonkun muun tahon kanssa. Se varmaan tekis hyvää. Me ei olla korviketta käytetty, joten en osaa siitä sanoa. Neuvolasta varmaan osaavat auttaa. Mutta koska sä sanoit, että teillä nukutaan päivisin niin kuulostais siltä, että vauva saa tarpeeksi maitoa, sen rytmi vaan on sekaisin. Eli jos pikkuhiljaa saa muutettua sillain, että nukkuisi päivällä vähemmän niin jäisi yöksikin sitten unta. Ainoo vaan, että noin pienellä ei hirveesti vielä voi. Muuta kuin olla seurustelematta yöaikaan.. Ja muistat nukkua silloin kun pienikin ja muita hommia voi aina jättää vähemmälle. Ai että mä jo tässä vaiheessa inhoan tuota lausetta!! Vaikka tottahan se on ja hyväähän sen sanovat tarkoittavat.. Tiedän, että on tylsää sanoa ja "kuulla" näin muiden suusta, mutta yritä malttaa ja antaa aikaa itsellesi. Toivottavasti toivut nopeasti <3 Onko tukiverkostoja miehen lisäksi, että saisit apuja sitten, kun isyysloma loppuu?

Ihana Sinitiitu, että teillä ollaan terveitä. Koputellaan puuta täälläkin :) Sauvasekoitin on kestänyt menossa mukana, joo. Heh. Sekin kyllä kuumes aika voimakkaasti alussa, mut sit vasta luin ettei saakkaan pitää yli 10sek päällä niin toimii nykyään ongelmitta :) Alkaa olla pakkasessa ruokaa jo ihan mukavasti, perunaa ja porkkanaa, luumua, tyrniä ja omenaa oon pistänyt. Siinä ne sit alkais olla. Perunoista pistän vielä loput sit, kun maalta on ne pakko nostaa ylös, kun kaikkia ei ehdi syömään kuitenkaan :) Tiiä sitten onko liikaakin, kun joku varoitteli, että aika nopeasti pääsee sormiruokailemaan..

Meillä on yöt taas menneet huonoksi noitten viimosten rokotteitten jälkeen. Syö kolmen tunnin välein. Tosin päivällä nukkuu paremmin kuin aiemmin. Pienessä ristissä täällä siis taas silmät täällä ovat, mutta onneksi sain välillä vähän apua miehen työreissun ajaksi. Ja meillä kun syödään pulloa <3 nykyään niin oon päässyt hieman paremmin kodin ulkopuolellekin ja sekös piristää mieltä! Vähän meinas ehkä tulla huonoa omaatuntoa, kun ei tullut tyttöä edes ikävä. Mutta kai, kun oot ollut yli neljä kuukautta 24h7 tekemisissä niin tekee ihan hyvää taas nähdä maailmaakin ;)
 
Muakin täällä vähän pelottaa kun vielä yks rotarokote tulossa, että jos sama mahatautiviikko uusii..apua.. ei osannut neuvolalääkärikään sanoa voisiko olla edellisistä rokotteista johtuva. Tosin tulisi sitten todella viiveellä. Sitten vielä ei ollut tullut pituutta "tarpeeksi" nyt 4kk nla:ssa, 1,5 cm pituuslisäys viime kertaan ei riittänyt käyriä pitämään sopivina eli tuli heti konsultaatio lastenlääkärille.. Vähän alkoi sekin ahdistaa mutta eipä tässä auta sitten muuta kuin odotella taas kuukausi.. Painoa oli tullut riittävästi eli syömisistä ei kuulemma olisi kiinni. Toivottavasti vaan joku tilapäinen juttu, mut tän äidin mieli ei kyllä viime nla-kerrasta piristynyt :sad001.

Mukava kun teilläkin Annis pulloruokailukin sujuu mainiosti ja että on apujoukkoja ympärillä. Meillä on isovanhemmat matkan päässä, auttavat kyllä ja ajelevat jos pyytelen , mutta ei ihan yks kaks pääse tulemaan. Samoin veljen perhe asuu pääkaupunkiseudulla.
Mukavia vaunuttelukelejä tänään, tultiin just pitkältä lenkiltä- tekee niin hyvää molemmille!
 
Voi Sinitiitu; Yritä ajatella vaikka sillain, että tuskin pienellä mitään hätää on, mutta hyvähän se on, että tutkitaan :) Mieluummin tutkittais hieman liian herkästi kuin vasta sitten "liian" myöhään. Ja varmaan näin olet ajatellutkin, mutta kyllähän se silti varmasti ahdistaa. Jennalle on tullut pari senttiä käyntien välillä lisää mittaa, tarkastin just neuvolakortilta, viimeksi hieman vajaa. Mutta eivät olleet kumpikaan huolissaan. Riippuu tietysti myös lääkäristä/hoitajasta miten herkästi sitten ohjaavat eteenpäin. Tsemppiä hirmuisesti <3
 
Moi kaikki mainiot tyypit!

Oon tähän asti aina saanut ilmoituksen, kun tänne on tullut uusia viestejä ja sen mukaan tullut sitten tänne kurkkimaan ja kommentoimaan. Nyt ihmettelin, että onpa täällä hiljaista, mutta syy olikin siinä ettei mulle jostain syystä ollut tullut ilmoituksia.

Tsemppiä kaikille eri vaiheisiin!! Kyllä, ovat noi hormonitkin ihmeellisiä, vaikuttavat niin moneen.. Mutta aikanaan kaikki tasoittuu varmasti... jäävät itkut ja potkut ja raivarit ja onnenkyyneleet ja ilonpuuskat kenties vähän laimeammiksi... vai... :angryfire :confused005 :smiley-angelic005 :angel13


Meillä toka neuvola meni hyvin, vaikka mieltä jäi vähän kaihertamaan neuvolatädin huomautus painosta.. Heh, eikö saakaan pupeltaa ihan mitä mieleen tulee.. No joo, ihan hyvä että mainitsi niin ei sitten kerry liikaa. Nyt raskaus pian puolessavälissä ja kiloja tullut n. 10. Ilmeisen tavanomaista on, että saa vähän neuvolassa vinkkejä painonhallintaan, jos alkaa kiloja kertyä.

Mutta pääasia tietysti, että kaikki hyvin meidän pienellä. Nyt kuultiin ekaa kertaa sydänäänet, uuiiii liikuttavaa. Ja seuraava ultra ens viikolla jo eli 8.10. Sitäkin odotellessa...

Hei tässä pieni gallup: osallistuitteko perhevalmennukseen? Jos kyllä, kannattiko?

Ja olisi toinenkin gallup mielessä: mitä neuvoja / vinkkejä raskausaikaan tai vauva-aikan antaisit? Mitä mielestäsi fiksua huomioida, mitä ei välttämättä neuvolasta tai muualta kuule? :3some

Kiitos jo etukäteen!

Susanna

:cool14 :alien :drunken_smilie
 
Susanna, mulla on ollut välillä samaa ongelmaa, että ilmoitukset ei tule perille asti. Täytyy vaan välillä käydä vilasemassa, josko joku olisi jotain kirjoittanut :). Hienoa kuulla, että neuvolassa meni hyvin! Itse olen ollut kovin huolissani painonkertymisestä, vaikkei siitä ole vielä huomautettukaan. Ei kai kukaan tahallaan painoaan kerrytä! Hyvä, että suhtaudut huomautukseen kuitenkin noin positiivisesti ja otit sen selvästi enemmänkin rakentavana palautteena. Ja tsemppiä siihen ensi viikon rakenneultraan. Itse olin aika paniikissa siitä, vaikka kaikki olikin sitten hyvin.

Kyselisin muuten sokerirasituksesta. Oletteko kaikki käyneet siinä ja miten meni? En ole aiemmin ollut sokerirasituksessa ja nyt se olisi edessä muutaman viikon kuluttua. Koen kyllä hyvänä, että tutkivat senkin. Eilen kävin taas vaihteeksi kilpirauhaskokeissa ja huomenna lääkäri soittaa tuloksista. Saa nähdä, joudunko sittenkin loppuraskaudesta vielä kilpirauhaslääkitykselle, vai jaksaako oma kilppari tuottaa tarpeeksi hormonia meidän molempien tarpeisiin. Koen edelleen voivani hyvin, mitä nyt aamuisin on sormien turvottelua, mutta se häviää iltapäivään mennessä. Mitä lie.

Ihanaa lokakuun alkua, Ihanaiset :)
 
Heippa, pikaisesti vastailemaan ennättänen kun vaunuissa nukutaan niin hyvin makuupussin mutkassa.. Perhevalmennukseen osallistuttiin ja koin hyväksi. Olin kyllä tutustunut jo nettimateriaaliinkin eli samaakin asiaa tuli mutta tälle "raskausdementian" villitsemälle päälle oli vain hyödylllistä. Selkeäsanainen ja mukava kätilö piti itse synnytysvalmennuksen ja sai kysyä mitä mielessä askarrutti. Sairaalassa me ei käyty kierroksella, tosin äitiyspkl tuli tutuksi ennen synnyttämään menoa kun kävin siellä parikin kertaa oireiden takia tarkistuttamassa että kaikki hyvin.

Tuosta Susanna kun kysyit vinkkejä vauva-aikaan niin äkkiseltään tulee mulle mieleen ainakin yksi iso asia: älä pelästy synnytyksen jälkeistä olotilaa :) Tosi yksilöllistä on- toki ihmiset reagoivat eri tavoin ja oman tunnelman voi vain tässä kertoilla, mutta musta tuntuu että mä ainakin "heräsin" vasta kahden viikon kotona olon jälkeen kunnolla :wink niin suuri mullistus tuo äidiksi tulo ja kotiintulo uuden perheen jäsenen kanssa hormonihyrräyksissä oli .. yhtä aikaa uskomattoman ihanaa ja toisaalta niin jännittävää että tuntui kuin pulssi tykyttäisi yötä päivää megatiheään, kun yhtäkkiä onkin siinä pieni ihanuus joka on aivan kokonaan huolenpitomme varassa :love017 Toiset pystyy ottamaan vieraita vastaan vaikka päivittäin mutta mulla ainakin energia meni vauvan syöttämiseen kaikki ja olin tosi iloinen kun ei vieraita alkuun käynyt paljoa. Meillä oli vauvan rytmikin alkuun niin että nukkui päivällä ja valvoi yöt. Ja toinen tosi tärkeä asia oli se, että mies teki ruokaa ja huolehti äidistä ihanasti :) nälkään olisin varmaan nääntynyt muuten kun itsensä unohtaa niin ja keskittyy vaan vauvaan ja imetykseen..
Kaipa se olisi jo toisen lapsen kanssa erilaista kun vähän osaisi varautua.. Mutta kyllä pulssi pikkuhiljaa siitä tasottui ja olo rauhoittui kun alkoi huomata että tässä ihan kivasti selvitäänkin :thumright.

Ja sokerirasituksessa kävin myös, pyörtyä meinasin kun tuli niin huono olo (huonon olon tulo siinä on kuulemma jnkv yleistä sanoi labrantäti) . Oon tottunut syömään aamupalaa lähes heti herättyäni niin tuo paasto ja sitten makea litku teki tepposet. Mut makuulla olo helpottui ja testi tehtiin eikä oksettanut kuitenkaan.

Niin se vain syksy etenee lokakuulla jo, voimia teille odottaville masujen kanssa ja meille vauvaelämää jo eleleville iloisia hetkiä pienten hurmureittemme kanssa :smiley-angelic003
 
Riina75: Täälläpäin joutuu/pääsee kaikki yli 25 v ja sitäkin nuoremmat jos painoindeksi on yli normaalin. Mä kävin rv24. Mullahan on tätä pahoinvointia ja oksentelua ollu koko raskauden eikä mitenkään lievänä, joten se varmasti vaikutti siihen, miten rasituksen koin. Lisäksi mä inhoon (!) kaikkea esanssista ja äklömakeeta, joten se järkyn makunen "vadelmainen" tökötti oli kyllä aivan järkkyä juotavaa. Näitä on muuten sitten eri makusia eri paikoissa ja osa on jopa tykännyt tosta vadelmasta ;). Onnistuin nieleskelemään sen 2 h 5 min sitä litkua ja sitten se lensi kaaressa ulos, mutta sillä ei sitten enää ollu merkitystä kokeen kannalta. Olo oli koko ajan hyvä - tosin vaadin päästä pitkälleen heti alusta asti. Nukahtaa ei tosin saanu. Arvot oli loistavat, mistä tietty olin ja olen tosi ilonen! Multaki tarkistettiin mun pyynnöstä samalla kilppariarvot ja ne oli ok :)

Susanna: En osallistunu ekaan perhevalmennuskertaan kun en yksinkertasesti jaksanu. Tokanki kanssa on vähän niin ja näin. Kolmanteen kertaan (synnytys ja kivunlievitys) ois tarkotus mennä ja tietty sairaalaan tutustamaan (tosin arvata vaan saattaa mihin sitä sitten joutuu näiden sulkujen kanssa synnyttämään...).

Täällä rv 30 ja alkaa olla sellaset olot, että taitaa työpäivät käydä todellakin vähiin. Supistukset on vaivanneet aika-ajoin ja tänään oli jo aika ikävän tuntusia. Kummasti heti kun pääsi kotiin niin helpotti. Taitaa vauva vinkata äidille jotain. Päätin, että oon huomenna kotona ja sitten meen to-pe töihin. Sitten jos to ja pe taas supistaa niin sitten meen maanantaina ekaks työterveyteen kysyy sairauslomaa, jos ei tipu, ni soittelen neuvolaan. Meillä kun neuvolalääkäriin pääsy on todella työn ja tuskan takana.... Masu tuntuu jo aivan valtavalta ja liitos- sekä selkäkipujen ansiosta etenen kun ankka. Kaikki kestää ja mahaa oon ny pari kertaa kumauttanu millon mihinkin kun en tajua, että se tosiaan alkaa olla edessä. En edes uskalla uumoilla miten iso maha on 10 viikon (tai 12!) kuluttua. Vauvan vaatteet on pestynä hyllyssä, pinnasängyn maalaaminen on kesken. Ja sitten pitäisi vielä raivata sille sängylle ym tuleville tavaroille tilaa...

Korjaus: Siis rv 31 :D
 
Moro kaikille! Löysin tämän ketjun eilen ihan sattumalta, ja pakko oli rekisteröityä foorumille ja päästä itsekin osallistumaan :) Sen verran kolahti nämä jutut ja oli pakko lukea kaikki lähes putkeen! Ihastuin teissä siihen, miten kannustavia viesit tässä ketjussa ovat. Ketään ei mollata eikä lytätä vaan aivan päinvastoin. Tuota toisentyyppistä kirjoittelua näkee erilaisilla foorumeilla valitettavan usein...

Mä täytin jo keväällä 40 ja la on 14.12. Rv 31 alkoi siis juuri. Raskauteni on ollut jopa pelottavan helppo ja oireeton (*koputtaa puuta*) ja oikeastaan vasta nyt mahan kasvaessa ja liikkeiden muuttuessa voimakkaammiksi, alan itsekin uskoa, että joku siellä ihan tosissaan mellastaa ;) Mulla on pitkä ja melko tasapainoinen parisuhde, jo 14 v. naimisissa. Mies ei ole erityisen innostunut vauvajutuista, mutta etsiskelee kyllä innokkaasti kaikenlaisia varusteita tori.fi:stä. Varsinaista lapsettomuutta ei onneksi ole tarvinnut kokea, vaikka viittä vaille oltiin kyllä jo menossa tutkimuksiin, kun tämä "luomu" sitten ilmoitti tulostaan.

Aina olemme halunneet lapsia, mutta jostain syystä vain ikinä ei tuntunut olevan sopiva aika... Nyt tämä sitten on vihdoinkin totta! Tsemppiä kaikille äideille ja pienokaisiaan malttamattomasti odottaville!
 
Tervetuloa mukaan, Tonttumuori! Ihanaa kuulla, että raskautesi on sujunut hyvin. Toivottavasti loppuraskaus menee myös mukavasti :)
 
Takaisin
Top