Annis79: Mä oon oikea tyynymonsteri öisin, yks on ylimääräsenä pään alla (närästys), toinen selän takana, yks mahan alla ja 1-3 jalkojen välissä/alla/missä millonkin. Joten kyljen kääntäminen on melkonen operaatio

. Tänään neuvolantäti tuumas vaan, että on niin löystyneet jo, ettei varmaan mitkään jumpat auta. Käsky kävellä kipujen sallimissa rajoissa mitä oonki tehny koiran kanssa n 3 krt/pvä (enemmän tai vähemmän hitaasti).
Kiitos sympatioista Riina75. Kyllä mä yleensä jaksan kaikesta huolimatta nauttia raskaudesta, joskus kun yö on menny ihan plörinäksi, oksennan kovasti ja voin pahoin koko lopun ajan niin tulee hetkellisiä harmituksia, mutta yleisesti ottaen oon kyllä mun mielestä tosi hienosti jaksanu valittamatta tehdä niitä asioita, joita oon halunukki tehdä (jos nyt vähän saa itseään kehua

).
Ihanan siveellinen Susannan pienokainen oli

. Meilläkin vielä rakenneultrassa piiloteltiin, mutta 4d:ssä sitten poseerattiin niin antaumuksella, ettei epäselvyyttä jääny kenellekään
Tänään kävin 4. kerran neuvolassa (rv 33) ja käynti oli yllättävän mukava. Verenpaine on edelleen matala, hb edelleen 102, sf mitta pompannu yläkäyrälle ja äidin paino viipottaa ihan omissa sfääreissään, mutta onneksi siitä ei tullut sen suurempaa saarnaa. Neuvolantäti oli melko varma vuosien kokemuksella, että pieni olisi sittenkin palannut takaisin raivotarjontaan - jee

! Lisäksi pääsen rv 36 ultraan jossa tarkistetaan vauvan koko ja asento. Kyllä helpotti! Mä oon muuten tehny niin, että ilmotan neuvolassa aina sinä aamuna kotona punnaamani painon.
Ihana lukea teidän jo vauvan saaneiden arjesta
