Huolet/pelot

[nenna❤]

Miullakin pari huolta, itseasiassa tätä ensimmäistä en edes ajatellut kun vasta nyt, mutta siis raha.
Rahat tulee varmasti riittämään; miehellä vakityö ja asuntolaina melko pieni. Mutta haluan pystyä antamaan kaiken tarpeellisen lapselle ja haluan että hän pystyy harrastamaan haluamaansa lajia jne. niinkuin minäkin sain lapsena. Olen taas asioiden edellä, eihän tästä edes vielä tiedä onko masussa ketään :P
Toisekseen mietityttää keskenmeno/tuulimuna tai entä jos oonkin vaan kuvitellu viivat testiin kun ne niin haaleat on? Pelottaa iloita, kun kokoaika takaraivossa jyskyttää tunne ettei kaikki oo ok, tai tule menemään ok tiedän ettei tästä kannattaisi nyt murhetta kantaa, mutta tätä hetkeä on niin kauan ja niin paljon odotettu ja toivottu :S odotan joka hetki ett milloin vuoto alkaa...

Olipa hyvä että täällä oli tämmönen ketju, ja mariianelle oli hyvin neukkutäti sanonut keskenmenopelosta, toivottavasti saan taottua saman omaan päähäni ja rentoutuisin :)

Toivottavasti jokaisen papu pysyy kyydissä ja pelot ja huolet osottautuisivat turhiksi loppujenlopuksi, niin rahatilanteen kuin myös muiden huolien osalta :)

 

[Mariianen]

Miullakin pari huolta, itseasiassa tätä ensimmäistä en edes ajatellut kun vasta nyt, mutta siis raha.
Rahat tulee varmasti riittämään; miehellä vakityö ja asuntolaina melko pieni. Mutta haluan pystyä antamaan kaiken tarpeellisen lapselle ja haluan että hän pystyy harrastamaan haluamaansa lajia jne. niinkuin minäkin sain lapsena. Olen taas asioiden edellä, eihän tästä edes vielä tiedä onko masussa ketään :P
Toisekseen mietityttää keskenmeno/tuulimuna tai entä jos oonkin vaan kuvitellu viivat testiin kun ne niin haaleat on? Pelottaa iloita, kun kokoaika takaraivossa jyskyttää tunne ettei kaikki oo ok, tai tule menemään ok tiedän ettei tästä kannattaisi nyt murhetta kantaa, mutta tätä hetkeä on niin kauan ja niin paljon odotettu ja toivottu :S odotan joka hetki ett milloin vuoto alkaa...

Olipa hyvä että täällä oli tämmönen ketju, ja mariianelle oli hyvin neukkutäti sanonut keskenmenopelosta, toivottavasti saan taottua saman omaan päähäni ja rentoutuisin :)

Toivottavasti jokaisen papu pysyy kyydissä ja pelot ja huolet osottautuisivat turhiksi loppujenlopuksi, niin rahatilanteen kuin myös muiden huolien osalta :)

Auttaisko se yksityisellä ultrassa käyminen sua myös rentoutumaan ja pelkäämään vähemmän? :)
Toki siis normaaliahan se keskenmenon pelko on, ei ole varmaan olemassa raskaana olevaa naista, joka sitä ei miettisi alkuraskauden aikana :) Tsemppiä, lopulta nämä ekat viikot menee tosi äkkiä ja ennen ku huomaatkaan, murehdit jo seuraavaa asiaa tulevaisuudessa

 

[nenna❤]

Mariaanen, mie mietin sitä kyllä. Täytyy ensviikolla kysellä varmaan kunnallisen puolelta ett saadaanko sieltä varhaisultraa kun ollaan lapsettomuuspolin asiakkaita ja muistaakseni joissain kunnissa pääsee polin asiakkaat :)

 

[lucky87]

Se on harmillista miten jotku ohjatut ryhmä harrastus jutut on niin kalliita ettei kaikilla ole vara osallistua siihen esim. Jääkiekko. Täällä kausi maksu 70e + vanhempien talkoo panos +varusteet ym. Ym. Onneks on poika kasvatettu niin ettei ainakaan vielä vaadi päästä seuraan. Pitää yrittää sitten jos jäkiksestä kiinnostuu että perustaa oman joukkueen ulko jäälle ja pelaa kavereiden kans siinä. Ei maksa paljoo. :D paljoo ja voin kustantaa kisa eväät :D

 

[Jmsv]

Keskenmenon pelosta..,, mä pelkään sitä, koska vuosi yritetty ja keväällä yksi km. Ote uskallan kuitenkin olla onnellinen tästä tällä hetkellä, mutta en haluaisi että muut innostuu liikaa. Siskot ja mies on ihan onnessaan. Yritän niitä topputella, koska en halua että ne pettyy niin kovasti jos raskaus ei jatkukaan.
Sekavaa tekstiä, kai joku tajua? :D

 

[LaRa]

Pelot ja huolet kuuluu äidin elämään, ne ei kyllä ikinä tuu loppumaan. Ehkä vielä odotusaikana keskenmenon yms. pelkoihin vaikuttaa tämä ihana raskaudenaikainen hormonitoiminnan heilahtelu (ja toki edelliset ikävät kokemukset, pitkät yritykset jne.) Välillä takaraivossa jyskyttää, että entä jos.. Mutta en hirveästi mielestäni ite osaa keskenmenoa pelätä. Tietty kaikki terveyteen liittyvät asiat huolettaa, kun toivoo että kaikki olisi kunnossa.
Raha-asiat hieman välillä mietityttää, mutta ainakin viime äitiysvapaan aikaan pärjättiin mainiosti. hoitovapaa on asia erikseen, sitä en olisi kyllä millään ilveellä pystynyt kovin pitkään, saatika sitten loppuun asti pitämään, vaikka halua olis. Kasvatukseen liittyvät asiat mietityttää, kun toivoo, että saisi kasvatettua ihan kelpo kansalaisia lapsistaan ja haluaa, että heillä olis onnelliset elämät. Uusin huoli on tää maailman tilanne, kun välillä jopa miettinyt, että kannattaako tämmöseen maalimaan edes yrittää tehdä lapsia, joka päivä tulee ikäviä uutisia. Mietityttää, että mihin tää maailma on menossa.. Mut mä nyt oon välillä tämmönen mietiskelijä/stressailija, varsinkin yön pimeinä tunteina, kun ei meinaa tulla uni silmään Onhan näitä mieltä askarruttavia asioita varmaan vielä lisääkin ja tosiaan kokoajan tulee lisää.. Mutta toki sitten on myös paljon niitä positiivisia asioita, sitä ei sovi unohtaa!:)

 

[moony]

Pelot ja huolet kuuluu äidin elämään, ne ei kyllä ikinä tuu loppumaan. Ehkä vielä odotusaikana keskenmenon yms. pelkoihin vaikuttaa tämä ihana raskaudenaikainen hormonitoiminnan heilahtelu (ja toki edelliset ikävät kokemukset, pitkät yritykset jne.) Välillä takaraivossa jyskyttää, että entä jos.. Mutta en hirveästi mielestäni ite osaa keskenmenoa pelätä. Tietty kaikki terveyteen liittyvät asiat huolettaa, kun toivoo että kaikki olisi kunnossa.
Raha-asiat hieman välillä mietityttää, mutta ainakin viime äitiysvapaan aikaan pärjättiin mainiosti. hoitovapaa on asia erikseen, sitä en olisi kyllä millään ilveellä pystynyt kovin pitkään, saatika sitten loppuun asti pitämään, vaikka halua olis. Kasvatukseen liittyvät asiat mietityttää, kun toivoo, että saisi kasvatettua ihan kelpo kansalaisia lapsistaan ja haluaa, että heillä olis onnelliset elämät. Uusin huoli on tää maailman tilanne, kun välillä jopa miettinyt, että kannattaako tämmöseen maalimaan edes yrittää tehdä lapsia, joka päivä tulee ikäviä uutisia. Mietityttää, että mihin tää maailma on menossa.. Mut mä nyt oon välillä tämmönen mietiskelijä/stressailija, varsinkin yön pimeinä tunteina, kun ei meinaa tulla uni silmään Onhan näitä mieltä askarruttavia asioita varmaan vielä lisääkin ja tosiaan kokoajan tulee lisää.. Mutta toki sitten on myös paljon niitä positiivisia asioita, sitä ei sovi unohtaa!:)

Siellä kuulostaa olevan ihan mun kohtalotovero :) olen myös kunnon pohdiskelija/stressailija ja mietin mitä kummallisempia asioita. Varsinkin illalla/yöllä kaikki ikävämmät asiat hiipii mieleen vaikkei päivällä niin ois mitään pohtinutkaan. :) oon myös miettinyt tota millaseen maailmaan sitä lapsen oikein tekee. Kokoajan tapahtuu kaikkee ihan hirveetä. Mietin myös jo valmiiksi raha-asioita, töihin paluuta pienokaisen synnyttyä - on mulle siis ominaista mennä asioisen edelle :D

 

[-PikkuPaapu-]

Kyllähän ne pelot kuuluu tähän äidin elämään, eikä ne varmaan tule koskaan loppumaan niin kauan kuin äiti saa olla
Itseäni huolettaa myös tietysti raha-asiat. Aina mietityttää, miten tullaan pärjäämään, mutta yritän ajatella että kyllä sitä aina jotenkin selvitään.. Onneksi mieheni on sen verran optimistinen persoona että aina lohduttaa mua...
Oma jaksaminenkin on yhtenä huolenaiheena, ja että miten selviän vauvan ja taaperon kanssa
Onneksi itsellä on kuitenkin niin ihana ja mahtava tukiverkosto ympärillä johon voin turvautua hädön sattuessa...

Suurin murheeni tällä hetkellä kuitenkin on se, miten osaan ottaa kun vauva syntyy niin pikkuykkösen huomioon? Miten takaan että hän saa riittävän huomion, kun on nyt isin ja äidin silmäterä? Ja pelko on myös siitä että alan kohdella Tyttöä jo "isona tyttönä" heti kun vauva syntyy....

 

[nenna❤]

Miekin kyllä ajattelen niin että nyt kun ne pelot ja huolet alkaa, niin ei ne häviä mihkään; ne vaan muuttaa muotoaan. Ensin pelkää keskenmenoa, sitten huolettaa miten synnytys menee ja vauva on terve, sitten pelkää mihin taapero satuttaa itsensä, sen jälkeen huolettaa että omaa pientä aletaan kiusaamaan koulussa/harrastuksessa/missä vaan. Sitten pelätään milloin nämä maailman kauheudet kantautuu lapsen korviin ja miten hän niihin reagoi. Maailma on nykyään taas kylmä paikka. Sitten huolettaa kuinka teini lähtee maailmalle opiskelemaan. Huh, voi kamala. Huolta tuntuu olevan täynnä äidin elämä, vaikken edes vielä ole äiti! :D

Huolia alkaa pukkaamaan kokoaika lisää kun tajuaa paremmin tämän raskauden. Osaanko valita raskausaikana hyvät vaunut meille? Miten oma jaksaminen, kun ennen on tarvinnut huolehtia vain itsestä ja koirasta ja kissasta? Joudummeko luopumaan kissasta lasketunajan lähestyessä?
Miten raskausaika sujuu? Halailenko pönttöä puoli vuotta, niinkuin miun äiti miuta odottaessaan? Tuleeko kipuja?

Kamalasti olisi kysymyksiä, joihin saa vastauksen vasta kun se on ajankohtainen. Mie haluaisin tietää ja suunnitella kaiken etukäteen :D

 

[Mariianen]

Onneksi nenna täällä voit kysellä apuja ja neuvoja hankintoihin liittyvissä asioissa, älä niistä liikaa murehdi. Ja vaikka ekat vaunut ei sitte ookkaan sopivat, niin ne voi aina vaihtaa toisiin. Mitään peruuttamatonta ei tapahdu, vaikka aina ei teekkään heti juuri niitä oikeita valintoja hankintojen suhteen :)

 

[Mariianen]

Mua myös vähän huolettaa, että miten saan huomion jaettua molemmille lapsille niin, ettei esikoinen tunne itseään hylätyksi. Myös mustasukkaisuus jännittää, mutta toivon, että poika on vielä suht sopeutuvainen tuolloin. :)

 

[jonppu]

Mua myös vähän huolettaa, että miten saan huomion jaettua molemmille lapsille niin, ettei esikoinen tunne itseään hylätyksi. Myös mustasukkaisuus jännittää, mutta toivon, että poika on vielä suht sopeutuvainen tuolloin. :)

Tämä ainut syy, miksi "vastanyt" aloitettiin kakkosta yrittämään. Ja esikko siis 2v1kk jos kakkonen on tullakseen.
Tuntui ja tuntuu vähän vieläkin että vien esikon lapsuuden kakkosen myötä. Kun se keskittyminen ei ole enää mahdollista siihen yhteen :/

 

[Mariianen]

Tämä ainut syy, miksi "vastanyt" aloitettiin kakkosta yrittämään. Ja esikko siis 2v1kk jos kakkonen on tullakseen.
Tuntui ja tuntuu vähän vieläkin että vien esikon lapsuuden kakkosen myötä. Kun se keskittyminen ei ole enää mahdollista siihen yhteen :/

Mää oon yrittänyt ajatella asian niin, että vaikka esikoinen jatkossa joutuukin jakamaan huomion, on se pikkusisarus silti korvaamaton ja rakas myös hänelle. Mulla ja mun pikkuveljellä on ikäeroa aikalailla 2v ja en oo kokenut jääväni mistään ikinä paitsi, ennemminkin oon saanut enemmän :)

 

[jonppu]

Meikäläiselläkin pikkuveli 3v ikäerolla ja on lahja maailmalle <3 juurikin myös tämän asian takia ruvettiin yrittämään kakkosta. On ne sisarukset kyllä rikkaus.

 

[lucky87]

Meillä esikko pitkään toivonut pikku sisarusta. Pärjää todella hyvin mun kummilapsen kans joka vuoden ikäinen. Mielellään sitä hoitaisi ja vahtisi. :D mut saattaa olla mustasukkainenkin ja oireilee sitten äiti ja isi ikävää

 

[Senni_]

Eikai huonosti nukutut yöt aiheuttaa keskenmenoa? Esikko valvottanu pari yötä ja nyt viime yönä kun nukkui kunnolla en saanu itse unta :/ nyt tullu kolme yötä siis nukuttu tooosssiii vähän.. kova huoli kun alamaha tosi kipee että menee kesken :/

 

[Rass]

Täällä huoli ja epäluulo painaa että jospa tuolla ei ketään olekaan varsinkin illalla kaikki hullut ajatukset hyökkää päähän. Huokaus
onneksi ylihuomenna ultra!!

 

[lucky87]

Rass: ultra onneks vähän helpottaa oloa :D

 

[Rass]

Toivottavasti :) tosin aina mä löydän jonkun toisen huolen aiheen tilalle :/ pitäs vaan yrittää rauhottua ja ajatella että menee miten kuuluu mennä. Itse teen kuitenkin kaikkeni että kaikki menis hyvin. Loppu on jonkun muun käsissä :)

 

[Nuska83]

Tänään tuli vähän veristä limaa paperiin vessassa pyyhkiessä... Nyt pelottaa, että taas tulee keskenmeno. Vaikka tiedän, että ei välttämättä sitä tarkoita. Olisi niin kamalaa varsinkin näin juuri ennen joulua.