huhtikuun hupsutukset

Minä taas päätin lopettaa vieressä nukuttamisen, vaikka se tuntuki helpommalta alkuun. Tosiaan sai ite nukuttua paremmin, kun ei tarvinu kunnolla herätä syöttöihin. Mut sit kyllästyin siihen, etten tienny millon vauva on syöny ja onko oikeesti es syöny...toisaalta samahan se, jos tyytyväinen on. Mut ku alko menee siihen malliin, ettei aina tarjoilusta huolimatta huolinu ähinään ja heilumiseen rintaa, niin en jaksanu enää. Joskus nostin vaan sit pystyyn ja vein vaunuun nukkumaan ja sinne jäi..tosin sit saatto kohta herätä syömään, ku en tienny es millon oli syöny viimeks. En tykänny myöskään siitä, et puoliunessa sit tuputin vauvalle samaa rintaa, jos se alko heiluskelee/kitisee...ja jos ei sit kelvannu ni kuitenki piti vaihtaa aina vauva toiselle rinnalle..

Päätin sit vaihteeksi kokeilla, josko vauva nukkuski vaunussa tai sängyssä paremmin. Et jos yöt jatkuu niin, et puolen tunnin välein joudun nousee ylös, niin saa luvan nukkua vieressä, mut jos pitenee välit, ni hyvä niin. No huomasinki sit, miten paljo parempi itellekki, et vauva nukkuu omassa sängyssä. Musta tuntu aina et lonkka puutuu, ku nukku suunilleen samassa asennossa..ja peittoakaan ei saanu kunnolla korville. Unijaksotkaan ei oo ollu toistaseks ainakaa paria tuntia lyhyempiä..et vielä jaksaa itekki nousta. Samalla ku syötän vauvaa, nykyisin senkin teen istualleen, niin käyn sit vessassa ja juon vettä. Noiku jäi sillon, ku vauva oli vieressä. Vaiteski tuo veden juonti on musta aika tärkee..tuntuu et itelläki maidon tuotanto lisäänty taas ja sikski pysyy nuo syöttövälit pidempinä. Kop kop... :)

Ja mikä parasta; oon saanu vauvan rauhottuu hyvin illalla omaan sänkyyn. Kai oon oppinu, et millon se on oikeesti väsyny. Aiemminki sain päiväunille vaunuun, tosin sinnekki vaihtelevalla menestyksellä. Joskus yritin vähä liian aikasin viiä nukkumaan. Sama oli ehkä illalla, ku vanhasta tottumuksesta alotin aina tissimaratonin suurin piirtein tiettyyn aikaan ja oletin et siihenhän se vauva sit nukahtaa niiku ennenki. Mut eipä enää nukaha tissille, eikä pidä mitään maratoneja. No siinä turhautu sit ite, ku yritti liikaa saada vauvaa nukahtamaan. Nyt sit oon antanu sen olla..leikkii ja touhuaa niin kauan et oikeesti väsytttää ja nälättää. Kyllä sen sit huomaa kitinästä ja silmien hieroskelusta. Sit vaan tissille ja kohta siitä sit nukkumaan sänkyyn.. vähän mielissään olin, ku eka kertaa sain sen tuollai. Vein sänkyyn, peittelin, silitin poskea ja päätä ja lauloin Levolle laskeu luojani.. pieni sieltä sängystä tapitti ja hymyili. Sit jätin sinne ja sinne se nukahti..tää toistunu nyt muutaman illan, et jospa jatkossaki..:) Eikä siis tuttia edelleenkään huoli. Harson oon antanu, mitä imeskelee ja hieroskelee kasvoihin, jos haluaa.

Tosta tutista vielä. Välillä sitä tulee aina koitettua, josko huolis, mut nythän se on sit alkanu sitä pureskelee hampailla, aina liikuttelee sitä sillai hampaiden ja ikenien välissä, jos tajuatte mitä tarkotan :)

Manducan oon mielestäni laittanu ihan tarpeeksi tiukalle, ku ei paljo tiukemmalle es saa. Ja ihan rintaa vasten se vauva siinä onki, mut pää ei..siinähän se kattelee puolelta toiselle tai imeskelee jotai..ei siinä mitää päätukea ole..en oo pitäny sitä tukea, mikä on tarkotettu ihan pienille, jotka ei ite osaa kannatella päätä. Ja muuten se ite kangas ei yllä päähän asti. Mitä pienempi vauva, niin sitä enempihän se "uppoo" sinne manducan sisään. Ja isommat taas on ilman mitään päätukea.. tosin siinä on se vetskarijuttu, jatkopala, mikä pidentää sitä selkätukea, mut en oo käyttäny. Ehkä se tukis vähän enemmän sit. Lonkalla ei oo tullu kokeiltua, pitääpä joskus koittaa. Samoin olkaimien ristiin laittamista.
 
Meillä tosiaan tyttö nukkunut aina omassa sängyssään. Unet olleet 1kk ikäisestä lähtien 7-9 tuntia putkeen ilman syöttövälejä. Joskus harvoin (varmaan alle 10 kertaa koko aikana) on herännyt syömään yöllä kerran tai kaksi.
Ei olla nukutettu tissille ei pullolle tms. Tuttia on aina syönyt, mutta sekin tippuu suusta, kun nukahtaa. Syötöt yleensä aina tapahtuneet siten, että itse istun ja röyhtäytykset päälle. Itse käyn aamulla/yöllä (miten sattuu tyttö heräämään) vessassa ja juomassa ja mies sillä aikaa vaihtaa vaipan. Sitten syötän tytön ja jatkamme unia. Yhtään yötä ei ole vieressä nukkunut. Se olisi varmaan ihanaa läheisyyden kannalta, mutta en saa itse sillä tavalla ollenkaan nukutuksi, koska varon lasta ja asennon vaihtaminen/löytäminen on hankalampaa lapsi vieressä. Näin olemme molemmat saaneet hyvät yöunet, kun tyttö nukkuu omassa pinnasängyssään kanssamme samassa huoneessa. Toki en osaa sanoa, että jos lapsi olisi herätellyt meitä tunnin välein, niin mitä sitten olisin tehnyt, mutta --onneksi-- lapsemme on ollut ennätyshyvä nukkumaan.
Voisiko lapsenkin unta häiritä, kun äiti liikkuu vieressä? Ja tissi on vieressä ja maidonhaju? Joka kerta, kun hieman herää, valpastuu enemmän ja hamuaa rintaa, kun se siinä vieressä tarjolla on? 
 
henny: en ihmettele jos vauva ei nuku Manducassa, jos sulla on se vetoketju kiinni siinä. Silloinhan ei tosiaan ole mitään tukea. Mulla on se vetoketju auki ja usein laitan sen pääntuen sitten kun vauva nukahtaa. Manduca riittää niskaan asti ja se pääntuki hoitaa loput. Mette ei oo tosiaan pienimmästä päästä vauvoja, pituus menee jatkuvasti +1 käyrän yläpuolella.

Mä oon tosta vieressä nukuttamisesta samaa mieltä kuin Pikkune. Uskon, että se varmasti on tosi hyvä juttu vastasyntyneelle jne. joka syö yhtämittaan ja jolle jatkuvasti syöminen tekee hyvää. Nyt kun ikää on jo usempi kuukausi niin suolisto tarvitsee myös lepotaukoja ja itse ainakin olen huomannut sen, että mun lähellä tytölle tulee nälkä paljon herkemmin kuin kauempana. Maidon haju houkuttelee jne. Meillä myös nukahdetaan itse omaan sänkyyn ja siellä nukutaan koko yö. Mun liikeet selvästi häiritsee Metteä. Yöt parani entisestään kun siirrettiin pinnasänky irti meidän sängystä. Välissä on nyt puolisen metriä. Se riittää siihen, ettei maidonhaju tule niin pahasti, eikä meidän kääntyilyt häiritse vauvaa ja vauvan ähinät meitä. Siis joo, meillä syödään edelleen n. 2 tunnin välein, mutta silloin selkeästi on sitten nälkäinen. Tässä hiljalleen on mun mielestä hyvä valmistautua siihenkin aikaan kun voi turvallisesti jättää yösyötöt pois. Jos vauva tottuu aina syömään herättyään ja tarvitsee tissin nukahtaakseen uudelleen, voi jatkossa olla isot onglemat. Loputtomiin kun ei yöheräilyjä jaksa. Toki vauvat on yksilöitä ja mikä sopii toiselle ei sovi välttämättä toiselle. :)
 
Heheh :) hyvä minä.. joo koitanpa et avaan sen vetskarin. Aattelin vaan tyhmästi et se on sit paljon isommille lapsille tarkotettu, et nyt vielä pitäs pärjätä ilman jatko-osaa. Meilläki on pitkä poika, 67cm oli nelikuukautisneuvolassa.

Ite samaa mieltä ku pikkune ja meemi. En enää aio syöttää makuultaan enkä ota viereen..ellei ihan pakko joskus. Paljon parempi näin. Minähän en alkuun nukuttanu vieressä, mut nukahti silti aina tissille..ja tuttia ei huolinu ni tissi kävi tutista. Ilman ei suostunu nukahtaa. Et jos se on sit hankala vierottaa, ni toisaalta minkä sille voi jos ei tuttia syö..kai se jotai haluaa imeä, jostain lohtua (nykyään ku osaa pitää rättiä kädessä ni saattaa sitä hetken imeä ennenku nukahtaa, mut ihan pienenäpä ei vielä osannu pidellä..) Ei sitä tavallaan es opeta siihen, se vaan menee vauvan mukaan millanen vauva sattuu olemaan. Tai sit sitä jotenki vahingossa opettaa siihen, vaikkei tarkotus oiskaan. Onneks nyt isompana jääny se tissille nukahtelu. ja tosiaan on sit niin väsy, et nukahtaa sänkyyn ilman tuttia..en vie sitä sinne oleskelemaan ja hakemaan unta, vaan tosiaan vasta ku simahtaa oikeesti, mut et on vielä kuitenki hereillä. Ja alkuun kuitenki imetin öisin ja iltasin makuultaan, se kun oli helpompaa. Nostin vauvan sit aina vaunuun/sänkyyn takas nukkumaan. Nyt ottanu tavaks istualteen imetyksen. Ja alkuunki koitin aina röyhtäyttää, mut harvemmin vauva röyhtäs, ku oli jo unessa. Nyt en yöllä saa röyhtäsee myöskään...kai sit on niin tokkurassa, niin ei helposti tuu. Mut jos sattuu herää aika pian syötön jälkeen, niin koitan sit röyhtäyttää ekaks, ennenku tissiä annan.

Meillä muute herätään joskus keskellä yötäki ihan huvikseen valvomaan. Ollaan niin pirteenä, hymyillään ja jutellaan...väkisin naurattaa, vaikka ärsyttääki ku väsyttäs itteä ja ei haluais et vauva tottus siihen, vaan tajuais et on yö ja pitää nukkua. Mut minkä tollekkaan mahtaa.. jos ei sit yöllä herätä, ni kuiteski jo puol kuuden puol seiskan välillä ylös. Oon nyt ku mieskään ei oo ollu kotosalla, ni laittanu vauvan olkkariin lattialle leikkii ja lastenlaulut soimaan ja ite painunu takas sänkyyn..joskus nukahan, joskus en. En muista oonko kertonu jo tosta, voi olla et tuli toistoa..hmph. No mut onneks iskä tulee kohta kotiin ja on viihyttämässä taas.

Musta tuntuu, et multa tulee jo liikaa näitä juttuja ja vielä saman toistoa. Oon just tämmönen, ku alan jotai ja pääsen vauhtiin ni sit en osaa olla ilman..joko kirjotan tai sit en. Tättäräkin vaan hiljaa..höh :) eikai se käsittäny väärin sitä kotiäitijuttua..Ite ainakin arvostan ihan hirveesti kotiäitejä ja haluan itekki olla kotiäitinä vaikka kuinka kauan. Eikö muutki ollu sitä mieltä et työt ei houkuta...ehkä oma aika toisinaan, mut ei työt. Ainakaan mua.
 
Tosta viereen nukuttamisesta vielä. Ite näin sen helpoimmaks tavaksi tuossa vähän aikaa sitte, ku vauva alko heräillä ja vaatia tissiä turhanki usein. Vauva alko tosiaan heräillä puolenki tunnin välein eikä ollu herkkua nousta ylös niin usein. Vieressä nukku paremmin, tai en ainakaan ite heränny niin usein ja ite oli virkeempi sit. Sillo aattelin et paras mennä sen mukaan, mikä itelle helpointa, muuten ei jaksa. Mut sit se ei enää toiminukkaa..niiku kerroinki jo, et ei tissi kelvannu ähinöihin jne. Nyt sit unijaksot vähän pidemmät ni ei tunnu niin pahalta nousta aina ja helpompi ku nukkuu omassa sängyssä. Mut tosiaan niin vauvakohtasta tuo, kuin myös tietystä ikävaiheesta/kehitysvaiheesta yms. kiinni miten vauva nukkuu. Niiku pikkunenki sano, et vois olla hänelläki toisin, jos vauva heräilis jatkuvasti eikä nukkus sitä 7h putkeen..
 
Minä taas oon aivan eri mieltä tuosta viereen nukuttamisesta. :) Kasperi nukkuu PAAALJON paremmin, kun saa nukkua vieressä. En siis oo huomannu mitään, että maidonhaju häiritsisi tai saisi Kasperia syömään useammin. Ennemminki se, tai sitten vaan äidin läheisyys tuntuu saavan pojan nukkumaan rauhallisemmin ja pitempiä pätkiä. Omassa sängyssään tuo herää jatkuvasti ähisemään. Iltasin Kasperi kyllä nukahtaa omaan sänkyyn, mutta ensimmäiseltä syötöltä jää viereen nukkumaan. Joskus otan jo illalla viereen, jos ei helposti nukahda omaan sänkyynsä. Tissille tuo ei enää yleensä nukahda muulloin kuin öisin, jolloin syökin ihan puoliunessa, joten en todellakaan pelkää, että oppisi vaatimaan rintaa nukahtaakseen. Voihan olla, että oon viereen nukuttamisesta jo parin viikon päästä eri mieltä, mutta ainakin tällä hetkellä se toimii meillä parhaiten.

Ja niin joo.. Sehän mun piti vielä sanoa, että en oo koskaan röyhtäyttäny Kasperia öisin, eikä tuolla oo ensimmäisten viikkojen jälkeen liiemmälti mahavaivoja ollut.
 
Tättärä hei, tuuthan taas kertoilemaan juttuja teidän arjesta yms. Niitä on niin kiva lukea. Ja unohda se käsien pesu koneelle tullessa. ;)
 
´Huomenta...
Kyllähän minä täällä olen ollut, sunnuntaina viimeksi...
Tuli vain innostuttuä liikaa tuosta bloggaamisesta, olen jopa siirtänyt joitain tänne palstalle alunperin kirjoittamiani juttuja sinne ja höystänyt kuvilla. Sinne vain kaikki lukijoiksi, joita jaaritukset kiinnostavat. Koneaika nyt tuppaa vain kaikki huveta turhan tehokkaasti sen kanssa säätäessä, kun minulla on kai jokin kuherruskuukausi nyt sen blogin kanssa.
Perhepedistä. Ihan säikähdin jo, että saan yksin liputtaa sen puolesta, mutta Zoe ihanainen, sentään jollain samoja kokemuksia. Leevikin saattaa vieressä vetäistä yöllä kuudenkin tunnin pätkän ilman tuttia ja tissiä, kädestä hapuilee otetta aina väliin pyöriessään. Toisina öinä heräilee, mutta rauhallisesti nukkuu yleensäottaen. Matti meillä yleensä levottomammin nukkuu, kutisee ja näkee painajaisia. Ei kyllä ole aavistustakaan miten Leevi mahtaisi omassa sängyssä nukkua, kun meillä ei edes ole pinnistä, isommat pomppivat vanhan hajalle viime kesänä. Jätettiin suosiolla uusi ostamatta, kun neljä vauvaa jo perhepedissä oli nukkuneet niin uskoin, ettei meille hyvinsopivaa tapaa viidennen kohdalla kuitenkaan tulla muuttamaan ja saa siirtyä aikanaan lastensänkyyn tuohon sivuvaunuun.
Katalat kevätsäät ovat tehneet tehtävänsä ja tenavat (8v ja 14v), jotka eivät uskoneet viikonloppuna mamman pukeutumisvinkkejä ovat vähintäänkin flunssassa. Pienemmällä oli elilen ihan reilusti (38,5) kuumettakin. Äiti pääsee sanomaan, että mitä minä sanoin ja että pn ainaki jotain, minkä äiti jotain tietää paremmin. No, onpa tämä aamu leppoisampi, kun ekaluokkalaista ei tarvi saatella koulutielle.
 
Tättärä, huomaatko, meillä tulee heti sua ikävä jos vähänkään oot pois. ;) Ei mutta ihan ymmärrettävää, ettet kerkeä hirveesti koneen ääressä norkua kun on 5 lasta huollettavana... Niin ja mä oon ainakin käynyt sitä blogia lukemassa. Kivaa luettavaa. :)

Perhepedistä vielä. Jäin miettimään... oliskohan niin, että perhepeti passaa hyvin niille vauvoille, joilla ei hirveesti ole vatsavaivoja? Ettei tissiä haluta kipristelyiden takia turhaan... Vai onko joku todennut perhepedin hyväksi vatsavaivaisen vauvan kanssa? Meillä ainakin on selkeesti haittaa siitä jos mä olen lähellä (hereillä ollessakin) jos mahaan sattuu kovasti. Nälkä loppuu kun pääsee isin syliin.

Meillä on asuntojutut nyt kovassa pohdinnassa. Saas nähdä mihin päädytään.
 
täällä menee ihan jees...huuto päivä takana...
5kk neuvolas käyty...
eiu muuta
 
Bluerose, toivottavasti teillä pian taas itkut helpottavat.
Piti vain tulla sanomaan, että saittepas minut ansaan. Menin sitten kehumaan Leevin viimeaikaisia yöunia. Niinpä sitten eilen alkuillasta alkoi huuto ja yö oli tosi tosi tosi katkonainen (siksipä jaksoin itsekin avata silmät vasta kuudelta)- Noin ½-1tunnin välein herätty huutoon ja saatu hyssytellä sylissä, vieressä, tissillä... millä milloinkin. Nyt on tainnut nukkua jo peräti 1½ h. Muistuttakaa minua etten enää ikinä kehu yhdenkään tenavani nukkumisia. Enkä edes mainitse, että tavallisesti levoton tapaus oli viimeyön yllättävän rauhallinen.
No niin, nyt Leevi heräsi. 
 
Mä luulen, että Metellä on tuo maitoallergia. Jännä vaan sinänsä, että iho sillä on tosi hyvä, eli olis sitten pelkästään suolisto-oireinen. Mä olin tuossa viikon maidottomalla ja nyt kun maitoa aloin taas käyttää niin maidot on tytöllä kurkussa koko ajan. Eron huomasi paremminkin näin päin. Lisäksi mietin, että olisko soija-allergiaa kun mun mielestä Mette voi huonommin niinä päivinä kun käytin soijajogurtteja yms. Aiemmin kun tein samaa kokeilua niin ei huomattu eroa. Olisko se allergia sitten nyt vasta puhjennut. Varailin just lääkärille soittoaikaa, että mietitään miten tästä edetään. Varmaan maidottoman + soijattoman aloitan taas pian. Seuraillaan vielä pari päivää, että tiedetään sitten se ero selvemmin.

Mä en oo vieläkään päässyt kokonaan migreenistä eroon. Edelleen vähän säteilee päässä ja on outo olo. Taidanpa mennä nukkumaan...
 
En vielä ehtinyt lukea kaikkia kun pakko päästä sanomaan :) Meilläkin Aleksi nukkuu paremmin vieressä ja itsekin nukun kyllä paremmin, etenkin nyt kun päästin sen yhden levottomuusjakson yli. Ja sitten pakko sanoa vielä tuosta, että rinnalta vieroitus olisi vaikeaa, jos aina totuttaa lapsen siihen (tosi hyvin osasin tuon tähän kirjoittaa, mutta kaikki tietää mistä puhun), niin edustan sitä vähän erilaista näkökulmaa. En halua kieltää Aleksilta rintaa, jos sitä kerran kaipaa. Luotan siihen, että Aleksi vieroittuu rinnasta itse sitten kun on siihen valmis. Olen kovasti kamppaillut tämän näkemyksen kanssa, koska toisaalta kunnon yöunet houkuttaisi itseäkin ja tällä tavalla ne voivat olla hyvinkin kaukainen haave. Tai sitten ei, kuka tietää. Mutta olen tullut siihen tulokseen, että minulla ei ole oikeutta tehdä päätöksiä tuon suhteen. Vielä ainakaan, aika näyttää miten tässä käy, mutta koska Aleksi ei ole mikään ylipaljon läheisyyttä kaipaava eli viihtyy itekseenkin, niin uskoisin, että aikanaan ei tarvitse yölläkään rauhottelua rinnalla. Eipä nytkään hirveästi tarvitse, aamulla viimeisen ja illalla ekan unisyklin aikana. Ja siis en mitenkään ihmettele muiden erilaisia ajatusmaailmoja tai kauhistele miten teillä nyt noin. Koska itse näen asian tällä tavalla, niin siksi myös katson, että minun on sen näkemyksen mukaan elettävä vaikka se jossain vaiheessa kävisi rankaksi.

Ylipäätään en koe ollenkaan omaksi sellaista ajatusta, että vauvan pitäisi osata nukahtaa ja nukkua yksin jne. Tämä tunne on minulla hirveän voimakas oman lapsen kohdalla (ei siis muiden), koska itse huomaan kärsineeni lapsuuden läheisyydenpuutteesta. Siksi se on vielä enemmän tärkeää minulle antaa Aleksin olla niin paljon lähelläni kuin hän ikinä tahtoo. Ja kuten sanoin, Aleksi viihtyy hereillä ollessaan vallan mainiosti lattialla tai missä vain muuallakin kuin sylissä. Läheisyyttä ei vain minun mielestäni voi antaa liikaa. Riippuvuussuhteet yms. yleensä kehittyy nimenomaan läheisyyden puutteesta. En siis sano tätä siksi, että uskoisin jollekin tällä foorumilla nyt sellaisen kehittyvän vain siksi, että vauva nukkuu omassa sängyssä, vaan perustelen vain sitä, miksi mielestäni vieressä nukkuminen ja rinnan antaminen muutenkin kuin vain ruuaksi ei ole haitaksi.

Lapsia on aina erilaisia jne. mutta tämä on toistaiseksi toiminut meidän lapsella, joten tyytyväisenä aion tätä linjaa jatkaa. Pääasia on, että jokainen löytää sen omalle lapselle ja perheelle sopivimman tavan hoitaa nukkumiset. Meillähän mies ei nuku kovin hyvin Aleksin kanssa samassa huoneessa, mistä syystä mies nukkuukin ainakin arkiyöt (yleensä kaikki muutkin yöt) eri huoneessa. Se sopii meille, mies olisi jo ennen vauvaakin mieluusti nukkunut muualla, koska minäkin häiritsin usein hänen untaan. Joten mies on nyt onnensa kukkuloilla, kun saa nukkua rauhassa Aleksin huoneessa :) Että kaikille perhepeti ei tosiaankaan sovi aikuisen tai lapsenkaan kannalta, siksi on hyvä että on olemassa pinnasängyt ja muut ;)

Joku muukin saattoi jo näitä sanoa, kun perhepetiläisiä täällä on muitakin, mutta oli pakko äkkiä päästä itsekin pölisemään :) Toivottavasti ei tullut liikaa toistoa, ihanaa pääsiäistä kaikille perheille!!
 
Jaahas pitää taas kommentoida :)

Meemi, voit olla oikeassa tuosta vatsavaivahommasta. Aleksihan on ihan järkyttävä piereskelijä, eli vatsaan ei kyllä mikään jää kiertämään kehää :D

Niin ja piti siitä pukemisestakin sulle vielä todeta, että meidän ratassuojahan on myös topattu. Ihan turha tieto, mutta kuhan ny sanoin :)
 
Nelikuisia ollaan! Ja neuvolalääkärissä käyty. Lisään tiedot tuonne neuvolaketjuun.

Meidän tyttö on aina nukkunut omassa kehdossaan, joka on ihan mun sängyn vieressä niin, että yletän vain kättä ojentamalla antamaan tutin tai keinuttamaan kehtoa.

Iltaisin laitan vauvan kehtoon, ja jos hän on raukea ja rauhallinen, riittää kun laulan yhden laulun ja poistun sitten. Joskus tyttö on huitovainen ja silloin odotan, kunnes nukahtaa, sillä muuten saan juosta alakerrasta asti monta kertaa antamaan tuttia. Useimmiten käy itsekseen unille ja musta tuntuu, että vauva mielellään jääkin omaan rauhaansa.

Onko jollain muullakin vauva, joka imee rintaa vain syödäkseen? Meidän tyttö irroittaa otteensa heti, kun on masu täynnä, kääntää päänsä pois ja haluaa tutin suuhunsa. Sylissä hän tykkää kyllä olla ja siinä tankata läheisyyttä, mutta ei tarvitse siihen rintaa.

Ja vähän lisää vastapainoa taas muihin juttuihin. Viime yönä nukuttiin 11h niin, että kerran aamuyöstä annoin tutin suuhun ähisevälle unimytylle. :) Kas niin, ja sitten sinne neuvolaketjuun!
 
Kuinkahan peekay jakselee??

Joo, mä oon kanssa sitä mieltä, että läheisyyttä vauva ei voi liikaa saada. Meillä ainakin on vaan huomattu paremmaksi tarjota läheisyyttä sylissä, ilman rintaa. Alkuun olin aika lailla samoilla linjoilla Pääskysen kanssa, mutta sitten huomattiin, että mun läheisyys saa haluamaan rintaa jatkuvasti ja, että rinnan antaminen pahentaa tytön oloa kun on liika tiheää syöntiä. Tämä kyllä meillä johtui juurikin noista vatsaongelmista.

Mä olen myös huomannut vauvalle tärkeäksi tuon oman rauhan, josta Pajunkissa puhui. Meten on selkeästi helpompi nukahtaa kun äiti ja isi ei häärää vieressä vaan saa omassa rauhassa katsella ja "tehdä unta". Se kyllä ilmoittaa jos olo tulee turvattomaksi jne. Mutta erittäin rauhallisena ja tyytyväisenä Mette on sänkyynsä jäänyt. Uskon, että se kokee olonsa siellä turvalliseksi ilman äitiäkin kun heti tullaan paikalle jos tarvii.
 
Läheisyydestä ja perhepedistä vielä, vauvat ovat yksilöitä, kuten niiiiiiiin monesti todettu. Meidän perheen bauvat ovat tällaisia äidin ja isin kainaloisia, jotkut toiset kaipaavat enemmän omaa tilaa. Eiköhän jokjainen perhe toivottavasti löydä parhaan ratkaisun itselleen ja se ei välttämättä löydy jonkun "viisaan gurun" opetuksista vaan omaa sydäntä kuuntelemalla.

Kainoa pyyntöä tulin esittämään, kun vierailette blogissa niinolisi kiva joskus saada kommenttejakin, että utelias mamma vähän tietäisi keitä siellä vierailee....... Meemi on ainoa, joka on tunnustanut.

Nyt on taaaaaas kiiiiiiiiiiireeeeeeeee!
 
Samaa kuin tättärä, eli ihan kuin jo ekassa viestissäni perhepetiasiaan liittyen, niin yksilöitä ovat vauvat ja yksilöllisiä tulee olla myös ne tavat joilla vauvoja hoidetaan. On kuitenkin hyvä ottaa esille erilaisia vaihtoehtoja. Mua on harmittanut vähän kun perhepedistä usein nykyään puhutaan "ainoana oikeana" vaihtoehtona (siis en tarkoita, että täällä puhuttais) ja jopa syyllistetään siitä jos ei perhepetiä vauvalle tarjoa. Se kun ei tosiaan kaikille passaa. Tästä turhautumisesta lähinnä nousi mun kommentit. Uskon edelleen, että joillekin vauvoille se varmasti on tosi hyvä juttu.

Mä oon ihan kypsä tähän mun migreeniin. Helpottaa aina vähäksi aikaa ja sitten taas iskee päälle niin, ettei tiedä mitä tekis. Ja on vaan jaksettava vauvaa hoitaa, vakka tuntuu että pää halkeaa. Koko viikon on tätä ollut.

Meillä taas tänään käännyttiin melkein mahalta selälle ja myös toiseen suuntaan. Eiköhän se pikapuoliin onnistu.

Kuulin tänään, että ihan tässä meidän lähellä on lastentarvikekirppis. Ihan loistavaa. Sinne suunnataan lähipäivinä. Mette on kovasti vailla isompia vaatteita. Meidän vaatevarasto rajoittuu lähinnä äp:n vaatteisiin. Joitain isompia vaatteita on siskon muksuilta saatu, mutta tosi pieni määrä vaatteita on. Toisaalta oon vähän tuuminut, että kesää kohden ei ehkä puetakaan niin kovasti... Onko kukaan törmännyt housumalliin, joka olisi kapea ja korkea vyötäröinen? Meillä kun lähes kaikissa potkareissa on 10 cm ylimääräistä vyötäröllä... Mette on tuollanen hoikkeliini ja hippasen vaikeuttaa vaippailun lisäksi myös pukemista. Aina ei jaksaisi noita henkselihousuja pukea joka välissä...
 
Mä en täällä juurikaan oo kirjoitellut enää vaavin synnyttyä vaikka päivittäin käynkin seuraamassa teidän elämää :)

Meemille piti vaan tulla vastaamaan noista housuista. Meillä on kanssa tosi hoikka tyttö, pituus melkein keskikäyrällä mutta paino meneekin -8, meillä kaikista parhaat housut on H&M löytyviä perushousuja..sellasia trikoisia ja sitten myös velour-housuja. Halpoja, kivan näkösiä ja käytössä todettu hyväksi! Kandee tutustua. Meillä ainakin hukutaan kaikkii Tutan ja esim Cirafin vaatteisiin..

Katsotaan jos saisi lähipäivinä vaikka muutakin täällä kommentoitua. Ihania mammoja ootte kaikki! :)
 
Meidän neiti on kans tuota lajia "rinta on ruokintaa varten". Ei ole varmaan kertaakaan ollut rinnalla varttia pidempään (paitsi tietty sairaalassa) ja haluaa aina tutin syönnin päälle vaikka joskus ei sitä edes kauaa ime, mutta joskus kun selkeästi näyttää että tutin haluaa käyttää suussa niin ei tyynny ennen kuin saa ne pari imua. Olen ajatellut, että jotenkin "laukaisee" imun kun jää muuten samalla tavalla imu päälle kuten koiranpennuilla (viimeisimmät ihmisestä poikkeavat jälkikasvut mitä olen hetkeen nähnyt, siitä vertaus ;).

Mutta ei kyllä rintaa uudelleen huoli jos itsensä täyteen on saanut syötyä ja otteen irrottanut. Sylissä tykkää olla ja osaa jo halata takaisin, välillä pitää myös äitin leukaa yrittää purra kun hampaat vaivaa. Lisäksi läheisyyttä hakee/saa aamuisin syötön jälkeen kun tunkeutuu yleensä äitin kylkeen kiinni. Iltaisin ottaa kädestä kiinni ja vie sen poskelleen kun menee nukkumaan, toivottaa äitille/isille hyvää yötä kun ei vielä osaa sanoa =) mutta jää sitten kiltisti itsekseen nukahtamaan.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top