Huhtikuun höpistelyt

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja SusuPala
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Itellä oli jotenki tosi poikaolo ja pakko myöntää, että tosi vahvojen tyttönäkymien jälkeen oli hiukan pettynyt fiilis..:oops: Vähän aikaa meni nieleskellessä.. Kaikki tyttökuteet on niin ärsyttävän hempeitä ja täynnä rusetteja ja röyhelöitä, tai siis niiltä ne mun silmään yhtäkkiseltään näyttää!:bored: Mutta pikku hiljaa tyttömoodi kääntyy päälle.. Lidlin tämän päivän kuteet oli just mulle, kun oli harmaata ja persikkkaa eikä yhtäkään rusettia!:grin Ja jotenkin ennalta tuntuu, että mieluummin pukee tytön pojaksi kuin toisin päin.. ju nou..:shy:
 
Mulla oli tästä kakkosesta varsinkin tosi vahva tyttöolo ja kaikki puhui "pikkusiskosta", mutta poika sieltä ilmeisesti on tulossa. Olihan sitä yllättynyt ja ehkä olisin toivonut sitä tyttöä, mutta kyllä ne ajatukset onneksi kääntyy. Jotenkin vaan kamala sanoa ääneen (siis omalla kohdallani), ihan kuin se pieni vauva ei olisi odotettu oli kumpi vaan <3 Ja tosiaan vauvan synnyttyä sillä ei ole enää mitään merkitystä kumpi sieltä tulee <3

Meillä esikoinen (poika) käyttää paljon punaista, keltaista ym värejä eli kyllä niitä kivoja poikienkin vaatteita löytyy :)
 
Voin sanoa, että miun pellavapää poika on suloisin ja ihanin ja kaikki ihastuu häneen ain kympillä. Ukki ja mummiki eivät voi päivääkään olla erossa tyypistä :) Niin ihana ja fiksu! Ja kohtelias! Uhmaa on tietysti ikään kuuluvaa, mutta kun tapaisitte niin <3 Itse taas vähä toivoisin toista poikaa, kun tää esikoinen on aivan ihana tapaus! Niin äitin poika<3 Tytöist mulle on kehittynyt semmonen kuva, että ne on hankalia tapauksia.. Mutta tyttö ois sinällään söpö kaikkineen söpöiinee vaatteinee. Jos tulee tyttö niin toivon, että ois edes vähä niinku veljensä eikä mikää kapinallinen kandidaatti :D

Pojille on myös kivoja vaatteita. Joutuu tekemään vain vähä etsintä työtä :)
 
Mä olen aina ollut kade miehille, kun niillä on niin siistit vaatteet. Samoin olen kokenut mieskateutta, kun niillä elämä tuntuu olevan jotenkin asteen verran helpompaa. Siinä mielessä olen onnellinen että meille tulee poika, vaikka söpöt tyttöjutut olisivat olleet toki yhtä ihania. Oma lapsi on aina oma lapsi ja hän on varmasti se oman elämän paras tyttö/poika. Jotenkin sitä ajattelee lapsen elämää jo eteenpäinkin, mun mies elää urheilusta ja uskon & toivon että tämä pikkuinen poika kasvaa siihen samaa maailmaan. Kauheat odotukset ja mielikuvat luotuna, ennen kuin pieni raukka on edes syntynyt tähän maailmaan. :hilarious:
 
Mä oon ihan tyytyväinen että meille tulee pojat. Esikoinen on tyttö, joten on ihan kiva et on molempia. Eipähän ainakaan tarvii enää yrittää saada poikakin. :D
Alunperin oma toive oli saada 2 tyttöä ja yksi poika. Mut eihän näitä voi suunnitella.
 
Kyllä itsekin toivoo saavansa tytön ja pojan, ihan senkin takia että kokisi molemmat, kun kumminkin tytöillä ja pojilla on ne eroavaisuutensa. Nää on siitä helppoja juttuja että itse ei voi tehdä päätöstä sukupuolen suhteen. Niillä mennään mitä luonto antaa. Balacenia mä olen meidän perheen vanhin, ja mulla on kaksi pikkuveljeä. Se on ollut oikein hyvin toimiva yhdistelmä :joyful:
 
Me molemmat metsästetään ja kalastetaan aika intohimoisesti ja jo ennalta mm. tuleva isoisä mietti, että entäs jos tuleekin tyttö.. Varsinkin minä olin ihan, että excuse me??o_O Lapsiparka oppii tälle elämälle sukupuolesta huolimatta! :joyful: Tuleva tyttö ei vaan saa äidiltään kovin naisellista kasvatusta.. Mutta toivottavasti oppii kunnioituksen luontoon, rakkauden koiriin jne.. Itseä vaan ennalta hirvittää kasvattaa tyttöä, kun itse olen ollut niin vaikea tapaus!:spitoutdummy::bag:
 
Lapin kalareissut ja eräjormailut oli lapsuudessa ihan parasta. Mäkin olen ollut sellainen lapsihirviö, mutta olin esikoinen ja vanhemmat taisivat olla vähän hukassa kasvatuksen kanssa. Siis siinä että olisi tiukat rajat ja tarkat päivärytmit. Äiti aina sanookin että mun kasvattaminen on helpottunut vuosi vuodelta :joyful:
 
Meillä äiti myöntää yrittäneensä, ja tommosia tuli! :grin Mä olin se tyttö, jota naapurin pojat kysyi crossipyöräileen, en halunnut mekkoja ikinä mihinkään, teininä isot housut, kesätöinä traktorihommia jne.. Mulle on siis toi tosityttömäisyys ihan vierasta!:rolleyes: Että röyhelöt ja prinsessaleikit ei luonnistu... Mutta oppia ikä kaikki ja osaanpa suhtautua myös tytön erilaiseen polkuun!:shy: Isällään on vain veli ja veljellä poikia, että tyttö on ensimmäinen hällekkin..:dummy1:
 
Hahaha, joo siis mullakin meni barbit ihan hukkaan lapsena. En mä osannut niillä leikkiä mitään kotia. Ennemmin rymysin ulkona ja kiipeilin puissa :D Kesät vietettiin mökillä ja sukulaistilalla lehmiä hoitaen. Mun mies olisi kovasti toivonut tyttöä kun hänkään ei ole tytön kasvua ikinä myötäelänyt. Ehkä sitten joskus sekin päästään kokemaan.
 
Mie oon kans ollu joka pihan poikien kanssa leikki pyörillä mopoa, ja prätkähiirillä ja muutenki jätkien kanssa melkein koko elämä menny enempi. Muutama tyttökaveri ollut. :) Mutta parikymppisenä, kun mun rokkari vaihe alkoi laantua, niin kaikki söpö ja pinkki alkoi kiehtoa, mutta en edelleenkää oo mikään pissis. :D

Yksinäni leikin kyllä huoneessani välillä barbeillakin, mutta enempi eläimillä.
 
samoilla linjoilla muiden kanssa noista sukupuolijutuista.. mutta on kyllä omat vaaleanpunaiset lasit jossain teillätietämättömillä. Itsellä oli hieman poikaolo yms niin ajattelin jos sitä.

Tosin tiedän itse, että tyttö tekee sen mitä poikakin, kun oon sm futista pelannut ja prätkä odottaa tälläkin hetkellä ajoja. Eli eipä se jalkojenväli määritä.

Mutta vaaleanpunainen ei oikein ole mun juttu, jos näin karrigoidaan.
 
Meidän tyttö (1v2kk) on kyllä tähän mennessä ollut helppo lapsi. Meillä on tyttö, jonka äiti pukee usein pinkkiin, mutta esimerkiksi tällä hetkellä paras lelu on iso punainen potkuauto. :)
 
Juu eihän sen sukupuolen pitäisi määrittää, mutta kummasti saa "erikoiskohtelua" ja ylimääräistä (ärsyttävää) huomiota näissä miehisissä ympäristöissä, kuten metsällä ja ampumaradalla.. Viimeisten ajokoirakokeiden tuomarina ollessa oli pakko myöntää odottavansa, ettei kummastella, mutta voi että laitto ärsyttään miesten reaktio! :arghh: Mikä meistä muka tekee erilaisia miehiin nähden?? Joillekkin on edelleen tosi absurdia, että nainen voi käydä metsällä yksin, pärjätä siellä ja vieläpä ampua riistaa.. Uuu, miten spesiaalia!:joyful: Ja noi nuoruuden työt traktorihommissa, kyllähän piti joka miehen testata miten tyttö pärjää..:banghead: Toisaalta tämmönen ennakkoluuloilu laittaa yrittämään enemmän, ylittämään itsensä ja näyttämään, miten kana pissii!:wink
 
Mä olen itse myös ollut aika poikatyttö lapsena ja teininä. Vieläkään en ole mikään naisellisuuden huippu. Olen kuitenkin tykännyt pukea esikoiselle vaaleanpunaista ja muutakin tyttömäistä. Tyttö täytti juuri kaksi ja on ollut todella helppo ja rauhallinen, ei lainkaan oikukas, ehkä sitten teininä. Tytöksi en ole yrittänyt kasvattaa ja olen ostanut autoja, työkaluja yms. lelua. Neiti kuitenkin haluaa hoivata kaikkea ja kantaa ympäriinsä nukkea kuin kalleinta aarretta ja hoitaa sitä todella hellästi... tykkää myös mekoista, pinneistä ja koruista ja halusi synttäreillekin vaaleanpunaisia ilmapalloja (sai myös mustia, kun pyysi). Kokemukset tytöstä on siis hyvät. Kaverien samanikäiset pojat riehuvat kuin viimeistä päivää, lyövät, nipistävät, purevat... ehkä kasvatus- tai luonnekysymys eikä niinkään sukupuolisidonnainen. Jotenkin kuitenkin pojan kanssa toimiminen jännittää ja tuntuu erilaiselta, vaikka vauvat nyt aika neutraaleja varmasti onkin. Ylipäätään olen miettinyt, miten sitä toista sitten rakastaa, kun esikoinen on ollut kaikki kaikessa... mutta kaipa sitä rakkautta riittää. Esikoista odottaessa pelkäsin, etten pysty rakastamaan vauvaa, mutta toisin kävi.
 
Me käytiin tänään 4Dssä. Oli kyl hyvä kokemus, vaikka olosuhteet ei olleet suotuisat hyviin kasvokuviin, mutta lääkäri selitti ääreest hyvin kaikki rakenteet yms ja että missään ei ollut mitään poikkeavaa ja kaikki siis kunnossa [emoji173] ja edelleen tyttöä odotellaan :)
 
Paljonko 4D maksoi? Kuinkahan sillä näkee edessä olevasta istukasta huolimatta..? Meidän ehkäneiti ei rakenneultrassa ollut kovin esiintyvällä tuulella eli piiloutui istukan taakse eikä 3D kuvista jäänyt juuri mitään käteen..:rolleyes:

Tekeekö niitä vain yksityinen?
 
Täällä kanssa harkinnassa omakustanteinen ultra, että saisi muutaman paremman kuvan ja hieman arvioita tän hetkisestä painosta.

Mä olen puntaroinut 2d-3d välillä. Mulle riittäisi jopa toi 2d ja pidän ehkä itse enemmän siitä näkymästä, Se ei kustataisi kuin 84€ stadissa.. tosin 3/4d olis sit 150€ täällä. (perhe arte hki ja lahti tekee edullisesti)

Mutta katsotaan sitten pääsiäisen jälkeen, että mihin tässä päädyn jos mihinkään.

Samassa ultrassa ehkä vähän hahmottaisi miten päin tuo tuolla on vs. tuntemus minkä tuottaa. tässä oon koittanut löytää päätä ja häntää :D
 
Meillä makso 210€, mukaan sai muistitikun, dvdn ja kymmenisen kuvaa. Sitä paremman 4d kuvan saa mitä enemmän on lapsivettä. Meilläkin tyttö oli naama kiinni istukassa niin siksei juuri hyvää kuvaa saanu... Mullaki on istukka puoliks edessä ja puoliks takana. Ja oli tosiaan yksityinen tekijä.
 
Hetken mielijohteesta menin minäkin 4D-ultraan tänään. Kätilön tekemänä maksoi 135€, eli halvempi kuin monesti yksityisellä gynellä ultrassa käynti. Muistitikku kuvineen ja videoineen tuli mukaan. Kyllä meille nyt vaan on tulossa poika. Sen verran selvästi vehkeet näkyivät, että kätilötkin (kaksi paikalla) totesivat, että olisi aika ihme, jos nuo kulkuset tippuisivat matkasta. Mulla istukka takaseinässä, mutta sinne halusi pikkunen haudata kasvonsa koko ajan. Ilmeisesti sieltä kuuluu kivoja ääniä.

Nyt oli vaavi pää alaspäin, mutta kääntyilee varmasti vielä. Esikoinen kääntyi joskus 27-28 viikoilla perätilaan eikä sen jälkeen enää hievahtanutkaan. Katsotaan, mitä tämä keksii. Nyt rv tasan 24.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top