Huhtikuun höpöttelyt
- Ketjun aloittaja Martuti
- Aloituspäivämäärä
Mua alkaa jo jollain lailla vähän ahdistamaan se ajatus, että kohta jään kotiin (tämä + kaksi viikkoa töitä eli yhteensä 12 työpäivää jäljellä) ja sitten ei enää olekaan päivisin mitään pakollista aikataulua.
Että saanko mä sitten oikeasti kaikki ne asiat aikaiseksi kotiin jäätyäni, mitä olen suunnitellutkin. Ja miten mä pärjään täällä kotona, ja tuleeko aika pitkäksi...
Mutta toisaalta taas odotan ihan hulluna sitä, että ei tarvitsisi enää mennä sinne töihin. Saa vain olla kotona, herätä ja mennä nukkumaan siihen aikaan kun huvittaa. Ja tehdä päivisin mitä haluaa.
Ja oih, kesä on tulossa ihan pian. Hyvin erilainen kesä
Että saanko mä sitten oikeasti kaikki ne asiat aikaiseksi kotiin jäätyäni, mitä olen suunnitellutkin. Ja miten mä pärjään täällä kotona, ja tuleeko aika pitkäksi...
Mutta toisaalta taas odotan ihan hulluna sitä, että ei tarvitsisi enää mennä sinne töihin. Saa vain olla kotona, herätä ja mennä nukkumaan siihen aikaan kun huvittaa. Ja tehdä päivisin mitä haluaa.
Ja oih, kesä on tulossa ihan pian. Hyvin erilainen kesä
Hemu
Puuhakas puhuja
Oi että, tänään oli viimoinen työpäivä!! Vähän oli haikea fiilis sanoa heipat ja lähteä mutta innolla kyllä silti jo lomille jäin! Huomenna sokerirasitukseen ja päivällä muuttokuorman kanssa ajelemaan Kuopioon :)
Että mie ootan sitä et pääsee remppaamaa ja laittamaa vauvan huonetta valmiiks, pesemää vaatteet ja laittaa kaiken valmiiks jo! Puhumattakaa että saa koko kämpän laitettua kuntoon ja tavarat paikoilleen!
Paljo on kyllä hommaa tiedossa mutta mikäpäs tässä kun miullaki nyt on vaa aikaa eikä kiire minnekkään
On kyllä aika hujahtanu nopeesti, vastaha sitä teki plussa testin ja nyt jo lomilla! Tässähä pitää pakata sairaalakassi jo valmiiks ku näi huomaamatta tuo aika livistää
Että mie ootan sitä et pääsee remppaamaa ja laittamaa vauvan huonetta valmiiks, pesemää vaatteet ja laittaa kaiken valmiiks jo! Puhumattakaa että saa koko kämpän laitettua kuntoon ja tavarat paikoilleen!
Paljo on kyllä hommaa tiedossa mutta mikäpäs tässä kun miullaki nyt on vaa aikaa eikä kiire minnekkään
On kyllä aika hujahtanu nopeesti, vastaha sitä teki plussa testin ja nyt jo lomilla!
Tässähä pitää pakata sairaalakassi jo valmiiks ku näi huomaamatta tuo aika livistää
Å
åke
Vieras
-
Last edited by a moderator:
pauski90
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Ihanaa Heidi, mulla on hirvee sisustus himo päällä, pakko tätä vanhaa laittaa parempaa kuntoon kun ei vielä muutetakkaan :)
Tää viikko saikkua, ens viikolla meen ma ja ti töihin ja ne onkin viimeset työpäivät, näin sovittiin työnantajan kanssa. Samaan aikaan ihanaa mutta toisaalta mitä tekemistä sitä oikeen tässä keksii ennen heinäkuuta? Onneksi tosiaan kesä tulee ja tuo 5 vuotias pitää liikkeellä
Tää viikko saikkua, ens viikolla meen ma ja ti töihin ja ne onkin viimeset työpäivät, näin sovittiin työnantajan kanssa. Samaan aikaan ihanaa mutta toisaalta mitä tekemistä sitä oikeen tässä keksii ennen heinäkuuta? Onneksi tosiaan kesä tulee ja tuo 5 vuotias pitää liikkeellä
Mulla on semmonen nolo homma, että päivän ruokalistan pystyy nykyään lukemaan paidalta Mä en tajua, miten tossa mahan päällä on niin usein jotain läikkää.. Tietysti lautanen on nykyään kauempana kun maha on välissä, mutta ei sen ruuan kuulu tippua siihen lautasen ja suun välille
Hui, monella alkaa olla työt lusittuna. Mulla olisi vielä 8 viikkoa töitä, mutta melkein jo viikko noista on arkipyhiä :) Toukokuussa ajattelin pitää ainakin viikon loman niin mun sijainen pääsee tositoimiin ja voidaan vielä käydä läpi kaikki ongelmakohdat ennen kun jään äitiyslomalle.
Röllykkä, mulla esikoinen myös meni koko ajan tasaisesti lähellä alakäyrää ja nyt näyttäis hipovan yläkäyrää.
Mä kaipaan edellisestä äitiyslomasta päikkäreitä. Mä heräilin silloin tosi varhain ja saatoin ottaa ekat päikyt jo ennen yhdeksää. :) Nyt kun on vajaa 4vee mukana menossa, niin taitaa jäädä haaveiluksi suurin osa päikkäreistä. Äippälomaa olen jo alkanut odottelemaan ja kesäkuuksi on paljon kaikenlaista touhua tiedossa :)
Mä en tajua, miten tossa mahan päällä on niin usein jotain läikkää.. Tietysti lautanen on nykyään kauempana kun maha on välissä, mutta ei sen ruuan kuulu tippua siihen lautasen ja suun välille Hui, monella alkaa olla työt lusittuna. Mulla olisi vielä 8 viikkoa töitä, mutta melkein jo viikko noista on arkipyhiä :) Toukokuussa ajattelin pitää ainakin viikon loman niin mun sijainen pääsee tositoimiin ja voidaan vielä käydä läpi kaikki ongelmakohdat ennen kun jään äitiyslomalle.
Röllykkä, mulla esikoinen myös meni koko ajan tasaisesti lähellä alakäyrää ja nyt näyttäis hipovan yläkäyrää.
Mä kaipaan edellisestä äitiyslomasta päikkäreitä. Mä heräilin silloin tosi varhain ja saatoin ottaa ekat päikyt jo ennen yhdeksää. :) Nyt kun on vajaa 4vee mukana menossa, niin taitaa jäädä haaveiluksi suurin osa päikkäreistä. Äippälomaa olen jo alkanut odottelemaan ja kesäkuuksi on paljon kaikenlaista touhua tiedossa :)
Mimmi, mulla on kanssa aika usein mahan kohdalla paidalla jotain ruokajämiä Kun siis se on jotenkin ihan hassua, että masu on edessä niin joutuu istumaan kauempana pöydästä ja lautasesta. Töissä kun nopeasti hotkii ruuan tauon aikana, niitä vahinkoja usein sattuu
Kun siis se on jotenkin ihan hassua, että masu on edessä niin joutuu istumaan kauempana pöydästä ja lautasesta. Töissä kun nopeasti hotkii ruuan tauon aikana, niitä vahinkoja usein sattuu 
Tänään pitäs lääkärin soitella lapsivesitutkimuksen tulokset (toksoplasmoosi), kauhea stressi ja ahdistus nyt heti aamusta alkaen... vaikka sitähän tämä koko 1,5 viikkoa on jo muutenkin ollut >.< Ei kukaan kertonut että raskaus aiheuttaa tämmöstä huolta ja murhetta?? Eiku joo, kerto, ei sitä vaan uskonu sillon.
Å
åke
Vieras
-
Last edited by a moderator:
JustBreathe
Vauhtiin päässyt keskustelija
Minulla on vapaiden alkuun vielä 10 viikkoa, että eipä tässä nyt ihan vielä ajattele äitiysloman alkavan kohta.. nyt lähinnä odotan ensi viikon torstaita, kun alkaa viikon loma ja lähdetään äidin kanssa Kanarian lämpöön loikoilemaan!! 
Ensimmäistä kertaa äidin kanssa reissuun kahdestaan ja ensimmäistä kertaa pakettimatkalle sitten varmaan 10 vuoteen, ajattelin päästä nyt mahdollisimman helpolla kaikesta :) Sitten kun on vielä pääsiäisvapaat siihen loman perään niin tulee ihanat lähes 1,5 viikkoa vapaata työnteosta. Ei kyllä kiinnostaisi enää yhtään.. mutta sen verran hyvässä kunnossa tässä on ollut, ettei sairaslomallekaan tarvitse haikailla pääsevänsä, mikä tietysti on myös todella hyvä asia!!! Tärkeintä toki on, että ei ole mitään vaivaa tai ongelmia ollut!
Mitään en edelleenkään ole laittanut vauvalle valmiiksi. Varmaan touko-kesäkuulla alan pesemään vasta vaatteita ja muita ja jos hakisi vaunut siinä main myös..
Ensimmäistä kertaa äidin kanssa reissuun kahdestaan ja ensimmäistä kertaa pakettimatkalle sitten varmaan 10 vuoteen, ajattelin päästä nyt mahdollisimman helpolla kaikesta :) Sitten kun on vielä pääsiäisvapaat siihen loman perään niin tulee ihanat lähes 1,5 viikkoa vapaata työnteosta. Ei kyllä kiinnostaisi enää yhtään.. mutta sen verran hyvässä kunnossa tässä on ollut, ettei sairaslomallekaan tarvitse haikailla pääsevänsä, mikä tietysti on myös todella hyvä asia!!! Tärkeintä toki on, että ei ole mitään vaivaa tai ongelmia ollut!Mitään en edelleenkään ole laittanut vauvalle valmiiksi. Varmaan touko-kesäkuulla alan pesemään vasta vaatteita ja muita ja jos hakisi vaunut siinä main myös..
O
orgona
Vieras
Kun täällä puhutaan siitä miten maha rupiaa olemaan tiellä, niin mä kans mietin viime yönä että mitenhän sitä enää ison mahan kanssa pärjää: ruukaan nukkua kyljelläni, koira kerällä siinä polvien ja mahan välissä. Mitenkäs sitte, kun siihen ei enää mahdukaan! :D Onneksi kesällä ei niin sitä lämmitintä siinä ehkä tarttekaan...
Miu88, toivottavasti uutiset ovat hyviä!
Joo tästä se murehtiminen vasta alkaa. Päivittäin päähän tulee kauhukuvia kaikesta mitä voisi tapahtua. Esimerkiksi portaat on ihan kamala paikka, mä kuvittelen joka kerta kun tyttö kulkee portaita alas että mitä jos se horjahtaa ja pyörii rappuset alas. Ja miljoona muuta asiaa mitä pelkään. Onneksi nämä ovat ohimeneviä hetkiä jotka vain vilahtavat päässä.
Röllykkä, meillä tyttö lopetti päikkärit noin 2,5v iässä kun iltaisin alkoi kestää parikin tuntia nukahtaminen. Mutta meni hoitoon ulkopuoliselle 3veenä ja siellä taas aloitti päikkärit. Iltaisin on välillä ollut vaikeaa kun uni ei tule ja itse on ihan rättipoikkiväsynyt ja koko ilta menee vain nukuttamiseen. Viime kuukaudet on tosin nukahtanut helposti joten koputtaa puuta että sama meininki jatkuu vielä kesään saakka!!
JustBreathe, kuulostaa ihanalta! Mäkin oon päättänyt, että seuraava lomamatka tulee olemaan pakettimatka Kanarialla all-inclusive hotellissa perheen kera ja lähtö lähimmältä lentokentältä. Oon harrastanut omatoimimatkailua isoissa kaupungeissa yksikseni, mutta parisen vuotta oon jo haaveillut täydellisestä löhölomasta perheen kanssa. Vielä kun saisi miehenkin innostumaan näistä suunnitelmista..
Joo tästä se murehtiminen vasta alkaa. Päivittäin päähän tulee kauhukuvia kaikesta mitä voisi tapahtua. Esimerkiksi portaat on ihan kamala paikka, mä kuvittelen joka kerta kun tyttö kulkee portaita alas että mitä jos se horjahtaa ja pyörii rappuset alas. Ja miljoona muuta asiaa mitä pelkään. Onneksi nämä ovat ohimeneviä hetkiä jotka vain vilahtavat päässä.
Röllykkä, meillä tyttö lopetti päikkärit noin 2,5v iässä kun iltaisin alkoi kestää parikin tuntia nukahtaminen. Mutta meni hoitoon ulkopuoliselle 3veenä ja siellä taas aloitti päikkärit. Iltaisin on välillä ollut vaikeaa kun uni ei tule ja itse on ihan rättipoikkiväsynyt ja koko ilta menee vain nukuttamiseen. Viime kuukaudet on tosin nukahtanut helposti joten koputtaa puuta että sama meininki jatkuu vielä kesään saakka!!
JustBreathe, kuulostaa ihanalta! Mäkin oon päättänyt, että seuraava lomamatka tulee olemaan pakettimatka Kanarialla all-inclusive hotellissa perheen kera ja lähtö lähimmältä lentokentältä.
Oon harrastanut omatoimimatkailua isoissa kaupungeissa yksikseni, mutta parisen vuotta oon jo haaveillut täydellisestä löhölomasta perheen kanssa. Vielä kun saisi miehenkin innostumaan näistä suunnitelmista..
Å
åke
Vieras
-
Last edited by a moderator:
^ ei, mitään jatkotoimia ei kuulemma tarvita. En sitten oikein tiedä mikä mun kohdalla lopputulos oli, oliko mulla sitten ees koko infektioo? Sehän oli vaan epäilys, ja verikoe "viittasi" siihen... ja mulla kuitenkin oli vanhoja vasta-aineita. Eihän sitä aikuisella lääkitä muutenkaan kun on usein oireeton eikä aiheuta mitään. Lääkitys olis ollu vaa sikiöö varten.
Å
åke
Vieras
-
Last edited by a moderator:
Tänään tuli Kelalta kirje että äitiyspakkaus on myönnetty, tulee kahden viikon sisään, miten sitä malttaa odottaa?
Olin koko päivän tänään kotona, eilen supisteli niin paljon töissä kiireen ja stressin lomassa että katsoin parhaaksi jäädä kotiin tänään, nukuinkin sitten yhteentoista saakka, oli ehkä vähn univelkaa. Muutama supistus vaan tullut tässä päivän aikana, eilen koko päivän masu pinkeänä
Olin koko päivän tänään kotona, eilen supisteli niin paljon töissä kiireen ja stressin lomassa että katsoin parhaaksi jäädä kotiin tänään, nukuinkin sitten yhteentoista saakka, oli ehkä vähn univelkaa. Muutama supistus vaan tullut tässä päivän aikana, eilen koko päivän masu pinkeänä
Ihana kuulla Miu että kaikki kunnossa! :)
Mulla on tänään ollut tunteet tosi pinnassa.
Enemmän olen yleensä nyt ollut kiukku-herkkä, mutta nänään ole pari kertaa purskahtanut itkuun.
Eka harmitus tuli aamulla.
Mulla ratkesi mun töissä käyttämät äippäfarkut haaroista eilen, ja en muistanut koko asiaa kuin vasta tänään aamulla kun piti jo lähtöä tehdä ja pukea housut jalkaan.
Paniikissa aloin etsimään toisia mammafarkkuja, joita en ole kauheasti pitänyt kun ovat olleet aiemmin vielä isot.
Noh, ne tosiaan oli tosi isot, ja aloin sitten etsimään vyötä että pysyisivät päällä. No eihän yksikään mun vyö mahtunut, kun olen tottunut pitämään korkeampivyötäröisiä housuja, ja nythän se vyö olisi tullut lantion leveälle kohdalle ja juuri tuohon masun alle. Mies alkoi sitten omiansa mulle penkomaan, mutta nekään eivät mahtuneet tietenkään kun niin matalalle lantiolle olisi tulleet.
Siinä kohtaa mulla repesi täysin, aloin itkemään sitä kuinka iso sotanorsu musta on tullut kun vyöt ei mahdu kiinni ja mitä mä nyt laitan jalkaani. No siinä märehdittyäni hetken onnistuin rauhoittumaan ja muistin, että mulla oli vielä yhdet mammafarkut ja ne sitten oli onneksi sopivan kokoiset. Tuli vaan vähän kiirus tuon episodin takia ja myöhästyttiin neuvolasta 5 minuuttia.
Toisen kerran purskahdin itkuun sitten neuvolassa jossain kohtaa, kun puhuttiin ruokavaliosta. Mulla tosiaan todettiin radi ja nyt pitää sitten alkaa niitä sokereita mittailemaan kotona. Siinä sitten itkua tuhersin ja terkkatäti ei osannut sanoa mitään, mies silitteli selkää... hohhoh. Harmittaa vieläkin, mutta sillä hetkellä vaan jotenkin oli tunteet tosi pinnassa.
Mä olen nyt niin väsynyt että taidan kaatua tänään ajoissa nukkumaan. Onneksi huomenna on vapaapäivä, mutta normaalista poiketen joudun sunnuntaina menemään töihin.
On tää kanssa yhtä vuoristorataa.
Joinain päivinä on ihan onnensa kukkuloilla ja kaikki on ihanaa ja raskausaika on ihanaa ja ainutlaatuista,
ja sitten toisena päivänä v*tuttaa koko maha ja raskausaika ja kaikki mitä se on tuonut tullessaan.
Se että pikkuinen on tuolla mun sisällä, ei mua harmita, vaan kaikki nää kurjat olot jotka siihen liittyy.
Mulla on tänään ollut tunteet tosi pinnassa.
Enemmän olen yleensä nyt ollut kiukku-herkkä, mutta nänään ole pari kertaa purskahtanut itkuun.
Eka harmitus tuli aamulla.
Mulla ratkesi mun töissä käyttämät äippäfarkut haaroista eilen, ja en muistanut koko asiaa kuin vasta tänään aamulla kun piti jo lähtöä tehdä ja pukea housut jalkaan.
Paniikissa aloin etsimään toisia mammafarkkuja, joita en ole kauheasti pitänyt kun ovat olleet aiemmin vielä isot.
Noh, ne tosiaan oli tosi isot, ja aloin sitten etsimään vyötä että pysyisivät päällä. No eihän yksikään mun vyö mahtunut, kun olen tottunut pitämään korkeampivyötäröisiä housuja, ja nythän se vyö olisi tullut lantion leveälle kohdalle ja juuri tuohon masun alle. Mies alkoi sitten omiansa mulle penkomaan, mutta nekään eivät mahtuneet tietenkään kun niin matalalle lantiolle olisi tulleet.
Siinä kohtaa mulla repesi täysin, aloin itkemään sitä kuinka iso sotanorsu musta on tullut kun vyöt ei mahdu kiinni ja mitä mä nyt laitan jalkaani. No siinä märehdittyäni hetken onnistuin rauhoittumaan ja muistin, että mulla oli vielä yhdet mammafarkut ja ne sitten oli onneksi sopivan kokoiset. Tuli vaan vähän kiirus tuon episodin takia ja myöhästyttiin neuvolasta 5 minuuttia.
Toisen kerran purskahdin itkuun sitten neuvolassa jossain kohtaa, kun puhuttiin ruokavaliosta. Mulla tosiaan todettiin radi ja nyt pitää sitten alkaa niitä sokereita mittailemaan kotona. Siinä sitten itkua tuhersin ja terkkatäti ei osannut sanoa mitään, mies silitteli selkää... hohhoh. Harmittaa vieläkin, mutta sillä hetkellä vaan jotenkin oli tunteet tosi pinnassa.
Mä olen nyt niin väsynyt että taidan kaatua tänään ajoissa nukkumaan. Onneksi huomenna on vapaapäivä, mutta normaalista poiketen joudun sunnuntaina menemään töihin.
On tää kanssa yhtä vuoristorataa.
Joinain päivinä on ihan onnensa kukkuloilla ja kaikki on ihanaa ja raskausaika on ihanaa ja ainutlaatuista,
ja sitten toisena päivänä v*tuttaa koko maha ja raskausaika ja kaikki mitä se on tuonut tullessaan.
Se että pikkuinen on tuolla mun sisällä, ei mua harmita, vaan kaikki nää kurjat olot jotka siihen liittyy.