Huhtikuun hölinät

Meillä neiti on sellanen että ei aina suostu kaupan kärryihin istumaan kun haluaa kävellä itse. Jos yrittää kärryihin laittaa niin alkaa kitinä ja jalat heiluu niin että mahdotonta saada niihin istumaan. Johon väsynyt niin sitten malttaa istua.
Puhuuko teidän pienet miten paljon tai tuleeko sanoja yleensäkään? Meillä on jo useamman kuukauden tullut lyhyitä sanoja aina satunnaisesti esim. Kakka,kato,äiti,pappa,kenkä,lamppu,taulu,joo,vettä,tätä jne. Nyt on alkanu olla kunnianhimoisempi ja toissa päivänä sanoi pujuleelu eli siis purulelu.. :D ja yks päivä yritti ikkunaa sanoa mutta tuli vaan ikku ja loppu jäi pois. :P kiva kun alkaa jutella enemmän, 1v asti kun kiinnosti vaan liikkuminen niin sen jälkeen alkanu puhuminenkin kiinnostaa. Tosin edelleen päivät on hyvin vauhdikkaita,juostaan tanssitaan ja tasapainoillaan monella eri tapaa. Edelleenkään ei jaksa keskittyä tuohon palikkalaatikkoon kun vähän aikaa jaksaa tunkea palikkaa reikään ja jos ei heti mene niin antaa palikan jollekin mulle että laita sinä. On kyllä monessa asiassa selkeästi isäänsä tullut.. :grin
 
Meillä ei tuu vielä sanaakaan nyt 1v3kk iässä... Mut juoksee kovaa :grin
 
Meilläkään ei tuu ihan oikein viel mikään sana. Iili eli viili on kai selkein. Sanoista tulee yleensä alku, esim. kello on ke, pallo on pa. Kovasti yrittää toistaa monimutkaisiakin sanoja perässä, mut ei itsenäisesti tule, ku noita lyhyitä. Sit on äänteitä asioille, esim. nukkuminen ilmastaan kuorsauksella. Mut tuokin taito kehittyy pikkuhiljaa. :D
Meil on nyt hullaannuttu musiikista oikee kunnol. RyhmäHaun tunnaria tanssitaan välil niin rajusti, et pitää istuu, ku ei pysy pystys. :D Poika steppaa jaloillaan ees taas ja heiluttaa käsiä hurjasti. Muutenki noi lastenohjelmien tunnarit iskee. Välil kyl muukin musiikki. Eilen kaupassa Michael Jacksonin Black&White sai pojan hytkymään. :)
 
Meidän poika tykkää sähkökitaroista ja ZZTopista ym. :wideyed:

Huhtikuu aloitettiin sillä, että pojalle syntyi pikkusisko. Kuulostaapa toi neutraalilta. Synnytin työllä ja tuskalla siis :grin
No, helpompi tapaus kuin veljensä, repeämiä ei tullut niin paljon ja pitää sanoa, että alakerta myös toimii paremmin kun ei revennyt niin.

Meillä on toistaiseksi ollut käytössä talvihaalari, mutta lämpiminä päivinä on tarkoitus laittaa villahaalari ja sadevaatteet jos on kuraista, ja keväällähän on. Kumisaappaat pitäisi vielä ostaa.

Sanoja ei juurikaan tule, muutama kuitenkin. Kun näytin siskoa ja poika osoitti sukan peittämää kättä, sanoin "käsi". Poika toisti ihan selkeästi "käsi", ja tätä toistettiin muutaman kerran. Sen jälkeen käsi-sanaa ei ole pojan suusta kuulunut, lähellekään. Tää äiti ehti jo innostua, että nyt poika alkaa puhua. Kamalaa, kun kaikki turhauttaa kun ei osaa sanoin pyytää. Toisaalta nyt äiti ja isä pystyy näyttelemään, ettei tajuta mitään. Ei se kyllä niihin itkukohtauksiin auta, ne tulee joka tapauksessa.

Olin ekan kerran poissa pojan luota, kun olin sairaalassa synnytyksen jälkeen. Oli aika vaikeaa, eikä hormonimyrsky tietenkään auta asiaa. Mies on hoitanut pojan nukkumaan melko usein, joskus esim. olen illalla ollut niin uupunut ja väsynyt, että olen nukkunut pojan nukkumaanmenon ohi. Siltä osin siis helppo homma. Mutta ajatus siitä, että yksi tärkeä henkilö lähtee (aamupäivällä pojan nukkuessa) eikä tule kotiin, oli henkisesti kamala. Reilu vuorokausi poissa oli kuitenkin niin lyhyt aika, ettei poika ehtinyt loukkaantua mun poissaolosta tm. Arki on aika erilaista, mutta toki jännittää se aika kun mies palaa töihin. Siihen on kuukausi aikaa.
 
Paljon onnea kobe ja perhe :Heartred

Mäkin oon ajatellut että reilu vuorokausi tämä polttarireissu tulee kestämään. Välillä ajatus pikamatkasta tuntuu hyvältä ja toisinaan ahdistaa. Minun lisäksi vaan yhdellä toisella juhliin osallistuvalla on lapsia, luulenpa että saa taas kerran selitellä miksei halua perskännejä imaista, suomessa kun ollaan :D ja suurin osa asuu siinä kaupungissa ja meillä "lapsellisilla" ainoastaan automatkaa edessä muutenkin.
 
Onnea KoBe!

Meilläkin on tullut lyhyitä sanoja jo useampi kuukausi esim. äiti, auto, mummo. Välillä on yrittänyt toistaa perässä myös kauluri, muskari, haalari, mutta itsenäisesti ei noita vielä käytä. On ollut tosi kiinnostunut r-äänteestä jo pitempään ja yrittää sanoa pelkkää "ärrä"kin. Pari päivää sitten sanoi ensimmäisen kerran kakka ja tänään sanoi sen juuri ennen kuin väänsi kakat vaippaan. :wideyed: Pottaharjoittelu oli meillä muuten hyvällä mallilla 10kk alkaen, mutta sen jälkeen kun lähti kävelemään, ei ole suostunut potalla istumaan niin pitkään että oisi sinne mitään saatu kuin ehkä pari kertaa. Jos yrittää "viihdyttää" esim. jollain leluilla pottaillessa, niin keskittyy sitten ilmeisesti niihin sen verran intensiivisesti, että pissat ja kakat jää kuitenkin tekemättä. Mutta eiköhän sekin taas jossain vaiheessa loksahda paikoilleen. Tuttikin jäi aivan yhtäkkiä pois, vaikka olin varma, että syö vielä 4-vuotiaanakin. :grin
 
Onnea KoBe! :Heartred
Meillä poika tosiaan puhua papattaa tosi paljon ja monipuolisestikin, mutta suomenkielisiä sanoja tulee edelleen vain muutama. Maitto tarkoittaa paitsi maitoa, ihan yleisesti kaikkea ruokaa ja juomaa. Tovi sitten oppi sanan kukka, joka tarkoittaa kukkaa, mutta myös esim. tähtikuviot hänen paidassaan olivat yksi päivä kukka. Ja itkukiukkuja siivittää nykyään äpää, jonka olen tulkinnut apua-sanaksi. Silloin, kun oikein tosi kovasti harmittaa.
Meilläkin on aloitettu pottahommat alkuvuodesta. Varmaan ekaan pariin viikkoon ei saalista tullut pottaan lainkaan, sittemmin on aina välillä onnistunut tekemään sekä pissaa, että kakkaa pottaan. Hyvin vaihtelevalla menestyksellä jaksaa istua potalla. Eilen juuri yritin käyttää lounaan jälkeen, ei malttanut yhtään istua, vaan lähti juoksemaan olohuoneeseen, johon pissasi keskelle lattiaa. :hilarious: Ja tänään taas aamulla heti sängystä noustuamme laitoin pojan potalle. Istui tosi kiltisti pitkään siinä ja sitten väänsikin oikein vuosisadan tortun! Pikkuhiljaa siis.
 
Kiitos onnitteluista! Tällä hetkellä kaikki liiankin seesteistä, mies on kotona hoitamassa esikoista ja huolehtii syömisistä. Hiukan hirvittää miehen töihinpaluu, vaikka sinne onkin kuukausi aikaa. Toistaiseksi pikkuneiti on ollut veljeään "helpompi" tapaus. Veli kun huusi alusta asti kaarella vatsaansa joka ikinen ilta ja yö, se oli ihan hirveää henkisesti. Toki pitää vielä viikko, kaksi odottaa että näkee kehittyykö tälle kakkoselle sitten koliikkia. Toivotaan, ettei. Ainakin kakka tulee helpommin ja paremmin.

Ihanaa kun tänään paistaa aurinko, harmi vaan kun me ei vielä uskalleta oikein koko perheenä mennä ulos. Toki kai voisi kun ei ole kovia pakkasia.

Poika tykkää hirveästi olla ulkona ja keinua ym. Pitää vaan katsoa, ettei ole isompia lapsia paikalla kun sitten siitä ei tule mitään.
Aion hankkia ne valjaat jossain vaiheessa, vaikka niistä kahta mieltä ollaankin.
 
Suosittelen kobe skiphopin valjasreppua :) kivan näköisiäkin kaiken lisäksi! Sinne saa tavaraakin mukaan :D
 
Onko ne niitä krokotiili-, leppäkerttu- ym. valjasreppuja? Olen niitäkin miettinyt jos ovat tukevia käytössä. Toi poika kun kaatuilee myös aika lailla ulkona niin välillä saisi pidettyä pystyssäkin ettei joka kiveen lyö itseään.
 
No tukevuushan ei ole normi valjaiden tasoa. Meillä tuo skiphop toiminut esim lenkkitiellä kävellessä tai kauppakeskuksessa :) välillä olisi kyllä ihan pulassa, varsinkin kun paljon ulkoilen yksin pojan kanssa + vielä kaksi koiraa mukana. Välillä ihan hyvä että pystyy kontrolloimaan pojan menoa.
 
Onnea KoBe! :)
Meillä kans se Skiphopin valjasreppu. Esikoisella en tarvinnut koskaan, mutta voi olla, että tällä pojanviikarilla tulee käytettyäkin. :D
Sanoja ei tule montaa: äitä/äiti, aato (auto), ihi (isi), ei, anna ja joitain muita sanojakin tapailee, mutta ei lähellekään samaa luokkaa kuin esikoisella aikoinaan.
Kaupankärryistä tuli mieleen, kun poika ei kerran jaksanut istua niissä ja herätti sitten ihastusta kävelemällä touhukkaasti, käsiään heilutellen kaupassa, huutelemalla ja vilkuttelemalla muille lapsille ja hymyilemällä vanhuksille. :D
 
Muokattu viimeksi:
Onnea KoBe! Oliko synnytys tällä erää helpompi ja nopsempi (oma lehmä ojassa...)?

Meillä sanoja tulee ikään nähden melkoisesti ja lisäksi treenaus on ankaraa. Kaikkea pitää yrittää toistaa ja tapailla. Liikunta kehittyy myös tavatonta vauhtia ja lauantaina löytyi vihdoin sopivat kengät. Kiireet lisääntyvät ja masu kasvaa - mutta niinhän sen pitää mennäkin.
 
Siiis voi hyvät hyssykät tätä kiuluttelun määrää :hungover: Pojalla on kyllä alkanut joku esiuhmis, koska tää on välillä aaaaivan mahdoton jos ei saa haluamaansa. Huutaa vaan "mämämämämä" ja osottaa haluaamansa tavaraa. Sitten kun ei saa, niin hirveä huutaminen ja jalassaroikkuminen. Tai vastaavasti jos koittaa silloin nostaa syliin, niin riuhtoo ja veuhkaa niin paljon, että ei pysty kunnolla pitämään sylissä. Syödessä haluaa syödä itse, mutta jossain kohtaa alkaa viskoa kaiken vaan lattialle. Nokkiksesta kaataa veden ja maidon lattialle tarpeeksi juotuaan. Jos äiti ei huomioi koko aikaa, niin juoksee heti tekemään pahojaan. Vaipanvaihto on kauheaa ja potalta vaan karataan.. Onneksi poika on niin ihana, herkkä, huumorintajuinen ja mainio hyvällä päällä ollessaan, muuten olisi hermo kyllä aika kovilla ton menon ja kiukuttelun kanssa :hilarious: Tänäänkin kaatanut 3krt koiran vesikipon lattialle ja sen jälkeen tepastellut itse vedessä.. Ulkoilu meni sentään ihan täydellisesti ja aurinkolasitkn pysyi ekaa kertaa koko ulkoilun päässä :P

Ootteko jo ottaneet aurinkorasvat käyttöön? Meillä laitettiin tänään 30spf nassuun, kun mentiin ulkoilemaan :)
 
Onneksi muillakin samaa :grin Meillä oli jonkinaikaa "vain" sitä että heittäydyttiin silloin tällöin selälleen kiukuttelemaan kun ei saanut mitä halusi.. Puhelinta, kaukosäädintä jne.. Nykyään tuntuu, että tyttö on jokahetki räjähdyspisteessä ja pienikin vastoinkäyminen on katastrofi.. Myös jos pitäisi tehdä jotain mitä ei halua juuri silloin, rattaisiin meno, autonistuimeen meneminen, kaupassa kärryihin.... Tai jos haluaa jotain eikä saa niin sama juttu.. Päiviin siis mahtuu kiukuttelua.. :eek:

Eilinen kauppareissu on hyvä esimerkki.. :grin Kotipihaltakaan ei suostunut menemään autoon millään ja lopulta joutui antamaan hetkeksi periksi, päästämään tytön kävelemään muutaman askeleen, antamaan avaimen käteen huijaukseksi ja lopulta sai vyötkin kiinni kun avain oli niin hieno.. Kauppaan kun pääsi niin kuuli kyllä kaikki koko Prismassa, että siellä oltiin kun tyttö nosti kamalan metelin kun ei halunnutkaan kärryyn istumaan vaikka siihen saakka se on ollut hauskaa.. Taas jokin kirja käteen kaupan hyllyltä niin rauhoittui istumaan ja vilkuttelemaan ihmisille. Sovinnolla kävellen naapurikauppaan, rattaat jäi autoon kun niihin ei kuitenkaan olisi menty.. Taas sama kiukuttelu kun kärryihin olisi pitänyt mennä.. Autokärryyn meni hetkeksi kunnes alkoi roikkua sieltä puoliksi ulkona, vieläkään ei kärryn istuimeen suostunut.. No onneksi oli pappa mukana joka sitten kantoi sylissä :p Tosin olin päättänyt, että niin kauan kuin tyttö on kärryissä hyvin niin ei opeteta, että kaupassa voi itsekin kävellä.. Ja siellähän se kohta tepasteli hyllyjen välissä.. :rolleyes: Kaupasta lähtiessä shampoopullo käteen, jotta saa auton istuimeen.. Kotiin piti parkkipaikalta kävellä itse, tietenkin.. Kun piti hissiin mennä niin alkoi taas kiukuttelu ja lopputulos oli se, että hississä oli rattaat, kauppakassit ja minä rimpuileva ja pää punaisena huutava tyttö kainalossa.. Kotona ovikelloa soittamaan kun mies teki töitä kotoa käsin ja kun ovi aukesi niin sai isi riisua tuon kiukkuisen tytön kun äitillä oli hermo loppu :grin Ja kohta oli taas kaikki hyvin ja tyttö tyhjensi kauppakassia iloisena..

Kylvyssä tyttö tykkää olla ja viihtyisi vaikka kuinka kauan.. Kylvyn lopetuksesta on tullut haastavaa kun pitää keksiä keinoja saada pyyhe mielellään kuivana tytön ympärille kun tämä on vielä ammeessa :grin Kun ottaa ammeesta pois niin alkaa sellainen rimpuilu ja kiukuttelu, että on vaikea pitää kiinni varsinkin jos iho on märkä eikä haluaisi päästää putoamaan kylpyhuoneen kovalle lattialle :confused: Kiukuttelua jatkuu niin kauan, että saa vaipan päälle ja tytön lattialle leppymään ja se tapahtuukin sitten nopeasti ja kohta onkin kivaa saada vaatteet päällensä..

Onneksi tämäkin suurimman osan ajasta todella hyväntuulinen ja ihana tapaus.. Kyllä muuten olisi itsellä hermot aika rikki :wideyed: Toivottavasti uhmäikä on sitten -tätä- ettei tämä ole vain pientä esimakua tulevasta :grin:grin
 
Takaisin
Top