Uusi kuu, uudet kujeet, ehkä 
Huhtikuun hölinät
- Ketjun aloittaja elämän ihmeitä
- Aloituspäivämäärä
Tää foorumi näyttää hiljentyneen.. Mut ei haittaa, juttelen vaikka itsekseni. :-)
Kelit lämpenee joten mitä laittaa lapselle päälle kun haalarit käy kuumaksi? Pojalla ei ole haalaria aina päällä kun lähdetään kauppaan tms ja mietin et millä pitää jalat lämpiminä. Paitoja voi aina lisätä mutta housuja ei.. Ostin sit sukkahousut. Katotaan onko liian tönköt housujen alla..
Kelit lämpenee joten mitä laittaa lapselle päälle kun haalarit käy kuumaksi? Pojalla ei ole haalaria aina päällä kun lähdetään kauppaan tms ja mietin et millä pitää jalat lämpiminä. Paitoja voi aina lisätä mutta housuja ei.. Ostin sit sukkahousut. Katotaan onko liian tönköt housujen alla..
Minä ostin välikausitakin ja -housut ns.paremmiksi vaatteiksi, joilla käydään kauppa- ja kyläreissut. Tällä hetkellä on vielä villapuku sisävaatteiden lisäksi alla. Kirpparilta löysin sitten pihaleikkeihin sopivan välikausihaalarin 5e.
Meillä flunssa jatkunut jo yli 2 viikkoa. Eilen käytiin näyttämässä korvia lääkärissä kun yöt menneet entistä mahdottomammiksi. Molemmista löytyi tulehdus. Päivällä ei vaikuta kivuliaalta, mutta 3 yötä heräili tosi tiuhaan itkemään. Viime yön nukkuin sitten heräämättä kertaakaan, mutta nukuttaminen oli tosi työlästä ja aamulla on kiukunnut joka asiasta, joka ei ole mennyt oman mielen mukaan. Tuntuu, että on joku uhmakausikin alkanut vielä tämän kaiken sairastamisen lisäksi. On nimittäin todella hyväntuulinen niin kauan, kunnes jostain joutuu kieltämään tai ei saa haluamaansa tavaraa tms. Siitä seuraa sitten itkupotkuraivarit ihan tosissaan. 
Päivällä ei vaikuta kivuliaalta, mutta 3 yötä heräili tosi tiuhaan itkemään. Viime yön nukkuin sitten heräämättä kertaakaan, mutta nukuttaminen oli tosi työlästä ja aamulla on kiukunnut joka asiasta, joka ei ole mennyt oman mielen mukaan. Tuntuu, että on joku uhmakausikin alkanut vielä tämän kaiken sairastamisen lisäksi. On nimittäin todella hyväntuulinen niin kauan, kunnes jostain joutuu kieltämään tai ei saa haluamaansa tavaraa tms. Siitä seuraa sitten itkupotkuraivarit ihan tosissaan. 
Voi sentään pikkis teidän pikku potilasta. Toivottavasti paranee pian.
Tuo itkupotkuraivari kuulostaa jotenkin hyvin tutulta. Kaikki hyvin, kunnes tulee joku vastoinkäyminen ja sehän on sitten maailmanloppu.... Joskus se on liisn painava kirja, joka kuitenkin pitäisi saada hyllystä pois, joskus jääkaapin ovi, joka laitetaan nenän edestä kiinni, kun tyyppi olis halunnu mennä kaivelemaan kamoja sieltä, tänään aamulla se oli hoitolaukun vuori, joka ei lähtenyt irti siitä laukusta. Ei lähtenyt, vaikka kuinka repi ja käänteli sitä kassia. Ei aina oikein tiedä, pitäiskö itse itkeä vai nauraa näille.
Tuo itkupotkuraivari kuulostaa jotenkin hyvin tutulta. Kaikki hyvin, kunnes tulee joku vastoinkäyminen ja sehän on sitten maailmanloppu.... Joskus se on liisn painava kirja, joka kuitenkin pitäisi saada hyllystä pois, joskus jääkaapin ovi, joka laitetaan nenän edestä kiinni, kun tyyppi olis halunnu mennä kaivelemaan kamoja sieltä, tänään aamulla se oli hoitolaukun vuori, joka ei lähtenyt irti siitä laukusta. Ei lähtenyt, vaikka kuinka repi ja käänteli sitä kassia. Ei aina oikein tiedä, pitäiskö itse itkeä vai nauraa näille.
NiBaBa
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Mekin ollaan oltu "flunssassa" kohta pari viikkoa. Poika siis muuten ihan terve, mutta yskii, ja mulla on ihan terveitä päiviä välissä, ja sitten taas nuha alkaa jotenkin uusiksi Varaan huomiseksi varmaankin lääkärin pojslle ja kysäsen, josko lääkäritäti voisi samalla tsekata nopsasti mun poskiontelot... Tuskin kyllä tsekkaa, kun mun pitäisi varata oma aika, muuta tuntuu tyhmältä varata kahta aikaa, varsinkaan, jossei saa edes peräkkäisiksi.
Muoks. Siiis aökoi pojalla ihan normaalina nuhana, nuhan loputtua tuli yskää, mikä jatkunut vähäisenä, lähinnä jos enemmän huutaa tai riehuu ja iltaisin. On kuitenkin tosi reipas ja syö hyvin. Mulla taas oli ihan hirveä flunssa, mikä meni suht nopsaa phi, mutta jatkunut tämmösenä pienenä päänsärkynä ja ajoittaisena nuhaisuutena.
Varaan huomiseksi varmaankin lääkärin pojslle ja kysäsen, josko lääkäritäti voisi samalla tsekata nopsasti mun poskiontelot... Tuskin kyllä tsekkaa, kun mun pitäisi varata oma aika, muuta tuntuu tyhmältä varata kahta aikaa, varsinkaan, jossei saa edes peräkkäisiksi.Muoks. Siiis aökoi pojalla ihan normaalina nuhana, nuhan loputtua tuli yskää, mikä jatkunut vähäisenä, lähinnä jos enemmän huutaa tai riehuu ja iltaisin. On kuitenkin tosi reipas ja syö hyvin. Mulla taas oli ihan hirveä flunssa, mikä meni suht nopsaa phi, mutta jatkunut tämmösenä pienenä päänsärkynä ja ajoittaisena nuhaisuutena.
Täällä varmasti moni ollut yön erossa lapsestaan. Mulla olisi ystävän polttarit toukokuussa ja poika jäisi isänsä kanssa kotiin melkein pariksi päiväksi. Olisin 1.5vrk poissa kotoa. Ja yli 400km päässä. Lähtisin matkaan aikaisin lauantai aamuna (että hyvästelisin pojan) ja palaisin sunnuntaina iltapäivällä. En ymmärrä miksi tämä aiheuttaa niin monenlaisia tunteita minussa. Mies ja poika kyllä pärjää. Tästä äidistä en ole varma :D
Voi kotimama... Ymmärrän että on vaikeeta jos on eka yö erossa lapsesta. Ite en oo vielä ollu yötä erossa pojasta mut kyllä se täälläkin on joskus pakko kokea Onko siun mies miten perillä pojan rytmistä ja ruokailusta? Itteäni ainakii auttais kun kirjottaa ylös kaiken mitä tarvii lapsen kanssa muistaa ni ei tartteis huolehtii onko laps ruokittu ja nukutettu oikeeseen aikaan meillä nimittäis mies ei osais noita asioita jos en opastais sitä.. Äitillä on varmasti kovempi ikävä kun lapsella, onneks siulla on reissussa viihdykettä ni et kerkee muistaa ikävää :) Ja aina voi valokuvia katella, ite kattelen yleensä työpäivien aikana kuvia pojasta kun ikävä yllättää :)
Onko siun mies miten perillä pojan rytmistä ja ruokailusta? Itteäni ainakii auttais kun kirjottaa ylös kaiken mitä tarvii lapsen kanssa muistaa ni ei tartteis huolehtii onko laps ruokittu ja nukutettu oikeeseen aikaan meillä nimittäis mies ei osais noita asioita jos en opastais sitä.. Äitillä on varmasti kovempi ikävä kun lapsella, onneks siulla on reissussa viihdykettä ni et kerkee muistaa ikävää :) Ja aina voi valokuvia katella, ite kattelen yleensä työpäivien aikana kuvia pojasta kun ikävä yllättää :)
Olihan se kova paikka nimenomaan äitinä, mutta selvisimme kaikki ilman traumoja. Pitäiskö teidän etukäteen vähän treenata jos kovin tuntuu epävarmalta esim. lähdet ulos ja isi hoitaa iltapuuhat sekä nukuttamisen?
NiBaBa
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Meillä alotettiin tänään pottailu ihan extemporee :P Aamulla istutin pojan nakuna potalle siksi aikaa, että sain ite käytuä vessassa ja yllätys olikin, kun poika olibitsekin pissinyt pottaan 
OON 5krt käytyäny potalla ja 3 kertananon pissinyt sinne :) Jospa pikkuhiljaa aloteltais tää pottailu nyt sitten :D
Joo eka kerta erossa pojasta oli rankaa (mä itkin itseni uneen, oli kiva lopetus treffeille miehen kanssa.. :P), mutta pojalla oli menny tosi hyvin :) Poika oli kylläkin sillon vissiin vasta 9-10kk, en edes muista enää :D
OON 5krt käytyäny potalla ja 3 kertananon pissinyt sinne :) Jospa pikkuhiljaa aloteltais tää pottailu nyt sitten :D Joo eka kerta erossa pojasta oli rankaa (mä itkin itseni uneen, oli kiva lopetus treffeille miehen kanssa.. :P), mutta pojalla oli menny tosi hyvin :) Poika oli kylläkin sillon vissiin vasta 9-10kk, en edes muista enää :D
On mies onneksi aika perillä MUTTA olen jo monesti vinkannut että nukuttaisi pojan yöunille mutta ei ole vielä "ehtinyt". Toukokuu on jo aika pian, en sitten tiedä milloin meinaa harjoitella. Välillä pelkään että jää tekemättä :D mies kyllä muuten paljon pojan kanssa, hoitaa aina iltatoimetkin. Ja poika kyllä rauhoittuu jos yöllä esim herää jos isä käy nukuttamassa uudelleen uneen.
Meillä voisi myös mies opetella tekemään tytön iltapuuhia.. Ja muutakin, mm vaipanvaihtoa, syöttämistä, pukemista, nukkumaan laittoa.. 
Meilläkin itkupotkuraivareita ja pahinta niissä on liiallinen luottamus, että äiti nappaa kiinni.. Tyttö saattaa yhtäkkiä suorilta jaloilta kaatua selälleen kun ei saa tahtoaan läpi.. Eilen en nostanut sohvalle (kun ei osaa siinä olla vaan riehuu heti kun siihen pääsee) ja sitten sai napata käsivarsista kiinni kun oltiin jo menossa pää kohti lattiaa.. Viikonloppuna mummulassa tärähti koko (hutera) talo kun laskin tytön lattialle ja tämä oli lähdössä kävelemään miehen luokse, mutta päättikin ettei se ollutkaan sitä mitä halusi ja heittäytyi selälleen enkä ehtinyt ottaa kiinni.. Onneksi oli paksu karvalankamatto alla..
Rattaisiin ja autonistuimeen meno on nykyään tahtojen taistoa.. Jos rattaista pääsee keinumaan tai maahan kävelemään niin takaisin ei mennä.. Itse en helpolla anna periksi, mutta kun mamma ja pappa on mukana niin kantamiseksihan se menee kun on oppinut, että kiukuttelulla ei tarvitse rattaissa matkustaa.. Kaupasta lähtiessä taas autonistuimeen ei mennä kun kaupassa oli kivempaa heippailla ihmisille..
Tosin tuosta kaupasta sen verran, että tuolla Prismassa jossa yleensä käydään on paha kassatäti Joitain kertoja sitten jouduttiin ottamaan tytöltä kirja sille kassatädille jotta siitä sai hinnan. Siitä nousi kamala itku, joka ei loppunut millään eikä kirjan takaisinsaaminenkaan auttanut.. Kaikille muille ihmisille ja kassoille heippaillaan ja vilkutellaan, mutta tämä törkeä kirjavaras.. Tänään taas erehdyttiin sille kassalle.. Ensin tyttö reippaasti laittoi kärrystä tavaraa hihnalle ja heippaili tädille, mutta sitten tunnisti ja itku alkoi.. Täytynee pitää taukoa sille kassalle menosta 
Meilläkin itkupotkuraivareita ja pahinta niissä on liiallinen luottamus, että äiti nappaa kiinni.. Tyttö saattaa yhtäkkiä suorilta jaloilta kaatua selälleen kun ei saa tahtoaan läpi.. Eilen en nostanut sohvalle (kun ei osaa siinä olla vaan riehuu heti kun siihen pääsee) ja sitten sai napata käsivarsista kiinni kun oltiin jo menossa pää kohti lattiaa.. Viikonloppuna mummulassa tärähti koko (hutera
) talo kun laskin tytön lattialle ja tämä oli lähdössä kävelemään miehen luokse, mutta päättikin ettei se ollutkaan sitä mitä halusi ja heittäytyi selälleen enkä ehtinyt ottaa kiinni.. Onneksi oli paksu karvalankamatto alla.. Rattaisiin ja autonistuimeen meno on nykyään tahtojen taistoa.. Jos rattaista pääsee keinumaan tai maahan kävelemään niin takaisin ei mennä.. Itse en helpolla anna periksi, mutta kun mamma ja pappa on mukana niin kantamiseksihan se menee kun on oppinut, että kiukuttelulla ei tarvitse rattaissa matkustaa..
Kaupasta lähtiessä taas autonistuimeen ei mennä kun kaupassa oli kivempaa heippailla ihmisille.. Tosin tuosta kaupasta sen verran, että tuolla Prismassa jossa yleensä käydään on paha kassatäti
Joitain kertoja sitten jouduttiin ottamaan tytöltä kirja sille kassatädille jotta siitä sai hinnan. Siitä nousi kamala itku, joka ei loppunut millään eikä kirjan takaisinsaaminenkaan auttanut.. Kaikille muille ihmisille ja kassoille heippaillaan ja vilkutellaan, mutta tämä törkeä kirjavaras.. Tänään taas erehdyttiin sille kassalle.. Ensin tyttö reippaasti laittoi kärrystä tavaraa hihnalle ja heippaili tädille, mutta sitten tunnisti ja itku alkoi.. Täytynee pitää taukoa sille kassalle menosta
Mariel, toi selälleen heittäytyminen on täälläkin tuttua puuhaa. Saa välillä olla vanhemmat vikkeliä, että ehtii ottamaan kopin, kun poika päättää heittäytyä, kun ei saa tahtoaan läpi. Eikä aina edes ehditä... 
Rattaissa saa kaupoilla olla aina nykyään valjaat kiinni, millähän niihin kaupan kärryihin sais vyöt kans?!
Ja mistä tahansa tullaan sisälle (kaupasta, lenkiltä, kerhosta jne.) niin jo ovella alkaa kitinä ja eteisessä heittäydytään lattialle huutamaan, kun lapsi haluaisi takaisin ulos eikä ollenkaan sisälle. Voi kun olis kesä, niin voitas olla pihalla vaikka koko päivän.
Rattaissa saa kaupoilla olla aina nykyään valjaat kiinni, millähän niihin kaupan kärryihin sais vyöt kans?!
Ja mistä tahansa tullaan sisälle (kaupasta, lenkiltä, kerhosta jne.) niin jo ovella alkaa kitinä ja eteisessä heittäydytään lattialle huutamaan, kun lapsi haluaisi takaisin ulos eikä ollenkaan sisälle. Voi kun olis kesä, niin voitas olla pihalla vaikka koko päivän.