Huhtikuisten höpinäketju

[Kuuttituutti]

Minulla oli viime raskauden ihan alussa heti työmatka, ja vieläpä sellainen, jonka päätarkoitus oli osallistua projektin päätösjuhlaan, eli alkoholia tiedossa. Onneksi loppujen lopuksi se työkaveri, jonka kanssa olen ollut useammissa juhlissa aiemmin (eli joka tasan tarkkaan tietää, että juon yleensä alkoholia) ei sitten lopulta päässyt paikalle, ja loput olivat sen verran vieraampia, etteivät niin ihmetelleet asiaa. Skumppalasin otin näön vuoksi vastaan, olin juovani ja myöhemmin "unohdin" lasin jonnekin pöydälle.

Monia juustoja voi onneksi syödä raskaanakin. Ja ehkä voit ottaa jopa niitä kiellettyjä juustoja lautaselle niitä ullataalasmaita varten ja syöttää sitten vaivihkaa miehelle.

Joo niin tehdään että miehen lautaselle hyppäilee varmasti erilaisia asioita ja kaasot saa olla tyhjentämässä mun lasia jos joku tarjoaa sellaisen mitä en voi juoda.

 

[Karolii]

Heipsan !

Hyppäänpäs tänne kans höpöttelemään tuolta raskaaksi 2022-ketjusta kun useamman positiivisen testin jo tehneenä pitää kai uskoa sen olevan totta

Eli tosiaan ensimmäinen meille tulossa ja La 30.4.23
Saatiin ensimmäinen neuvola aika 19.9, mutta kertokaa miten ihmisen on tarkoitus malttaa sinne asti? varsinkin kun meille ensimmäinen raskaus ja näin ollen ei tiedä yhtään mikä normaalia ja mikä ei

 

[Kuuttituutti]

Heipsan !

Hyppäänpäs tänne kans höpöttelemään tuolta raskaaksi 2022-ketjusta kun useamman positiivisen testin jo tehneenä pitää kai uskoa sen olevan totta

Eli tosiaan ensimmäinen meille tulossa ja La 30.4.23
Saatiin ensimmäinen neuvola aika 19.9, mutta kertokaa miten ihmisen on tarkoitus malttaa sinne asti? varsinkin kun meille ensimmäinen raskaus ja näin ollen ei tiedä yhtään mikä normaalia ja mikä ei

Tervetuloa!
Samaa tässä pohdin, että miten tässä pitää asioissa malttaa meille saattoi saapua tänään muutama torilöytö (vauvanvaate) postissa :D. Esikoinen meillekin siis tulossa :)

 

[Karolii]

Tervetuloa!
Samaa tässä pohdin, että miten tässä pitää asioissa malttaa meille saattoi saapua tänään muutama torilöytö (vauvanvaate) postissa :D. Esikoinen meillekin siis tulossa :)

Siis apua ! Mäki oon katellu jo vähä kaikkee vaatteit yms mutta siinä yritän kyl pysytellä järjissäni ja hankkia vasta ekan kolmanneksen jälkee tai no varmaa helpommin sanottu ko tehty..

Sit tuntuu et kaikil on kauheesti kaikkee vauva tavaraa, mut tuleeks niit oikeesti kaikkii ees käytettyy pyrin etten ostais mitää turhaa nurkkiin pyörimään.

Sori kauhee purkautuminen

 

[Karolii]

Joo niin tehdään että miehen lautaselle hyppäilee varmasti erilaisia asioita ja kaasot saa olla tyhjentämässä mun lasia jos joku tarjoaa sellaisen mitä en voi juoda.

Naureskelin kans miehelle, et kun kuljetaa noissa autonäyttelyissä ja mä oon yleensä aina se eka jolla on kalja kädessä, et täst lähin hän juo kahen edestä ja vaivihkaa antaa mulle aina tyhjän tölkkinsä

 

[Karolii]

Moikka kaikille! Minäkin pääsin vielä täpärästi tähän ryhmään, la 30.4. esikoinen 6/18. Jännittää tosi paljon, kun edellinen raskaus, synnytys ja vauva-aika oli henkisesti tosi rankkoja. Mutta nyt moni asia on eri tavalla siihen aikaan verrattuna, joten tiedän että pärjään kyllä mainiosti
Plussasin torstaina, vaikkei menkat olleet vielä edes myöhässä. En vaan malttanut odottaa ja haalea plussahan sieltä tuli perjantaina varmistin vielä digitaalisella.
Miehelle lapsi on ensimmäinen, joten hänelle kaikki on ihan uutta

Me on Jadine sinun kanssa oltu sillon 2018 samassa ryhmässä myös

Meillä sama La itsekkin plussasin viime viikolla torstaina hailakan haamun joka sit vahvistu ja lauantaina digi. Sunnuntaina piti menkkojen alkaa, mut ei Esikoinen molemmille tulossa.

 

[SuperTaateli]

Iteki keräsin jo verkkokaupasta ostoskoriin mm. Pinnasängyn (kriteerinä laskettava laita ehdoton, koska sektio tulossa) , harsoja ja kaukalopussukan meinasin jo tilata mutta jäin epäröimään kuitenkin..

 

[SuperTaateli]

Niin että miten niin malttamaton

 

[Kuuttituutti]

Niin että miten niin malttamaton

Siis mullahan on jo torissa hakuvahdit tripp trappille ja sen lisävarusteille ja sitterille kirjanmerkeistä löytyy jo vaunut ja sänky merkattuna. Mut mies totesi että fyysisesti mitään isompaa ei tuu ennen kuin on hääkoristeet myyty koska meidän kellari on aivan täynnä

 

[Minniii]

Mulla on kans vaunut ja turvakaukalot katsottuna valmiiksi vielä pitää yrittää malttaa, ettei ala ostelee ennen ku päästään hiukan turvallisemmille vesille..

 

[Kuuttituutti]

Mulla on kans vaunut ja turvakaukalot katsottuna valmiiksi vielä pitää yrittää malttaa, ettei ala ostelee ennen ku päästään hiukan turvallisemmille vesille..

Mitkä vaunut sulla on katottuna?:)

 

[betu]

Heipsan !

Hyppäänpäs tänne kans höpöttelemään tuolta raskaaksi 2022-ketjusta kun useamman positiivisen testin jo tehneenä pitää kai uskoa sen olevan totta

Eli tosiaan ensimmäinen meille tulossa ja La 30.4.23
Saatiin ensimmäinen neuvola aika 19.9, mutta kertokaa miten ihmisen on tarkoitus malttaa sinne asti? varsinkin kun meille ensimmäinen raskaus ja näin ollen ei tiedä yhtään mikä normaalia ja mikä ei

Mä soitin tänään vihdoin neuvolaan, mutta eikös ne sanoneet että huomenna soitellaan uudestaan tarkemmin, tänään vaan jätettiin huomiselle soittopyyntöä. Noh, mähän oon tosiaan huomenna melkein koko päivän porukassa, että jos vastaan puhelimeen paljastan kaikille johon ei olla valmiita Varsinkin kun osa ajasta on huomenna siten, että en pääse ees pidemmälle puhumaan. Toivon, että soittelevat ennen kello 14!

 

[Minniii]

Mitkä vaunut sulla on katottuna?:)

Tommoset Kinderkraftin yhdistelmävaunut siinä ois setissä kantokoppa, rattaat ja turvakaukalo! Mun kaverilla on tollaset samanlaiset niin se vinkkasi..

 

[SuperTaateli]

Pitäiskö tehdä ihan oma keskusteluketju vaunuille ja kaukaloille? Niitä on NIIIIN paljon (tänään tuskailin sitä myös) että mielellään lukisin muidenkin valinnoista ja perusteluja miks just ne ei aina muista ottaa kaikkea huomioon niin sieltä sais vinkkejä eikä hukkuis tänne muun höpinän joukkoon !

 

[MM]

Iteki keräsin jo verkkokaupasta ostoskoriin mm. Pinnasängyn (kriteerinä laskettava laita ehdoton, koska sektio tulossa) , harsoja ja kaukalopussukan meinasin jo tilata mutta jäin epäröimään kuitenkin..

Eikö sektion kanssa riitä, että pinnasängyn pohjan saa nostettua ylös? En siis tiedä mitään aiheesta, mutta itselläkin pieni riski sektioon.

 

[betu]

Mulla on kans vaunut ja turvakaukalot katsottuna valmiiksi vielä pitää yrittää malttaa, ettei ala ostelee ennen ku päästään hiukan turvallisemmille vesille..

mä en oo viel kattonu mitään, paitsi ollaan silmäilty hintoja kun alettiin yrittään et tiedetään vähän mitä halutaan

 

[betu]

Haluisin nyt avautua pienestä asiasta, eli pelosta kertoa. Onks teillä ketään kelle oikeesti jännittää tai jopa pelottaa kertoa? Mulla ehdottomasti omat vanhemmat, me ollaan tosi tosi läheisiä ja tiiän että he rakastavat mua paljon, mutta jotenkin oon saanu päähäni ettei ne ota tätä hyvin ja katkasis välit, joka on siis niin turha pelko, koska mun vanhemmat on lapsirakkaita ja ne on aina toitottanut mulle ettei oo mitään asiaa maailmassa mitä voisin tehdä että he lopettaisivat mun rakastamisen Haluun painottaa sitä, että tälle pelolle ei aikuisten oikeesti oo mitään pohjaa, ei riitoja tai hetkellisiä välirikkoja, ei ikinä oo tuominnu mua mistään ja aina oon saanut vaan rakkautta ja tukea! Naurattaa välillä aatella, et miks ihmeessä mä aattelen tälläin, mutta harmillisesti tää tunne vaan palaa pinnalle kerta toisensa jälkeen. Toki kun tätä vatvonut paljon, niin oon keksiny mun vanhempien ”puolesta” syitä miks ne ei hyväksyis, esim. oon tosiaan 22v, eli vaikka en ookkaan teini niin oon kyllä nuori, tosin kortilla on kääntöpuolensa, voisin olla nuorempikin! Toinen on, että mulla on opinnotkin kesken, (vaikka valmistun ennen laskettua aikaa), oon ollut mun miehen kanssa yhdessä alle vuoden verran joka varmasti myös mietityttää vanhempia.
Toinen kelle jännittää kertoa on mun serkut, ehkä vähän samoja syitä kun aijemmin mainittuna, ne on mulle rakkaita ja läheisiä, mutta myös tosi suojelevaisia. En kyllä usko heijän kohalla et suhteet vaihtuu muutakun läheisempiin. Muut varmasti ottaa hyvin ja läheisimmät ystävät keille oon jo kertonu on reagoinu hyvin
Mites muut?

 

[Karolii]

Haluisin nyt avautua pienestä asiasta, eli pelosta kertoa. Onks teillä ketään kelle oikeesti jännittää tai jopa pelottaa kertoa? Mulla ehdottomasti omat vanhemmat, me ollaan tosi tosi läheisiä ja tiiän että he rakastavat mua paljon, mutta jotenkin oon saanu päähäni ettei ne ota tätä hyvin ja katkasis välit, joka on siis niin turha pelko, koska mun vanhemmat on lapsirakkaita ja ne on aina toitottanut mulle ettei oo mitään asiaa maailmassa mitä voisin tehdä että he lopettaisivat mun rakastamisen Haluun painottaa sitä, että tälle pelolle ei aikuisten oikeesti oo mitään pohjaa, ei riitoja tai hetkellisiä välirikkoja, ei ikinä oo tuominnu mua mistään ja aina oon saanut vaan rakkautta ja tukea! Naurattaa välillä aatella, et miks ihmeessä mä aattelen tälläin, mutta harmillisesti tää tunne vaan palaa pinnalle kerta toisensa jälkeen. Toki kun tätä vatvonut paljon, niin oon keksiny mun vanhempien ”puolesta” syitä miks ne ei hyväksyis, esim. oon tosiaan 22v, eli vaikka en ookkaan teini niin oon kyllä nuori, tosin kortilla on kääntöpuolensa, voisin olla nuorempikin! Toinen on, että mulla on opinnotkin kesken, (vaikka valmistun ennen laskettua aikaa), oon ollut mun miehen kanssa yhdessä alle vuoden verran joka varmasti myös mietityttää vanhempia.
Toinen kelle jännittää kertoa on mun serkut, ehkä vähän samoja syitä kun aijemmin mainittuna, ne on mulle rakkaita ja läheisiä, mutta myös tosi suojelevaisia. En kyllä usko heijän kohalla et suhteet vaihtuu muutakun läheisempiin. Muut varmasti ottaa hyvin ja läheisimmät ystävät keille oon jo kertonu on reagoinu hyvin
Mites muut?

Mä tunnen tuota samaa. Itellä lähinnä vaikeus kertoo papalle asiasta, hän on niin Konservatiivinen ja vanhanaikainen( vakkarityö, omakotitalo, pitkä parisuhde yms) ja se on sellane järkeilijä. Hän on mulle kun oma isä, koska biologinen on kuollu.

Mut luotan et hyvin ne kertomiset menee, ite ehkä luo niitä mörköjä

 

[Onppulinen]

Haluisin nyt avautua pienestä asiasta, eli pelosta kertoa. Onks teillä ketään kelle oikeesti jännittää tai jopa pelottaa kertoa? Mulla ehdottomasti omat vanhemmat, me ollaan tosi tosi läheisiä ja tiiän että he rakastavat mua paljon, mutta jotenkin oon saanu päähäni ettei ne ota tätä hyvin ja katkasis välit, joka on siis niin turha pelko, koska mun vanhemmat on lapsirakkaita ja ne on aina toitottanut mulle ettei oo mitään asiaa maailmassa mitä voisin tehdä että he lopettaisivat mun rakastamisen Haluun painottaa sitä, että tälle pelolle ei aikuisten oikeesti oo mitään pohjaa, ei riitoja tai hetkellisiä välirikkoja, ei ikinä oo tuominnu mua mistään ja aina oon saanut vaan rakkautta ja tukea! Naurattaa välillä aatella, et miks ihmeessä mä aattelen tälläin, mutta harmillisesti tää tunne vaan palaa pinnalle kerta toisensa jälkeen. Toki kun tätä vatvonut paljon, niin oon keksiny mun vanhempien ”puolesta” syitä miks ne ei hyväksyis, esim. oon tosiaan 22v, eli vaikka en ookkaan teini niin oon kyllä nuori, tosin kortilla on kääntöpuolensa, voisin olla nuorempikin! Toinen on, että mulla on opinnotkin kesken, (vaikka valmistun ennen laskettua aikaa), oon ollut mun miehen kanssa yhdessä alle vuoden verran joka varmasti myös mietityttää vanhempia.
Toinen kelle jännittää kertoa on mun serkut, ehkä vähän samoja syitä kun aijemmin mainittuna, ne on mulle rakkaita ja läheisiä, mutta myös tosi suojelevaisia. En kyllä usko heijän kohalla et suhteet vaihtuu muutakun läheisempiin. Muut varmasti ottaa hyvin ja läheisimmät ystävät keille oon jo kertonu on reagoinu hyvin
Mites muut?

Minua ei enää tässä raskaudessa jännitä kertoa, mutta osaan samaistua esikoisen ajalta.
Esikoista aloin odottamaan 19-vuotiaana, alle vuoden kestänyt parisuhde ja ylioppilaskirjoitukset menossa. Sillon vähän jännitti, ei oma äiti, mutta periaatteessa kaikki muut. Hyvin meni kertomiset kyllä sitä sai osakseen tietysti myös epäilyjä, että pärjätäänköhän. Mutta onpahan ne nyt sitten tullut todistettua vääriksi tässä vuosien varrella. Meillä on ihana 7-vuotias, joka on kaikkien silmäterä ❤
Inhottavinta kohtelua ja asennetta kohtasin aikoinaan neuvolassa, mutta sekin meni onneksi ohi, kun lapsi pääsi taaperoikään. Ja on hyvin voinut olla myös ihan kyseisen neuvolatyöntekijän omia ennakkoluuloja. Ja työntekijäähän voi periaatteessa vaihtaa jos tarvis. Mutta sinä olet kuitenkin pari vuotta vielä vanhempi, mitä itse olin. Eli et varmaan joudu enää teiniäiti kategoriaan

Mutta siis kertominen muille sujuu varmastikin pääasiassa hyvin. Ja muistat, että kyseessä on kuitenkin teidän perhe ja teidän valinta. Eikä muiden mielipiteellä loppupeleissä ole merkitystä. Vanhempasi eivät kuitenkaan kuulosta yhtään siltä, että laittaisivat tälläisen asian takia välejä poikki ❤

 

[Onppulinen]

Ja enemmän huvittaa tämän raskauden kohdalla kertoa aikanaan ihmisille. Kyselyt toisesta lapsesta elivät hyvin vahvoina ehkä ensimmäiset 4-vuotta. Mutta tällä hetkellä en usko kenenkään enää ajattelevan, että saisimme toisen lapsen Sama mies siis kyllä edelleen kyseessä.