Helmikuun höpötykset

Itellä pahiten selkään ottaa haavan hoidot ym. jossa joutuu olemaan ihme asennoissa... Meilläkin hyvin apuvälineitä käytettävissä, mutta esim kyykyssä olo tän eturepun kanssa ei tunnu enää miellyttävältä :/
 
Mä en enää nosta, kun kerran selkä on jo pamahtanut töissä. Mä siirrän :wink. Onneks nykypäivänä on kaikki mahdolliset apuvälineet nostureista turnereihin ja liukulakanoihin. Tosin kyllä työergonomia saa välistä vähän joustaa kun sellaista n.150kg lähes jalatonta mummoa(siis jalat eivät kanna, ei siis fyysisesti puutu:grin) käyttää suihkussa.
Ehkä ne jatkuvat kyykistymiset ovat pahinta. Ainakin edellisen raskauden ollessa n. 7kk pitkällä alkoi jo tehdä vaikeaa.

Meillä kans onneks töissä on tosi hyvin työergonomia otettu huomioon apuvälinein ym. Ja välilevysairauden vuoksi olen opetellut ergonomian jo urani alkutaipaleella. Oonki meidän osaston ergonomiavastaava :)

Haavanhoidoissa, sukkien/kenkien ym pukemisessa vuoteessa olevalle asukkaalle käytän säädettävän sängyn korkeussäätöä ja istun itse joko tuolilla tai vuoteella. Pituus ja selkäsairaus on saanu miusta tosi kekseliään ergonomian noudattamisessa :D Ja just se että jos asukas istuu vessassa tai tuolissa, olen itse kyykyssä tai istun jakkaralla ja autan sukkien ja housujen pukemisessa. Saa nähdä sit miten onnistuu ku maha kasvaa ja kaikki miun 175 cm on melkeinpä jaloissa. Miten nää koivet saa koukkuun mahan kanssa???
 
Mä menin muistaakseni loppuraskaudessa ihan reilusti polvilleni maahan jos tarvitsi rasvata ym laittaa sukkia jalkaan. Sit punnasi itsensä ylös niistä potilaille tarkoitetuista tukikahvoista kiinnipitäen :woot:
 
Muokattu viimeksi:
Täytyypä kokeilla noita sit ku ri enää kyykkääminen ja tuolilla istuminen onnistu :D Mut niinhän se on et väliaikaisesti liikuntarajoitteisena sitä keksii mitä ihmeellisimpiä tapoja suoriutua jostain tietystä jutusta :D
 
Hampula : itsellä taas eilen illalla ja tänään tuntunut liikkeet. Luulen että en vaan oo joutanu töiden takia kuuntelee ja nyt ku oon ton pojan takia maannut itsekin ni masu heränny ihmettelemään ku ei keinutakkaan koko aika :D

Dalila: ostin keinu keinu kengät. Niistä tykkää jalat ja selkä. Ei väsy enää jalat niin helposti. Mutta kyllä sykkii illalla. Säännöllisesti magnesiumia otan se on auttanut vähän.

On. Täällä flunssaa pukkaa nyt itsellenikin, keuhkoissa rohisee ja nokka vuotaa. Yskäki on ku kurkkua kirveltää. Poika onneks parani...illalla oli jo ihan virkeä oma itsensä. Kyllä oliki kipeä. Pitää kai sitä heti ilmoittautua päivystykseen jos kuumetta tulee jos onki sitä pahamaineista influenssaa. Sais sen kuurin.
 
Miten nää koivet saa koukkuun mahan kanssa???

Silleen sivulle sammakkotyylillä!! :grin

Masu alkaa tulla jo eteen niin et täällä ainakin meno alkaa muuttumaan jo lyllerrykseksi. :D
 
Nepeta cataria: mulla tuokin keino kyykyssä saa alavatsan krampaamaan kipeästi... Sieltä ylös nousu onki melkoista taiteilua.
 
Itse huomaan hoitotyössä suurimpana rasituksena raskaiden ihmisten käännöt yksin :) teen siis yötyötä ja siitä johtuu yksin työskentely. Verenpaineita oon ruvennut seurailemaan kun välillä niin kumma olo valvoessa ja tuntuu että sydän jyskyttää vaikka istuisi paikallaankin vaan :)
 
Itse huomaan hoitotyössä suurimpana rasituksena raskaiden ihmisten käännöt yksin :) teen siis yötyötä ja siitä johtuu yksin työskentely. Verenpaineita oon ruvennut seurailemaan kun välillä niin kumma olo valvoessa ja tuntuu että sydän jyskyttää vaikka istuisi paikallaankin vaan :)

Ettei olis rytmihäiriöitä, miul ainaki väsymys ja alhainen leposyke aiheuttaa lisäĺyöntejä.

Eiks teil saa toista yökköö kääntöavuksi, vai valvotaanko siellä ihan yksin?
 
Eipä kauaa kestänyt toi hyvä olo ja levänneisyys pitkästä viikonlopusta. Nyt ahdistaa kahta kauheemmin mennä töihin :(

Vointi tällä hetkellä ihan hyvä, mut mut...ei vaan tunnu silti hyvältä mennä töihin. Tuntuu jotenkin väärältä, kun kotona sai niin rauhassa ja omaa vointia kuunnellen hoitaa asioita ja olo koheni jo kolmessa päivässä huikeasti...on sellainen olo, että vointi laskee ku lehmänhäntä siellä töissä.

Taas tekis mieli vaan käpertyy omiin oloihinsa ja itkee paha olo pois.
 
Pitäiskö sun Tomu hakea vähän sairaslomaa niin saisit lepuuttaa kotona muutaman päivän? Mulle ainaki neuvolassa painotettiin että nyt saa ja pitää olla itsekäs kuunnellen omaa kehoaan. Ite oon kans aika poikki työpäivien jälkeen varsinkin jos on ollu raskaita kuormia purettavana. Kyykkiminen ja kumartelukin tuntuu inhottavalta.
 
Mäkin istun vanhusten lattiolla kun puetaan, rasvataan ym. Mutta kaikkien luona ei näin voi tehdä koska pissaavat lattialle ja on tartuntatauteja ym mukavaa. Meillä ei saa lainata fysiosta apuvälineitä ellei se auta asukasta itseään, että jos on puhtaasti meidän ergonomian vuoksi haettu jotain laitetta niin sitä ei myönnetä. Tekee siis välillä kyllä masun kanssa tiukkaa, varsinkin nyt kun supistelee jatkuvasti töissä. Onneksi nostot ja siirrot pystyy jotenkin delegoimaan muille :-D
 
Meillä ei saa lainata fysiosta apuvälineitä ellei se auta asukasta itseään, että jos on puhtaasti meidän ergonomian vuoksi haettu jotain laitetta niin sitä ei myönnetä.

Mä en suostuisi työskentelemään tuollaisessa paikassa. Pitää kuitenkin ajatella itseään ja omaa jaksamistaan sinne 65-v (67v?)saakka. Oman selän rikkominen loppuelämäksi ei ole yhden työpaikan arvoista. Ja hoitoalalla ainakin toistaiseksi riittää töitä.
 
Onpa täällä paljon hoitoalalla työskenteleviä! Ite oon opettaja (äikkä, terveystieto, liikunta) ja tuntuu oma duuni leikiltä ja laululta teijän puheisiin verrattuna...

Ja Tomu, saikkua hakeen mars!
 
Meillä ei kyse ole työpaikasta, työpaikka antais vaikka mitä jos olis varaa ostaa omaksi, mutta kun kunnallisella puolella on töissä niin kaikesta tingitään. Kyse on siis lähinnä fysion ja apuvälinelainaamon tekemästä linjauksesta, heidän mielestä apuvälineet loppuis jos kaikille myönnettäisiin apuvälineitä ilman kunnollista syytä. Onneksi fyssari on meidän puolella ja huijaa useasti että joitain apuvälineitä saadaa edes joskus :-D
 
Tän viikon sinnittelen töissä, kun on hommia missä miun vaan on oltava mukana jaksaispa tai ei. Mut ens viikolla alkaa "kevyempi" jakso töissä, että voi vaikka saikuttaakin.

Miulla on tällä viikolla niin paljon muutakin tekemistä työn lisäksi, että ei se tällä viikolla oikeen lepäämiseltä tuntuis.

Miulle tosin neuvolasta sanoi, kun soittelin ja kerroin näistä oloista ja voimavaroista sekä fyysisistä vaivoista, et kyl se pitäis viel tässä vaiheessa jaksaa...et ei oo viel saikun paikka. Mut kysyn työterveydestä seuraavaks.
 
Jaksaminen on ihan loppu täälläkin. Aamulla joutuu repimään ittensä ylös sängystä ja töihin raahautuminen tuntuu ihan hirveältä. Sit töissä sitä jotenkin vaan sen päivän jaksaa (ja mullahan on ihan kevyt toimistotyö) mutta illalla taas ei jaksa mitään ja on valmis nukkumaan seitsemältä. :( Joka aamu mietin työmatkalla, että nyt mä menen lääkäriin ja pyydän saikkua, mutta sitten en menekään. En jotenkaan kehtaa mennä, vaikka tiedän ihan hyvin, että lepo olis todella tarpeen nyt.
 
Kyllä mua on alkanut jo vähän hirvittää töissä olo, oon henkilökohtaisena avustajana neliraaja halvaantuneelle ja työ sisältää kaikennäköstä nostelusta lumenluontiin. Viikkoja on 20+6 ja kyl toi mahan päälle taakan nosto saa väkisinki miettimään et onko mahdollista et istukka irtoo tai muuta kauheeta, joudun siis kurottelemaan avustettavaa pakettiauton kytiinkin välillä ja sillon yleensä tulee hetkeks kipuja masuun :-( kaiken lisäks oon ensinmäinen avustaja joka on ees näin pitkään ollut raskaana töissä hänellä, viimestään on kuulema rv 20 jäänyt muut saikulle.
 
Takaisin
Top