Heinäkuun höpinät

[Lellu87]

Hyvä, että täällä puhutaan siitä, miten monia erilaisia tunteita raskauteen liittyy - ja etteivät ne kaikki välttämättä ole positiivisia.

Itsellä ei ole oikein kokemusta tästä aiheesta vielä, kun olen ekaa kertaa elämässäni raskaana. Mutta täytyy sanoa, että olen hieman yllättynyt siitä, miten tyyni olen nyt alkuraskaudesta ollut. Mulla on taipumusta stressata ja murehtia asioita myös etukäteen. Tottakai se varhaisultra pelottaa, että onko siellä mitään ja jos on, niin miten siellä voidaan. Mutta luulin etukäteen olevani tässä vaiheessa jo ihan totaalinen hermoraunio.

Vaikea sanoa miten tämä tästä kehittyy ja millainen fiilis on jatkossa.

Mulla oli esikoisen odotuksessa sellainen tyyneys. Olin etukäteen kuvitellut miltä tuntuisi olla raskaana ja yllätyin todella sitä rauhallista oloa. Ei vastannut kuvitelmaan. Samalla tuli voimakas tunne siitä että odotan tyttöä ja niinhän se olikin.

 

[moana]

Mulla oli esikoisen odotuksessa sellainen tyyneys. Olin etukäteen kuvitellut miltä tuntuisi olla raskaana ja yllätyin todella sitä rauhallista oloa. Ei vastannut kuvitelmaan. Samalla tuli voimakas tunne siitä että odotan tyttöä ja niinhän se olikin.

Mulla on jotenkin ihan semmoinen poika-olo En tiedä miksi.

 

[Lumiprinsessa]

Mulla ei oo ees mitää oloa, et kumpi tulisi. :D Tyttö varmaan tulee, ku molempien suvussa paljon tylleröitä. :)

 

[Phalene]

Nyt kun uskallan vähän jo uskoa, että olen raskaana, tuli mukaan uusi tunne, viimeisen raskauden haikeus. Meillä tulee tämän myötä lapsiluku täyteen. Toivottavasti siis alun jälkeen tästä löytyy pikkuhiljaa se vauvakupla ja raskaushehku

Myös se, ettei esikoinen ole enää meidän ainoa rakkain muru tuntuu hiukan haikealta, mutta samalla odotan innolla niitä yhteisiä hetkiä. Meidän tyttö on todella kiinnostunut vauvoista, ja tahtoiästä huolimatta kärsivällinen leikkikaveri pienille lapsille.

 

[Tuikutti]

Jotenkin rauhoittavaa lukea että muillakin on ollut negatiivisia ja huolestuneita tunteita. Itse oon ollut nyt viimeiset neljä päivää ylihuolestunut milloin mistäkin ja tuntuu välillä todella raskaalta toppuutella itseään murehtimasta jatkuvasti. Turhauttavaa kun on lomalla ja ei osaa siitä nauttia kun toivoisi vaan että toinen kolmannes alkaisi, saisi varmuuden siitä että kaikki on hyvin ja todennäköisyys sille että kaikki olisi jatkossakin hyvin olisi suurehko. Toivottavasti keskustelu on myös hieman toiveikkaampaa kun päästään alun ohi

 

[Misumuru]

Jee ultrassa oli tänään 8+0 ja syke! En vaan voi uskoa todeksi

Oli siis oletus että olis 7+2 mutta pidemmällä. Ihanaa kun tuo keskenmenon riski pienenee koko ajan mitä pidemmällä on.

 

[Maikki86]

Jotenkin rauhoittavaa lukea että muillakin on ollut negatiivisia ja huolestuneita tunteita. Itse oon ollut nyt viimeiset neljä päivää ylihuolestunut milloin mistäkin ja tuntuu välillä todella raskaalta toppuutella itseään murehtimasta jatkuvasti. Turhauttavaa kun on lomalla ja ei osaa siitä nauttia kun toivoisi vaan että toinen kolmannes alkaisi, saisi varmuuden siitä että kaikki on hyvin ja todennäköisyys sille että kaikki olisi jatkossakin hyvin olisi suurehko. Toivottavasti keskustelu on myös hieman toiveikkaampaa kun päästään alun ohi

Samaistun kyllä niin paljon sanoihisi! Olen nyt 3 vko tiennyt raskaudesta ja tänään palasin lomilta töihin. Loma sujui siis hyvin ”sumuisissa” merkeissä uutisin jälkeen vaikka raskaus on erittäin toivottu. Ajatukset ovat tietysti koko ajan tässä asiassa ja ilo on vaihtunut huoleen tai varovaisiin odottaviin aatoksiin.

Ne harvat hetket kun keskittyy tekemään jotain niin että hetkeksi unohtaa koko raskauden ovat jopa rentouttavia nyt. Noh mulla on ensi viikolla ar-ultra, saas nähdä kauanko sen jälkeen mieli pysyy rauhallisena. JOS siis kaikki on nyt hyvin.

Pidän kaikille meille näiden aatosten kanssa piehtaroiville peukkuja <3 Ja kiitos teille kun jaatte ajatuksianne, vertaistuki on TODELLA tärkeää!

 

[+Hanna+]

Pakko vielä lisätä, että yksi semmoinen tunne on tullut, mitä en osannut odottaa: haikeus siitä, että kohta emme ehkä enää olekaan mieheni kanssa kahdestaan. Ja että sellainen tietty elämänvaihe sen myötä päättyy. Meillä on ollut niin ihanaa kahdestaankin, ollaan koettu paljon, matkusteltu jne.

Ollaan oltu yhdessä 6,5 vuotta ja alusta asti puhuttu lapsista. Liki vuosi ehdittiin yrittää. Ja tuona aikana surin monesti sitä, että millaista elämämme on, jos emme ikinä saakaan lapsia. Se tuntui niin murskaavalta ajatukselta ja onkin sitä. Ja jotenkin sen takia yllättyin, että nyt kun olen kuin olenkin sitten raskaana ja se on äärimmäisen iloinen asia, niin silti tuli myös tämmöinen haikeus mieleen.

Samaistun! Olin jotenkin jo ajatellut miten kivaa meillä tulee olemaan yhdessä, ja kuinka mukavaa etävanhemmuudessa on se että saa sitä kahdenkeskistä aikaa miehen kanssa ihan eri tavoin kuin jos lapset ovat koko ajan läsnä. Vaikka etävanhemmuuteen liittyy sit tietty kaikkea muuta tunnemyräkkää ja luopumisen tuskaa jne. Mutta nyt onkin yksi lapsi koko ajan läsnä, se yhteinen. Eikä enää ollakaan kaksin.

Vaikka tämä olikin erittäin toivottu raskaus, on taustalla pieni haikeuskin.

 

[pimmi85]

Jos jotain hyvää voi sanoa tästä ällö-vello-väsy olosta niin se vie huomion pois neuvolakäynnin odotus jännityksestä. Vielä 11pv odotettavana.

 

[Enmau]

Jos jotain hyvää voi sanoa tästä ällö-vello-väsy olosta niin se vie huomion pois neuvolakäynnin odotus jännityksestä. Vielä 11pv odotettavana.

Aina hyvä löytää kaikesta jotain positiivista

 

[Enmau]

Meinaako kukaan hankkia vai onko jo jollakin doppleri?

 

[Foreverfever]

Meinaako kukaan hankkia vai onko jo jollakin doppleri?

Mä ehdin edellisessä raskaudessa tilata, ei päässytkään sillon käyttöön, joten on valmiiksi odottamassa. Ajattelin maanataina rv 8+3 (8+0) kokeilla jos jo kuuluisi. Ei vaan ole tietoa toimiiko yhtä hyvin kuin aiemmissa raskauksissa ollut doppleri.

 

[Phalene]

Mulla vielä viikko neuvolaan! Katsotaan sitten sen jälkeen, jos varaisi varhaisultraa myös :) olisi kiva saada edes viikon tarkkuus tähän odotukseen.

Meillä on doppleri jossain, ehkäpä sen voisi kaivaa esiin ensi viikolla. Ei ollut tarkin mahdollinen, joten näillä viikoilla en odota suuria sydänäänten löytymisen suhteen... Mut olishan se kiva kuulla <3

 

[toivonkipinä]

Meinaako kukaan hankkia vai onko jo jollakin doppleri?

Mä hankin doplerin ku odotin kaksosia. Rv 9+jotain löysin molempien sykkeet Tuolla se nyt oottelee laatikossaan, josko vois ottaa sen taas käyttöön vähänajan päästä

 

[Enmau]

Mä hankin doplerin ku odotin kaksosia. Rv 9+jotain löysin molempien sykkeet Tuolla se nyt oottelee laatikossaan, josko vois ottaa sen taas käyttöön vähänajan päästä

Oliko raskas kaksoisraskaus? Millä he syntyivät? Itse aina toivonut että saisi kaksoset

 

[toivonkipinä]

Oliko raskas kaksoisraskaus? Millä he syntyivät? Itse aina toivonut että saisi kaksoset

No olihan se melko raskas, toki ikää oli jo 36v eli en ollut enää ihan nuori ja vetree. Saikulle jäin rv 21+ selän ja supistelujen takia.pojat syntyi rv36+5 käynnistyksellä alateitse 14min välein. Synnytys kesti alusta viimeisen istukan syntymään 1h28min. Nopeeta oli

 

[Tiuski]

No olihan se melko raskas, toki ikää oli jo 36v eli en ollut enää ihan nuori ja vetree. Saikulle jäin rv 21+ selän ja supistelujen takia.pojat syntyi rv36+5 käynnistyksellä alateitse 14min välein. Synnytys kesti alusta viimeisen istukan syntymään 1h28min. Nopeeta oli

Huh mikä tahti ollut. onkohan odotettavissa et seuraavakin synnytys yhtä nopea? Onko teillä pitkä matka synnärille? :)

 

[toivonkipinä]

Huh mikä tahti ollut. onkohan odotettavissa et seuraavakin synnytys yhtä nopea? Onko teillä pitkä matka synnärille? :)

Oli juu melkoinen tahti. Edellinen kesti 2,5h ja sitä edellinen reilu 5h. Tästä ei varmaan kerkee synnärille matkaa ei onneks oo ku 36km..

 

[Matkalla]

Jännä nähdä miten tää raskaus eroaa esikoisen odotuksesta. Esikoisesta pahoinvointi oli ihan kamalaa varmaan viikolle 11 asti, vakka en oksentanutkaan kertaakaan, sitten se tuli takaisin viikolla 17 ja sillon oksensin kerran, muuten oli aika helppo raskaus

 

[Enmau]

No olihan se melko raskas, toki ikää oli jo 36v eli en ollut enää ihan nuori ja vetree. Saikulle jäin rv 21+ selän ja supistelujen takia.pojat syntyi rv36+5 käynnistyksellä alateitse 14min välein. Synnytys kesti alusta viimeisen istukan syntymään 1h28min. Nopeeta oli

Onneksi ei aiemmin :) huh, olipa nopea synnytys