Heinäkuun höpötykset

Oi, nyt on hyvä fiilis kun vauvan huone on saatu järjestykseen. Pinnasänky tuli miehen vanhempien vintiltä, minä vietin "mukavat" 3 tuntia sitä kootessa. Ajattelin iltasella että äkkiäkös tuollaisen kasaa ennen nukkumaanmenoa. Jep jep, äkkiäkös sitä. En tiedä onko kellään kokemusta O'babyn B is for bear pinniksestä tai myydäänkö sitä edes Suomessa, mutta voi hyvää päivää. Paketissa on kahdenlaisia ruuveja, muuten samanlaisia mutta toiset on vaan lyhyempiä ja toiset pidempiä. Ohjeissa on laitettu pitkät ruuvit lyhyiden paikoille ja päinvastoin. Mistäs sitä tietää ennen kuin kokoaa ja tajuaa että nyt on joku pielessä. Ja ruuvit ei muutenkaan tahdo sopia paikoilleen, ovat hippusen liian isoja. En uskonut että yhden pinniksen kokoaminen voi vaatia niin paljon verta, hikeä ja kyyneleitä - kirjaimellisesti. Oli pakko saada avautua tästä ;)

Alkuviikosta äitini ja siskoni kävivät täällä ja käytettiin yksi iltapäivä huonetta laittaen. Nyt on vaatteet pesty ja laitettu ja kaikki muutenkin järjestyksessä. Koko huone on puunattu lattiasta kattoon. Enää täytyy vain käydä ostamassa hoitotaso sängyn päälle ja joku pesuvati. Vaipparoskiskin olisi varmaan käytännöllinen? Ja joku tuoli vauvan huoneeseen on pakko saada yösyöttämisiä varten. Mutta näin muuten on sellainen olo että vauva saa tulla, ei tartte stressata enää mistään kun mitään mielettömän oleellista ei puutu, ilmankin pärjää jos on pakko. Vaikka ei sen vauvan ihan vielä tarvitse tulla, jos vaikka päästäisiin edes syyskuun alkuun niin hyvä olisi.

Vauvan liikkeistä: Oon tässä ihan viimisen viikon aikana huomannut että vauvan liikkeet on muuttuneet selvästi. Potkuja toki tuntuu edelleen, mutta vähemmän. Liikkeet on paljon voimakkaampia ja ne tuntuu enemmänkin siltä kuin vauva muuttaisi asentoaan. Ennen saattoi nähdä jonkun potkun ulkoa päin, mutta nyt saattaa nähdä miten vauvan joku ruumiinosa menee mahan puolelta toiselle. Se on kyllä jotenkin huvittavan näköistä. Kaipa se tila alkaa käymään vähän ahtaaksi.
 
Hei! Jonkun aikaa olen täällä teidän juttuja ja vointeja sivusta seurannut, ja viimein päätin itsekkin liittyä "julkisesti" tänne mukaan. :D Mulla on nyt rv 32+2, ja ajat alkaa olla aika jännät. Harkkasupistuksia olen tuntenut hieman ennen raskauden puolesta välistä saakka, eikä ne ole juuri miksikään muuttuneet. Välillä paineen tunne on kovempaa ja epämiellyttävää ja välillä sitä ei meinaa edes huomata. Ja näiden suppareiden takia olenkin ollut paljon sairaslomilla.. En vain ole täällä huomannut kenenkään puhuneen mahan muodosta supistusten aikana. Mulla ainakin se menee välillä ihan kummallisen muotoiseksi kovettuessaan ja turpoaa ihan silmissä. Tämä on kuulemma ihan normaalia. Miten teillä muilla? Entä onko teillä ollut pistelevää kipua mahan alaosassa, nivusten tuntumassa? Mulla tulee päivän aikana pari-kolme kertaa nivusiin ja mahan alaosaan pistelevää tunnetta ja mielestäni myös lantiota särkee. Kaikenlaista kolotusta sitä onkin tullut viikonlopun aikana. Vauvan liikkeet tuntuu ja näkyy todella selvästi! Koko maha heilahtelee kun se oikein kunnolla aloittaa liikkumisen ja välillä mahan pinnalta näkee ihan selvästi, että tossa sen selkä tai jalka tmv. menee :) Ja miten hullulta se tuntuukaan! Möyrintää ja elämää tuolla mahassa riittää. Onneksi :) Niin, ja ensimmäinen tuloillaan ;)
 
Tervetuloa vaan linjoille, Cosca! Mukaan mahtuu aina :)

Ihan alkuun noista sun kivuista... Ovat todennäköisesti liitos- tai venymiskipuja, mutta aina kannattaa ottaa kaikki mahdolliset kivut ja oudot tuntemukset neuvolassa puheeksi. Vaikka niitä esiintyis vain silloin tällöin tai olisivat lieviä, kannattaa mainita asiasta.
Mulle neuvolalääkäri meinaan sanoi mun alavatsakivuista, että todennäköisesti ovat liitoskipuja tai muita ihan vaarattomia tuntemuksia. Kuitenkin huomautti, että se mahdollisuus on, että ovat esim. oikeita supistuksia, jonka takia on tehtävä uusi sisätutkimus ja tarkistettava kohdunsuun tilanne, ettei ole lähtenyt ennen aikojaan avautuu.

Asiasta kolmanteen...
Miksi, oi miksi, menin lukemaan netistä tarkemmin tuosta raskausmyrkytyksestä?!?!?
Tietysti olen ollut tietoinen siitä, että kyseessä on oikeasti vakava asia, mutta en ole tiennyt mitä kauheuksia siitä voi pahimmassa tapauksessa seurata.
Nyt sitten pelottaa :(
Pahintahan siinä on se, ettei sille voi itse tehdä mitään. Se tulee, jos on tullakseen, eikä siinä auta vaikka päällään seisos.
Onneksi se terkkari antoi niitä testiliuskoja kotiin. Onko kellekään muulle muuten annettu niitä jo kotiin?! Tai onko yleensä kellekään muulle jauhettu siitä raskausmyrkytyksestä?
Miltä teidän muiden verenpaineet on muuten näyttäneet viime aikoina?
Terkkari meinaan mulle sanoi, että nyt ollaan siinä vaiheessa, jollon kaikilla nousee yleensä paineet. Niiden pitäis sitten taas laskea loppuvaiheessa.
Itsellä on pääasiassa pysyneet samoina kuin tähänkin asti, mutta välillä tuo alapaine on ollut aavistuksen tavallista korkeampi.

Noh, täytyy nyt tosissaan toivoa, että säästyis siltä raskausmyrkytykseltä.
Täytyy vaan jatkaa tätä levossa oloa, ettei paineet ainakin sen takia nousis ja vois taas ruveta vähän kahtoo mitä suuhunsa laittaa. Viimesen parin viikon aikana tullu herkuteltua vähän liikaa. En tiedä mikä makeanhimo iski taas. Se oli minusta jo helpottunu siitä alkuraskaudesta, niin ettei suurimman osan ajasta tehny yhtään mieli. Sillonkin kun teki, niin se helpottu pienellä suklaapatukalla. Nyt menis taas suklaata levyjä myöten, jos antaisin täysin periksi. Noin kahdeksan viikkoa jäljellä vielä tätä... Hoh-hoijaa!
 
Tosta raskausmyrkytys hommasta sen verra, et kävin äippäpolilla, otettiin pisunäyte ja mitattii verenpaine ja laitettii käyrille (eli seurattii vauvan liikkeitä) ja kaikki oli onneks kunnossa.. Eli ihan normaalia turvotusta, vaikka ei siltä tunnu!

Niin noista verenpaineista.. Miulla ollu verenpaineet koko aja vähä kohollaa. Varsinkii alapaine. Mut ei neuvolatätit oo mitää erikoista siihe sanonu.. Voi johtuu myös siitä ku oon syöny koko tän kevään ja kesän allergialääkkeitä, ni se saattaa nostaa tota alapainetta.
 
Harjoitussupistuksista ja vatsan muodosta:
Mulla on ollut myös aika runsaasti harjoitussupistuksia rv 18 alkaen. Nyttemmin olen kyllä huomannut, että osa aiemmin supistuksiksi tulkitsemistani tuntemuksista on todennäköisesti ollut sitä, kun vauva heittää itsensä poikittain konttausasentoon ja puskee selkäänsä mun vatsanahasta läpi. Mahaan tulee selvästi poikittaissuuntainen, vauvan pään ja keskivartalon muotoinen korkea kohouma, ja suolistoa/selkärankaa kohti tuntuu kova paine. Harjoitussupistukset taas vetävät yleensä kohdun myös korkeaksi, mutta "kohdun muotoiseksi", ja paine tuntuu lähinnä alavatsassa ja alaspäin.

Tavaroista ja vauvan huoneen laittamisesta:
Mulla alkoi kesäloma vajaat kaksi viikkoa sitten. Ekan viikon ajan väsymys oli järkyttävä. Viime päivät olo on ollut hieman energisempi - ei silti varsinaisesti energinen! - mutta jostain syystä motivaatio vauvatavaroihin ja huoneen valmisteluun on ollut nollassa. Olen keskittynyt harrastamaan kevyttä liikuntaa sen verran kuin jaksan, ja näkemään kavereita pitkästä aikaa. Huomenna lähdetään miehen kanssa muutaman päivän lomasuomi-reissulle etelärannikkoa pitkin. Jossain vaiheessa muutama viikko sitten tuntui, että kaikki tavarat on pakko saada laitettua valmiiksi heti. Nyt tuntuu, että onhan tässä aikaa. Äitiyspakkauksen sisältö pitäisi pestä ja järjestää kaappiin. (Useita kassillisia muita pieniä vaatteita olenkin jo pessyt ja järjestänyt.) Sänky pitäisi laittaa. Lipaston päälle pitäisi hommata hoitotaso. Kestovaippailuun pitäisi perehtyä. Mutta just tällä hetkellä on tosiaan sellainen fiilis, että yliviikoille tämä kuitenkin menee, ja että tässä vaiheessa kun vielä jaksaa vähän jotain muutakin tehdä, niin mieluummin teen sitä jotain muuta.... :-)
Hermostuin myös äsken puhelimessa äidilleni, joka alkoi tivata siitä hoitotasosta, että et kai meinaa pelkkää puhallettavaa tai vaahtomuovista tasoa siihen lipaston päälle, eihän se siinä pysy. Kaverilta saisi puhallettavan, ja jos se sitten näyttää siltä ettei se pysy tukevasti lipaston päällä, niin sitten tietenkin siihen pitää kehittää joku muu ratkaisu. Ja varmaan miehen avustuksella sellainen ratkaisu löytyy n. 2 tunnissa, joten se ei ole juuri tämän maanantai-illan päänvaiva, ellen itse nyt päätä niin. Äh... Olenko nyt jo ihan huono äiti sitten, kun priorisoin tällä hetkellä omaa jaksamistani ja hyvää mieltä ja mieluummin nukun päiväunia ja käyn lenkillä ja lounastan ulkona miehen kanssa? On se tottakai kätevää, että "kaikki" on valmiina kun vauva tulee, mutta totuushan on, että jos se tulee nyt, niin se viettää ensimmäiset viikkonsa sairaalassa, ja sillä aikaakin on sitten aikaa hommata puuttuvat palikat. Tänään on rv 31+5, ja jos vaikka ensi viikolla paneudun taas äidiksi opetteluun, niin eiköhän aika riitä?

SweetSeptember:
Voi miten kurjaa, että joudut nyt pelkäämään sitä raskausmyrkytystä :-( Mulla ei ole ollut turvotusta tai mitään sellaista, ja paineet on olleet jatkuvasti n. 120/65. Viime neuvolakäynnistä on kyllä aikaa kuukausi, ja seuraava käynti on ensi maanantaina. Saa nähdä, onko paineet lähteneet nousemaan.

Vaivoista: 
Kremppoja tulee ja menee. Jossain vaiheessa vaivanneet selkävihlomiset on vähentyneet lähes olemattomiin viime viikkoina, ehkä siksi että koneella istuminenkin on vähentynyt. Myös virtsankarkailu on vähentynyt, kun sateinen sää - täällä etelässä ei ole helteitä näkynyt koko kesänä - on vienyt heinien siitepölyt ilmasta, eikä siis tarvi aivastella alituiseen ;-) En kyllä edes muista, mitä kaikkia vaivoja tässä on matkan varrella valiteltu, raskausaivot toiminnassa... Mutta uutuutena on öiset suonenvedot pohkeessa ja jalan totaalinen puutuminen, jos onnistun nukkumaan yli 2 tuntia samalla kyljellä. Tästä se unenlaatu alkaa taas varmaan huonontua.

Kosmeettisista haitoista :-) :
Huomasin, että on tullut ilmeisesti jotain suonikohjujen esiasteita - ei sellaisia pullistuneita suonia, vaan hämähäkinseittimäisiä tummia ohuita suonia näkyy ihon läpi nilkassa ja polvitaipeessa. Mulla on kyllä tosi läpinäkyvä ja valkoinen iho muutenkin, mutta hyi silti, en kyllä tykkää. No, kaikkea ei voi saada. Raskausarpia, aknea ja turvotusta ei ole toistaiseksi tullut. Kai niitäkin vielä ehtii kertyä, kun kesää on vielä jäljellä ;-)

Rentoa viikkoa kaikille syyskuuvauvaa odottaville!
 
Eilen neuvolassa ja hyvin kasvaa pikkuinen. Muuten kaikki oli ok, mutta pissaan oli jostain löytynyt plussan verran sokeria?! Kuitenkaan nuo kotimittausarvot eivät ole raja-arvoja edes tavoitelleet, joten en ymmärrä. Oli oman terkkarin sijainen, joten en viitsinyt tältä "kouluterkkarilta" ruveta asioita enempää penäämään, kun hän jo konsultoi kollegaansa tuosta yhdestä plussasta. Hempparikin jo "ihmisten lukemissa" eli 128, lähtötasohan oli 155 ja matalimmillaan käväisi 113. Painoa tullut yhteensä 5kg, eli sekin ihan ok. Nyt vain odottelemaan niitä kesähelteitä, ettei tuo ruoka maistu, niin ei painokaan suunnattomasti enää nousisi. Pikkuipana ei halunnut potkia terkkaria, vaikka kovasti terkkari yritti tehokkaasti herätellä pientä. Nukkui vain, mutta syke oli tasainen ja vahva 135-140. Mitään tietoa pienen asennosta ei juuri nyt saatu. Esikoinen kääntyi raivotarjontaan jo heinäkuun alussa (hänkin syyskuun lapsi), mutta tämä pyörii edelleen. Jospa kohta löytäisi oikean paikan ja laittaisi pään alas. Närästys vaivaa nykyään jo välillä tosi tiheästi ja jos pitkään seisoo, kävelee tai istuu, niin alaselkä "väsyy" ja kävelemisestä ja seisomisesta myös jalat. Neuvolassa sanoin myös, että 7-9 viikkoa on ehken realistinen odotusaika enää, kun esikoinenkin tuli maailmaan 38+1. Nyt 30+1 meneillään. Kaupalle pitäisi lähteä, jotta saisi ruokaa perheelle. Mies on kesälomalla ja remontoi tuolla viimeisiä yläkerrassa. Jospa sinne tässä tällä viikolla pääsisi muuttamaan. :) Viikonloppuna meillä oli juhlahumua, kun oli karnevaalit ja siellä piti kaikkina kolmena päivänä käydä ihmettelemässä. Eilinen meni kyliä kierrellessä, kun mies teki kattoremonttia mun isän kanssa mun isänäidin luona. Niiden kattohommat jatkuu huomenna, jos säät sallii, vaikka pahalta näyttääkin. Minä kävin mun äidin luona tyttösen kanssa, vietiin mukana viinerit kahvipöytään. :) ...Mutta nyt hakemaan "pikkuremonttityttöä" yläkerrasta ja kaupalle etsimään evästä, jos ei ihan vielä sataisi vettä. Luvannut kyllä kunnon sadetta jälleen...
 
Hei taas pitkästä aikaa! Ollaan oltu reissussa ja poika on ollut flunssassa niin ei oo ehtinyt tänne kirjoittelemaan. Oon yrittänyt muutaman päivän aikana lukea muiden kuulumisia aina kun on ollut hetki aikaa. Voi kun tää odotus tuntuu pitkältä...onneksi meillä on ollut sentään siedettävät ilmat, eli täällä todella viileä kesä normaaliin verrattuna, saa jatkua tällaisena kiitos! Nyt menossa siis jo 33+4 eli ei enää montaa viikkoa jäljellä. Toivon niin että tää typy ei menis yliaikaiseksi kuin veljensä, haluan vauvan syliin elokuussa. LA on siis elokuun vika. Erilaiset vaivat kiusaa, joka päivä jotain... Pahimpina on jalkojen turvotus ja nyt suonikohjut alapäässä! Vihloo tonne jalkoväliin kun oon liikkeessä kaiket päivät. Mies on jo takaisin töissä ja toi 20 kk pikkumies ei anna äidin makoilla! :) Pitäis kait pitää tukisukkia ettei vaan suonikohjut tuu jalkoihin. Jaloista ne ei niin helposti katoa synnytyksen jälkeen. Tosiaan vauva painaa kovasti alapäähän ja olo on sen mukainen. Alaselkää, tai no myös ylempääkin särkee mukavasti iltaisin. Välillä inhottaa mennä nukkumaan kun ei löydy sopivaa asentoa raskaustyynystä huolimatta. Yritän tosin jumppailla iltaisin pilatespallon ja yoogan avulla, saa selkää liikkuvammaksi. Niin ja yritän samalla löytää jonkinlaista synnytyskuntoa. Ekassa synnytyksessä kätilöt kehui kovasti mun hengitystekniiikkaa ja se perustuu täysin mun pilates/yooga treeneihin. Tosiaan ajatuksiin alkaa vähitellen toi synnytyskin jo tulla. Eka oli toosi pitkä ja testasin melkein kaiken kivunlievityksen ym. 38 tuntia meni siinä ja se oli rankka kokemus kun oksensin melkein koko ajan, enkä saanut edes vettä pidettyä sisällä. Ei ihme että sain viikko pojan syntymän jälkeen kovan kuumeen, mikä oli musta pahempaa kuin toi synnytys. Sitä nytkin sitten jo pelkään... :( Oon nyt ottanut rautaa vain joka toinen päivä, alkoi tulla peräpukama ja se on rauhoittunut raudan vähentämisen ansiosta. Perjantaina kätilön luo niin katsotaan jos arvot kuiteski pysynyt hyvinä. Magnesiumia otan myös ja se on auttanut öisiin kramppeihin. Pari viikkoa sitten kun kävin kätilön luona niin oli jalat taas turvonneet ja silloin teki kovasti kipeetä toisessa jalassa niin sain käydä sairaalassa lääkärin tarkistettavana. Mulla on kohonnut riski veritulppaan niin tarkastettiin asia, onneksi kaikki oli kunnossa. Vauvan vaatteita ja lakanoita ym. oon alkanut pesemään. Muutama vaaleanpunainen vaate ja sitten jonkinverran valkoista uutena ja iso kasa isoveljen vauvavaatteita. Kyllä se vauva tuntuu heti paljon todellisemmalta. Oon myös päivittänyt vauvanhoitotarvikkeita ja ostanut omaa kassia varten tupla kasvorasvat ym. Vaippoja ja kunnon yösiteitä täytyy ostaa varastoon, ei niinä ekoina päivinä/ viikkoina jaksa juosta kaupoissa. Niitä siteitä menee aikas lailla... Vielä pitäis katsoa rintapumppu, maidonkerääjät ja rintakumit kuntoon ja pakata ne myös sairaalalaukkuun. Haluan kaikki mukaan tälläkertaa sairaalaan. Vielä vinkkaan kaikille puhtaasta lanolin rasvasta rintoihin!! Kaikkein paras rintarasva, taitaa Suomessa olla Ainu Purelan nimisenä. En olis pärjännyt ilman sitä esikoisen kanssa. Oon alkanut myös rasvaamaan välilihaa Weledan öljyllä, käytin myös esikosta ja silloin ei tullut mitään välilihaan vaikka ponnistusvaihe kesti tunnin ja kätilöt painoi mahasta vauvaa ulos. Menin jonkin verran rikki tosin häpyhuulista. Se kans jännittää miten toinen ulkoinen häpyhuuli kestää tän synnytyksen, kun se on ns. jo kahtena kappaleena. Jollain kokemuksia?? Tulipa juttua ja taas kun ipadilla kirjoittaa niin kaikki yhteen syssyyn. Vielä pitää todeta että meidän pikkusessa on aikas eläjä, siis kauhee liike masussa koko ajan! Kova meno tytöllä, paljon enempi liikettä kuin esikoisesta ja voin vaan sanoa että hän on aikamoinen ikiliikkuja! Tiedossa siis kovasti töitä kahden vauhdikkaan kanssa. ;) onneksi poika aloittaa päiväkodissa 3 viikon päästä.
 

Heips!

Supistuksista. Jos vähänkin epäilyttää asia niin kannattaa ottaa puheeksi neuvolassa. Mulla ollu supistuksia lähinnä kivuttomia mutta muutama lievästi tuntuva ja alavatsalla vihlontaa, ni 5 viikossa paikat pehmenneet ja sormelle auki. 2 cm kohdunkaulan reunaa vielä oli lääkärillä tunnusteltavissa. Kohtu oli myös hieman laskenut joka sitten selittikin sen että pää tuntuu hyvin epämiellyttävän alhaalla. Vuodelepoon siis taas joutuu joksikin aikaa. Onneks on viikkoja sentään 33+2 jo kasassa että jos nyt pari viikkoa makoilis. :) Eka mukelo siis tulossa niin on turhan aikasin alkanut kypsymään. 

 
Kiitos sympatiasta, September :)
Alkaa tosissaan tympii, kun aina tulee jotain uutta huolenaihetta. Alussa pelotti tuulimuna, sitten keskenmeno, verenpaineet, raskausdiabetes, jonka jälkeen luulin, että nyt voi nauttia loppuraskaudesta ilman kummempia pelkoja. Tietysti pientä jännitystä pitää loppuun asti vaikka muuten olisi kaikki hyvin, mutta EI!... Piti tämän vielä tulla murheeksi. Onneksi kävin lukemassa tuolla keskustelupalstoilla muiden kokemuksia raskausmyrkytyksestä ja siellä oli lähes kaikki tarinat päättyneet onnellisesti. Eli täytyy toivoa, että kaikki menisi täälläkin hyvin tuli se raskausmyrkytys sitten eteen tai ei :)

Alapääkivuista on tullu tän viikon aikana jatkuvia. Aiemmin niitä esiintyi ainoastaan kävellessä, mutta nyt niitä tuntuu jopa sohvalla istuessa, jos vaihtaa asentoa ja sama juttu nukkuessa.
Kivuttomia supistuksia on edelleen silloin tällöin, mutta myös sellaista menkkatyylistä kipua alavatsalla. Kiinnostaisi tietää mikä tuon kohdunsuun tilanne on, mutta ei ainakaan neuvolassa terkkari sanonut, että asiaa pitäisi tarkistaa.

Pikkuinen liikkuu kovasti ja nyt huomaa muutoksen liikkeissä. Potkimisen se on lopettanu lähes kokonaan, varmaan tila käyny sen verran ahtaaksi. Tällä hetkellä liikkeet tuntuu siltä, että se kääntyilee ja yrittää suoristella raajojaan. Nyrkeillä taitaa vielä takoa kovastikin, kun alavatsalla tuntuu välillä sellasta jyskettä.
On ihanaa tunnustella vatsan läpi sitä myllerrystä, kun voi jo arvailla tuntuuko siinä jalka, peppu vai selkä.
Viimeksi eilen illalla se oli ihan tuota mahanahkaa vasten ja miehen kanssa tunnusteltiin sitä varovasti. Tuntu jotenkin niin uskomattomalta ajatella ja tuntea miten lähellä se on, kun sitä voi jo "koskea". Tänään oon ajatellu sitä hetkeä, kun saan pikkuisen tyttöni viimein syliini ja itkuksi menee joka kerta. Nytkin <3 :))
 
Mulla ainakin on kohdunsuun tilanne pysynyt samana koko odostusajan. Kiinteä, kiinni ja pituutta riittää. Runsaista harkkasupistuksista huolimatta. Alkaa jo tulla sellanen olo, että miten sitä käykään sen avautumisen kanssa kun on h-hetki. Mun tuurilla se sitten kestää ja kestää ;) Pitäis varmaan tutustua noihin rasvoihin, jos niistä olis jotain hyötyä!
 
Mulla on myös ollut paljon harjoitussupistuksia koko raskauden ajan, mutta silti kohdunsuulla kaikki niinkuin pitääkin. Neuvolatäti on aina sivuuttanut koko asian kun alussakin olin niistä huolissani.. Nyt viime viikolla oli eri täti ja sanoi, että kyllä nekin voivat tuhojaan sinne kohdunsuulle tehdä, eli hyvä tarkistuttaa sen tilanne aina välillä. Mulla niitä tulee ihan vaikka vaan makaisin sohvalla mitään tekemättä. Töissä kun joutuu paljon kyykistelemään, niin oon huomannu, että silloin aina alkaa supistella enemmän.
Cosca mullakin mahasta tulee välillä ihan oudon muotoinen kun supistaa ja turpoaa. Oikea reuna aina nousee paljon ylemmäs kun se vasen. Kai se kohtu vaan on sit siinä oikealla enempi tai jotain..

Täälläkin vauva on lopettanut potkimisen melkein kokonaan. Vähän harmittaa kun tuntuu olevan niin hiljaista välillä mahassa ja ne potkut on vaan niin ihania .
Liikkeet tuntuu myös enemmän sellasina kääntymisinä ja muljahteluina. Tulee niitä potkujakin mutta paaaljon vähemmän kuin ennen. Mulla on istukka edessä, joten en tiiä johtuuko siitä vai mistä, mutta en siitä mahan päältä tunne vauvaa. Sivuilta kyllä tuntuu, varsinkin välillä kun se on jotenkin enemmän siinä pinnassa. Toisella kyljellä tuntuu pieni jalka ja toisella pää :)

Nyt tulee nolo kysymys, mutta kun menee synnyttämään, niin pitääkö alapäässä olla karvat ajeltuna :D ? Siis kun oon jossain kuullut, että ne ajellaan sitten siellä sairaalassa?? Itse kuitenkin tekisin sen sitten mielummin itse kotona ennemmin kuin joku kätilö alkaa niitä ajelemaan :DD
 
Ambe: Itse en ole kuulukaan moisesta, että pitäis alapää olla ajeltuna tai että se ajeltais sairaalassa ennen synnytystä. Kuulostaa oudolta ja hassulta :D Vaikka mistäs hitosta minä tietäisin!
Suoraan sanottuna on kyllä itsellä käynyt mielessä, että voisi hieman "trimmata" omaa alapäätään hyvissä ajoin. On meinaan sellainen seuraamus ollut tällä raskaudella, että oma alapääkarvoitus on varmaan tuplaantunut tänä aikana. Siitä on jopa mies huomauttanut ja ihmetellyt asiaa. Paikoitellen muuallakin kropassa aiemmin vaaleat ja hennot ihokarvat on muuttuneet paksummiksi ja tummemmiksi.
Viimeksi eilen haaveilin pääsystä kosmetologille kokovartalo vahaukseen :D
 
Ei sinne synnytykseen pidä mennä juuri vahattuna ja paikat "täydellisinä" :) Mulle ei kyllä ollu tullu mieleenkään tollanen :D Mutta se mikä mua eniten synnytyksessä kammoksuttaa, on se kakkaaminen.. Oon sitä miettiny, että miten ne kätilöt hoitaa sen ulosteen siitä pois? Hetikö? Entä miten voi synnyttää ammeessa, kun jos sinne sitä kakkaa menee ja se vauvahan syntyy sinne sontaseen veteen, eikö se ole vaarallista jos niitä bakteereja joutuu vauvan elimistöön? Tietääkö kukaan? AMBE: Se, että sulla on istukka edessä, vaikeuttaa vauvan liikkeiden tuntemista. Kaverilla oli sensimmäisen kanssa istukka edessä, ja samalla tavalla tunsi liikkeet enemmän sivuilla, niinkuin säkin. Ja kiitos TUISKU12 tiedosta, ettei iPadillä saa tehtyä kappalejakoa! Luulin, etten osaa käyttää tätä konettä oikein tällä foorumiila. :)
 
Jospa tänne taas pitkästä aikaa kirjottelis kuulumisia =) raskaus kun on sujunut tähän mennessä niin hyvin ja nopeeta et ei oo ollu oikeen mitään kerrottavaa...

Esikoinenkin täytti 2vuotta ja on jo niin iso tyttö, onneksi saa äitin syli kohta uuden vauvan kun tuo hulivili ei enää niin syliä kaipaa =) Maanantaina kävin äippäpolilla kontrollissa tuon raskausdiabeteksen takia ja pääsin taas näkemään pikkuasukin. Edelleen näytti tytöltä... painoarvioksi saatiin 1660g mikä on just keskikäyrällä, tyttö on jo pitkään oleskellu raivotarjonnassa ja toivotaan et ei enää käännykkään. Kovasti on liikkuvaista sorttia potkuja ja muljahduksia tulee pitkin päivää mut varsinainen ralli alkaa yhdeksän jälkeen illalla.

Tuisku12 komppaan tuossa rasvassa se kannattaa sinne laukkuun pakata. Itellä ainakin rinnat meinas mennä ekoina päivinä rikki ja aikainen rasvaus pelasti imetyksen.

Ambelle tuosta karva hommasta =) mulla kaveri sanoi et ainoo asia mistä pidät huolta enneku lähet synnyttään on et ajelet karvat alapäästä. Siltä oli kätilö kertakäyttöhöylällä vedelly kuiviltaan karvat pois ja sano et se ei ollu yhtään kivaa kun alapää oli ihan ruvella sen jälkeen =)

Cosca sun ei kannata miettiä tota kakkaus hommaa, kätilöt on siihen tottuneet ja sinä et ees huomaa kun se on jo siivottu pois. Kun se vauvan pää laskeutuu niin se tarvii kaiken tilan tuolta alapäästä ja sen edellä tulee kaikki pois. Siittä ainakin tietää et jotain tapahtuu. Niin ja eihän se vauva siellä ammeessa hengitä sitä vettä vaan vasta kun on pinnalla.
 
Tänään taas käyty kätilön luona, viikkoja tasan 34. :) Vauva ja maha kasvaa hyvin, tasasesti keskikäyrällä mennään. Sokerit oli matalat 3.9, mikä on aika normaalia mulla heti kun on pidemmän hetken syömättä. Käski vaan nopeesti lounaalle! ;) Olin tosi tyytyväinen kun hb oli 122 vaikka oon vähentänyt rautatabletit joka toiseen päivään. En saa kuitenkaan vähentää enempää, koska mun alkuperäiset rautavarastot ei oo kuulemma kovin suuret ( 33 ja asteikko on 10-110) Olin ihan varma että vauvan pää olis syvemmällä kun musta keskiviikkona maha valahti yhtäkkia alas. Tuntuu et maha katos ylhäältä ja tuntemukset lisäänty tuolla jalkovälissä ja alavatsalla. Mutta tyttö on kuulemma ylhäällä ja liikkuva. No kyselin tältä sijaiselta, joka sattui olemaan johtavakätilö, mitä tehdä jos vedet menee nyt kun ei oo kiinnittynyt. Hän totes et sit vaan makuulte ja soittamaan synnärille. Ekaa kertaa kukaan ammattilainen on mulle sitä sanonut, oon lukenut vaan netistä, ekassa raskaudessa oma kätilö täysin sivuutti koko kysymyksen!! Kysyin sit et johtuuko se siitä, että vaarana on että napanuora jää pahasti kaulaan. Ja tää totes et juuri näin ja että harva tietää että se on itseasiassa suuri riski ja tosi yleistä?! Oon ymmärtänyt et Suomessa se on terveydenhoitaja jonka luona käydään tarkistuksissa, mutta täällä ne on aina kätilöitä, jotka on tehnyt töitä myös sairaalassa niin aika lailla ihmetyttää miksei totakaan asiaa voinut silloin esikoisesta kunnolla kertoa. Onneksi vaihdoin toiselle vastaanotolle, tuntuu et uskaltavat olla oman alansa ammattilaisia. En mä siellä käy hakemassa hyssyttelyä vaan asiallista tietoa ja tukea. Sori, et puran tänne ärsyyntymiseni... No joo, meni siis hyvin tarkastus ja nyt yritän jaksaa nää vikat viikot. Kyllä pisti poika tänään äitiin vauhtia, sain juosta sen perässä kadulla flipflop sandaaleissa, kyllä otti päähän ettei tollaseen 20 kk ihmiseen voi saada vielä taottua mitä saa tehdä ja mitä ei. Kyllä säikähdin ja jälkikäteen mietin et olisin helposti kaatunut siinä rytinässä. :(
 
No niin, 4 päivän lomasuomireissulta kotiuduttu ja loma meni tosi kivasti, jaksoin paljon enemmän kuin olin etukäteen ajatellut.

Karvojen ajelusta: Luulin, että tuo on vanhentunut käytäntö! Mutta että edelleenkö ne synnärillä ajelee alapään, jos sitä ei ole itse tehnyt? Hmm... Kysymys vain kuuluu: MITEN HITOSSA SEN VOI ITSE TEHDÄ? Mulla ainakin maha on sen verran tiellä, että hädintuskin onnistun siistimään bikinirajat, ja sen voi tehdä sentään näkemättäkin. Sieltä alempaa ja sisempää ei todellakaan viitsi höyläillä sokkona, ettei tule haavoja ja lähde puolet kudoksestakin mukaan... :-/ Alkaa olla muutenkin niin kömpelö olo, kun sukkienkin pukeminen on hankalaa!

Pään kiinnittymisestä: Osaako joku sanoa, millä viikoilla vauvan pää yleensä kiinnittyy? Tämä on viihtynyt rv 20 asti pää alaspäin, mutta kääntyilee kyllä jonkin verran poikittain, ja hikkakin tuntuu välillä alavatsan oikealla ja välillä vasemmalla puolella, eli liikkumatilaa taitaa vielä olla. Alavatsalla ja kohdunsuulla ei ole pitkään aikaan tuntunut painetta paitsi jonkin verran harjoitussupistusten yhteydessä. Outoa tosiaan, ettei kukaan kerro, että jos vedet menevät ennenaikaisesti ja synnytys käynnistyy ennen kuin vauvan pää on kiinnittynyt, pitäisi päästä vaakatasossa sairaalaan ettei napanuora mene huonosti. Vai voisiko olla, että tästä alettaisiin puhua vasta loppuviikoilla, jos kiinnittymistä ei ole tapahtunut?
 
Eipä puhellut mulle kukaan tuosta napanuorasta 3 vuotta sitten. Esikoisen synnytys alkoi veden menolla. Soitin synnärille ja sanoivat (yöllä 0.30), että jos kärsit olla kotona, niin ole. Aamulla synnärille. Ja näin tehtiin. Välimatkaa n. 80km. Terve tyttö syntyi klo 13.28. Eikä  ainakaan meillä ollut mitään karvojen ajelua sairaalassa. Ihan sai omat karvansa pitää, mitkä oli tullessakin. Tiedä sitten, olisiko ollut eri käytäntö, jos olis vaikka sektio jouduttu tekemään.

Maanantaina mennään taas äitipolille kasvuseurantaan. Saavat kyllä tehdä sen synnytystapa-arvionkin, jos meinaavat tässä raskaudessa sitä tehdä. Silloin täynnä 31+0 viikkoa. On nimittäin lapsen kanssa siellä käyminen vähän tuskan takana, kun ei tiedä, kauanko siellä menee ja tuo aikakin on sopivasti päikkäriaikaan, joten voipi olla kiukkuinen muksu mukana. ...Ja äidilläkin siis pinna kireällä. ;D Ja siellä kun ei pärjää ilman miestä mukana, niin on muutenkin vähän ongelmallista tuo käyntien järjestäminen, kun miehellä jatkuu työt ensi viikon jälkeen. Nyt on kesälomalla. Toisaalta uskoisin, että poika on nyt noin 1.5kg, jos kohdunpohjan korkeudella on mitään merkitystä. Kohtu kasvaa samalla tahdilla kuin esikoisenkin aikaan. Laskennallisesti olisi edessä vielä reilut 9viikkoa, mutta en usko odotuksen kestävän enää kuin 5-8 viikkoa, koska usein nämä "toiset lapset (ja useammatkin)" syntyvät aiemmin kuin ensimmäiset. Esikko rv38+1.

Tänään käytiin taas esikon kanssa tallilla. Kovasti tykkää tyttönen siellä käydä ja väsy tuli vasta kotona, vaikka aamuherätys meidän mökissä oli jo 2.30!!! Tyttö päätti, ettei enää nukuta, ei omassa sängyssä eikä isin ja äidin sängyssä. Muutettiin siis toissapäivänä nukkumaan tuonne meidän yläkertaan, jossa esikko sai "oman huoneen" tai siis lasten huonehan se tulee olemaan. Pitäisi kävästä herättämässä pieni tuolta päikkäreiltä ja sitten pihalle, niin nukuttaa illalla paremmin.
 
Heippa kaikille, taustalta olen seuraillut keskustelua jo kuukausia mutta nyt sitten loppumetreille liityn mukaan jos vielä mahtuu :)

Reilu kuukausi sitten laitoin pyyntöä saada liittyä FB-ryhmään mutta en saanut mitään vastausta. Onko teillä sellainen ryhmä vielä ja miten sinne voisi liittyä? En ole niin hyvä kirjoittelemaan foorumeille mutta facebookissa tulee käytyä päivittäin.

Muuten raskaus on ollut melko kokemus, en todella ole ollut se hehkuva säkenöivä elämänsä parasta aikaa viettävä "magical pregnancy unicorn" mutta ehkä tämä tästä vielä iloksi muuttuu... :) Olen siis 28v, helsingistä ja ensimmäistä odotan.

Olisi kiva saada vastaus tuohon FB-asiaan.

Kivaa alkanutta viikkoa kaikille! Maipe rv 30+4
 
Maipe: FB-ryhmän tämän hetken tilanteesta en tiedä. Jossain vaiheessa ymmärsin, että keskustelu ei käy siellä kovin vilkkaana. Mutta täältä nyt ainakin saa tsemppauksia loppumetreille!

Takapuoliasioista: Karvoja ei ainakaan Tampereella ajella rutiininomaisesti. Ulostamisjutut sen sijaan hoidetaan hyvinkin rutiinilla. Kuten Hetty jo totesi, kyllä se vauva puskee kaikki esteet tieltään pois, halusi sitä tai ei. Vaikka esikoisesta sain peräruiskeen (ja hyvin toimi...), tuntui synnyttäessä silti, että lapsen mukana tulisi muutakin. Varovasti kysyinkin asiaa, mutta kätilö ei ainakaan myöntänyt. Kuuluu siis synnytykseen yhtä lailla kuin lapsivedet ja muut nesteet, mitä vain kropasta irti saa...

Huomenna olisi 34 viikkoa täynnä. Hurjaa. Viime viikkot ovat olleet pienoista alamäkeä, mutta enpä minä ylämäkeä tässä vaiheessa odotellutkaan. Hb oli sormenpäästä 105. Selittää osan alamäestä. Ja maha on heittänyt volttia pari viikkoa syystä ja toisesta. Selittää toisen osan alamäestä. Eilen ärsytti asia jos toinen ihan itkuun asti... Näin täällä. Onneksi välillä naurattaakin :) Ja ihmeen hyvin koen jaksavani. Potkuja ja möyrintää on paljon. Ympäri mennään vielä heittämällä. Hikka paljastaa, kun väillä tuntuu ylhäällä ja välillä alhaalla. Ja potkujen suunta vaihtuu myös hyvinkin selvästi.

 
Heippa. tänne minäkin piiitkästä aikaa. taitaa kaikki jutella tuolla facebookissa kun täällä on niiiin hiljaista nykyään :) hih

tuosta karvojen ajelusta... itse ei kokemusta koska ajan aina itse kuitenkin.. mulla karvakammo ja inhoon naisilla karvoja :D hehe.. mutta ei hesassa ainakaan rutiininomaisesti oo ajeltu myöskään.. en tiedä sektion osalta sitten.

ja toinen juttu tuo kakkaaminen synnytyksessä. pyydä peräruisku ennen synnytystä.. mä otin esikon kanssa ja niin aion tämänkin... se on taivas maan päällä kun maha tyhjenee kokoaan parissa minuutissa :)
en menis synnyttään jos en sitä sais :)

omaa napaa: kipuja, särkyjä, supistelua... siinä ne lyhyesti :/ viikko 31 menossa...en usko et täälläkää menee loppuun asti. esikko synty kyllä rv42, mutta mulla ny jo pehmenny ja supistellu tosi aikasesta vaiheesta ihan kivuliaastikin välillä.. olen levossa loppuajan ..joten rennosti otellaan.

sateisia terveisiä etelä suomesta
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top