Hankintoja vauvalle, itselle, kotiin...

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Martuti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Moni on kehunut sitä Bumbo-tuolia, että heti kun vaan vauvaa voi siinä pitää niin senkin kanssa vauvan saa näppärästi mukaan just esim. suihkuun, jos vauvaa ei yksin halua siksi aikaa jättää :) Ja mä en selviydy suihkusta vartissa... ainakaan tällä hetkellä. Voi olla että sitten pitää jostain vartalokuorinnasta tai hiustenhoitoaineesta luopua... ja karvojen ajelusta... niin selviytyy nopeemmin.

Mä tilasin verkkokaupasta sellaiset rampit meidän etupuolen terassin portaille. Kun uusi omakotitalo kyseessä, niin sokkelit on nykyään niin korkealla maanpinnasta, että rappusia väkisin on...
Ja meillä olis tarkoitus etuterassilla säilyttää ainakin vaunun runkoa, ja siitä sitten kun tosiaan haluaa esim. kävelylle lähteä, niin saa vaunut kuljettaa ramppia pitkin. Niin ei tarvii niiden poukkoilla rappunen kerrallaan vauva kyydissä...
Ei ole mitkään kovin pahan näköiset. Ja meillä on niin leveät rappuset, että saadaan ne hyvin toiseen reunaan, ja toisesta reunasta pääsee silti hyvin kulkemaan normaalisti.
 
Samaa mieltä Stardustin kanssa :) Luulis aineki että se vauva oppii siihen et koko ajan pitää olla äiti tai isä näkyvissä jos sen siihen opettaa... Vauva kun ei tosiaan siihen kuole jos hetken joutuu olemaan itsestään ja itkee. Sitäkää en ymmärrä et heti pienestä inahduksesta otetaan syliin ja hyssytellään, sit ihmetellään kun oma vauva on kauhea takiainen... Mä koen et kaikki kantoliinat sun muut edes auttaa et vauvoista tulee takiaisia, koliikki vauvalle tai jossain reissussa ne olis varmasti käteviä mutta joka päiväseen käyttöön en itselle ottaisi, mut tosiaan toi on vaan mun mielipide, meitä mammoja kun on erilaisia :)
 
En mäkään kyllä ymmärrä, jos kantoliinassa vallan pidetään vauvaa... mutta esim. jossain kauppareissulla voi olla näppärä, kun saa ottaa normaali ostoskärryt, ja kädet silti vapaiksi :)
 
Joo no enhän mä tosiaan voi tietää miten toimia vastasyntyneen kanssa, kun ensimmäistä kertaa tulossa sellainen tilanne ja siis pointti oli se että ostin halvimman hälyttimen, kun ei ole paljon käyttöä :grin
Ja en mäkään sitä kantopussia kokoaikaiseen käyttöön, vaan kerran päivässä ainakin pitää päästä koiran kanssa pihalle, ja tosiaan vaunut tarttee säilyttää joko sisällä toisessa kerroksessa tai sitten pihan toisella puolella vaunuvarastossa..
Ja noi on ainakin sen verran painavat etten taida niitä saada täältä yksin ulos..
 
Joo samalla kantilla oon kans tossa kantoliina asiassa ja muutenkin siinä että vauvan tarttis koko ajan siinä sylissä olla.. Kyllä esim. sitä ruokaa ehtii ja pystyy ihan hyvin tekeen kun laittaa vauvan siihen sitteriin.. Omalla toiminnallaan jokanen pystyy niin paljon vaikuttaan siihen, ja jos sen vauvan totuttaa siihen et koko ajan on sylissä ja samantien kun vähänkin inahtaa otetaan syliin, niin näin niitä takiaisia useimmiten syntyy.. Eikä siis siinä mitään jos haluaa näin toimia, mut sit on ihan turha valittaa myöhemmin.. :wink
Mua ainakin niin monesti ärsyttää kun valitetaan sellasista asioista et joskus on saanu jopa vinkata et no hei, pitäiskö kattoo peiliin.. :rolleyes:
Yks on kans et maristaan kun lapsi ei pysty nukkuun jos on yhtään ääntä ja pitää olla täys hiljasuus, sekin monesti juurtaa sieltä vauva-ajasta kun hyssytellään aina kun se vauva nukkuu, eikä pihahdustakaan saa tulla että vauva saa nukuttua.. Meillä esikoinen totutettiin samantien niihin elämisen ääniin ja mä jopa imuroittin kun se nukku, eikä tänä päivänä oo mitään ongelmia, likka pystyy nukkuun ku tukki vaikka elämää oiski.. :)
 
Joo sama täällä, heti opetin siihen, että vaikka töllöstä ei päivällä mitään tullukkaan, ni jotain ääntä oli aina taustalla ja tosiaan imuroinki alkuun päikkäreiden aikana. Mut pikkuvauvat tietysti nukkuuki tosi sikeesti ja nukkivat kohdussaki vaikka äiti imuroi. Itseasiassa se on semmonen fakta, että pikkuvauva tavallaan vaatii pientä ääntä koko ajan taustalle, se luo turvallisuutta. Jos on ihan hiljasta, ni se välillä tarkistaa sit itkulla, että onko hän ihan yksin. Se on joku vaisto, mitä niillä on PALJON.

Kaupassa mää otin aina normikärryt ja nostin vauvan siinä auton turvakopassa ostoskärryihin. Ite asetin ne poikittain kärryjen päälle ni kärryt jäi tyhjäksi. Toiset nostaa sinne kärryjen pohjalle.

Eikä tietenkään voi tietää ensimmäistä odottaessaan, että mitä kaikkea tarvii ja ei tarvi. Ja kokeneemmat ei välttämättä osaa neuvoa, ku kaikki on niin itsestäänselvää. Maailma on täynnä vauvatavaraa, mut ei ennen vanhaankaan tarvittu mitään ylimäärästä. Toisen tärkein tavara, voi toiselle olla ihan roska. Kyllä meki monia juttuja hankittiin ihan turhaan, siitäki huolimatta, että mun siskot lyttäs kaikki mun hankitaideat, "että et sä sitä tuu ikinä tarviin/käyttään". So what! Saahan sitä rahansa kukin käyttää niinku tykkää.

Ostin esim semmosen kalliin mobilen pinniksen päälle, mikä tietenki pyörii, soittaa monta eri sävelmää ja heijastaa kattoon valoja. No ei se vauva minusta ikinä sitä seurannu, mutta se on minusta ihana ja vähän harmissani jo odottelen, että millon se palautuu lainasta mulle takasi.

Sent from my GT-P5100 using Vau Foorumi mobile app
 
Ja niiden vaunujen kans ikävä kyllä oppii tappeleen ovissa ja portaissa, ku maailmassa on nykyään niin vähän avuliaisuutta. Joskus se tuntuu ihan tosi pahalta, ku ihmiset vaan toljottaa vieressä, ku yrittää ängetä rattaiden kanssa ovista, ja tuntuu että miettivät, että jättäs ton saatanan penikan kotiin, että muutki mahtuu täällä kulkemaan. Mut sit on niitä aivan ihania ylläreitä, niinku kerran ku olin Anttilasta poistumassa ja eteissä notku kasa teinejä nojailemassa seiniin. Aattelin jo masentuneena, että mukava mennä taas ähiseen tohon muitten eteen, ni eiköhän seinältä ponkassu yks reipas poika ja avas mulle ovet oikein isolle. Jestas mä lausuin isot kiitokset sille ja vieläki tulee hyvä mieli, ku sitä muistelee. Ihan veet tuli taas silmiin...
Mutta eikö oo surullista mitä se kertoo siitä, että kuinka harvinaistatollanen käytös on nykyään. Se on tosi sääli. Minut on opetettu kohteliaaksi ja opetan lapsenikin. Kyllä se kuuluu ihan perustaitoihin, siinä missä nenän niistäminenki.

Sent from my GT-P5100 using Vau Foorumi mobile app
 
Ite oon sitä mieltä että vauvaa ei voi opettaa "takiaiseks" yms ja että vauvan tarpeisiin tulee reagoida mahdollisimman nopeesti jotta lapselle kehittyy hyvä itsetunto ja turvallisuuden tunne. En tietenkään tarkota ettei suihkussa voi käydä ja vauvaa jättää siks aikaa yksin sitteriin tai sänkyyn yms silloin kun sillä ei ole mikään hätänä ja on tyytyväinen. Mua vaan suututtaa kun jotkut ihmiset (en tarkota että ketään teistä) ajattelevat että on parempi opettaa vauva jo hyvin itsenäiseksi ja riippumattomaksi äidistä ja isästä pitämällä lasta mahdollisimman vähän sylissä yms. muussa vuorovaikutuksessa jotta pääsisivät sitten helpommalla.

Ite valmistuin just lähihoitajaks lasten ja nuorten koulutusohjelmasta ja oon muutenkin kiinnostunu lasten kehityksestä yms ja keränny paljon tietoo lapsen mm. itsetunnon kehittymisestä josta tein myös opinnäytteen. Tiedän kuinka tärkeetä on varhainen vuorovaikutus ja turvallisuuden tunteen muotoutuminen hyvän itsetunnon kehittymisen kannalta. Itse ainakin pyrin parhaani mukaan vastaamaan välittömästi vauvan tarpeisiin ja tarkoitus olisi pitää vauvaa paljon sylissä ja kantaa kotona myös liinassa. Ajattelin kyllä myös kuitenkin käydä suihkussa yms kun vauva nukkuu tai on muuten tyytyväinen. Sellainen ei vahingoita vauvaa mitenkään.

Ei nyt ollu tarkoitus kenenkään toimintatapoja lytätä eikä arvostella eikä tää kirjotus ollu kenellekään suunnattu. Asia on vaan itelle tosi tärkee ja tällasesta tässä oli puhetta niin tuli nyt sitten sanottua oma mielipide. :)
 
Ja toi taustaääni on musta kans tosi hyvä. Lapsi oppii sit nukkumaan vaikka oliskin meteliä ympärillä..
 
Minä oon aatellu, et noita rekan kokoisia vaunuja en ala pois kotipihasta raahaan, vauvaa viedään kantoliinassa sen mitä liikutaan kaupoissa ym. Tietysti pidemmil reissuil mis joutuu käveleen paljon (esim vaik messut ym tapahtumat) voi ne vaunut ottaa. Hoitolaukuksi ostan sellaisen mistä saa myös repun, joten jää kädet senkin osalta vapaaks.

Kantoliinaa ajattelin käyttää ahkerasti myös kotona (lähinnä ulkona, naapureilla käydessä jne). Lenkilläkin käydään paljolti paikoissa, joihin ei vaunuilla pääse. Oon Mymmelin kans aika samaa mieltä tosta, että ei se äidin/isän jatkuva läheisyys tee takiaista vaan luo sitä turvallisuutta, mitä pieni vauva tarvii. Tietysti meillä nyt on sisätiloissa sitten tuo kehto ja/tai sitteri, että en silti 24/7 aatellut vauvaa liinassa pitää. Sitteriä saa myös kätevästi siirrettyä tuohon terassille ja vauva voi ulkona nukkua/olla siinäkin silloin kun itekin ollaan. Mihinköhän mä niitä vaunuja oikeestaan sit ees tuun tarviin....... :D
No mut, oikeestihan nää kaikki käytännön asiat selkenee sit vasta kun pääsee sitä arkea vauvan kans elämään.
 
Ei kai näistä voi kukaan loukkaantua. Jokainen äiti on paras äiti omalle lapselleen. (Isäni usein lausuma lause) Ja jokainen siis kasvattaa oman lapsensa. Oon mäki sitä mieltä, että paljon syliä ei oo koskaa liikaa ja vauvan viestintään on pyrittävä vastaamaan. Mutta sitten taas toisaalta en mene vauvan luo joka inahduksesta tai pienestä itkusta. Niitä itkujaki oppii tunnistaan. Joskus vauva inahtelee ja itkeskelee vain tuottaakseen ääntä eikä siis kaipaa seuraa. Pieni vauvakin jo kaipaa välillä omaa aikaa yksinään. Jos vauva esim koko ajan juttellessa pyrkii kääntämään päätään pois, se on merkki siitä, että hänellä ei silloin seurustelu kiinnosta.

Mutta en missään nimessä kannata vanhaa tapaa, että itkevää lasta ei saa koko ajan olla sylittelemässä. Jos lapsella/vauvalla on hätä ja itkee sitä, ni se on otettava syliin. Meän kaksvuotias on nyt siinä iässä, että hokee kaikista pikkunaarmuista, että pipi. Mutta ollaan pienestä asti tehty sen kans niin, että ei muka ees huomata kaikkia kaatumisia, ni ei se niitä itkekkään. Sitten tietenki, ku näen, että nyt sattu, ni juoksen kaappaamaan pojan syliin. Se on vaan sit sitä äitinvaistoa.

Sent from my GT-P5100 using Vau Foorumi mobile app
 
Joo siis sama juttu töllön kanssa, mä en itekkään osaa elää pirtissä jollei telkku pauhaa taustalla! :)

No kylläpäs oli tosi ihana nuori mies -Stardust-, harmi tosiaan että tuollaisia on niin harvassa!

Ja -Stardust- tuossa juurikin taas selitti hyvin kaikki! Sen miten itsekin ajattelen noista inahduksista, ja siitä että tietenkin vauva sitä syliä tarvii ja sitä tulee annettuakin jne.. Eli enpä nyt mäkään sitä tarkottanu että vauvaa pitäisi huudattaa siinä sitterissä tai muuta vastaavaa.. :grin En ehkä osaa aina tulkita asioita kovin hyvin mutta pyrin siihen että maalaisjärjellä ne pystyy ymmärtään jos vaan haluaa.. :wink
Ja mitä tulee tuohon takiaiseen niin siitäkin on taatusti monia mielipiteitä ja omani perustuu siihen mitä olen nähnyt.. :)

Ymmärrän kyllä Mymmelinkin pointin, mutta itse olen ennemmin sellainen että uskon ja luotan omaan aikaisempaan kokemukseeni ennemmin kuin mihinkään yleisesti puhuttuun tai lukemaani asiaan varsinkin kun koen onnistuneeni hienosti. :)
 
Martuti, laitatko linkin sinne verkkokauppaan, mistä rampit ostit. Vois harkita itekin. Ei ne portaat mahdottomat ole, mutta jos ne helpottais päivittäistä toimintaa, niin en pistä vastaan :)

Ite oon kans hankkinu kantoliinan vähän samalla periaatteella ku Miu88. Niitä hyökkäysvaunuja en lähde kuljettamaan autolla mihkään, niin kantoliina lienee näppärä vauhtia, kunnes tavismatkarattaat saa käyttöön :)

Ja meillä ei luulis olevan ongelmaa melussa ja valoisassa nukkumisessa - tuolla osastolla kun on jatkuvasti puhetta ja piipitystä ja kolinaa :)
 
Ja tulipa vielä sekin mieleen että tosiaan itse kun puhun vauvasta niin ajattelen koko ajan ihan siis jo isompiakin vauvoja, ainakin sinne vuoden ikään asti, eli en ole puhunut pelkästään vastasyntyneestä.. Täytyi mainita kun sitä ei ikinä tiedä miten kukin aattelee.. :)
 
Joo en mäkään tarkoittanut että pitäisin lasta mahdollisimman vähän sylissä tai muussa vuorovaikutuksessa jotta pääsisin helpommalla vaan tarkoitin että lapsi ei siihen kuole tai tunne itseään yhtään vähemmän rakastetuksi jos hetken aikaa joutuu itkemään/olemaan itsekseen. :rolleyes: Toimin silleen minkä koin itse esikoisen kanssa toimivaksi, kirjoja lukemalla ei opi lasten kasvatuksesta, koska tosiasia on se että jokainen lapsi on yksilö, se mikä toimii toiseen lapseen ei toimi toiseen.Jää nähtäväksi mimmonen yksilö tulee tällä kertaa ja minkälaiset konstit tulee seuraavan kohdalla toimimaan.

Ja mä myös tosiaan tän mielipiteeni noista "takiaisista" olen luonut ihan sillä mitä olen nähnyt tuttavilla, mutta tosiaan mielipiteitä on monia ja eihän sitä tosiaan voi kaikkea tietäkkään, eikä tarvitsekkaan, ennen kuin sen ensimmäisen lapsen on saanut :)
 
Hyvin sanottu pauski! Samaa mieltä! :) Ehkä ois parempi et meitsi vaan komppailis täältä kun muut osaa näköjään paljon paremmin ilmaista itteensä! :grin
 
Muistan joskus lukeneeni jonkun jutun, missä oli aiheena tällänen ns riippuvainen lapsi. Siinä oli jotain juttua hoidon aloituksesta yms, mistä ei tullu mitään. Laps oli niin riippuvainen(?)äidistään, että hoitajatkin koki että jos kykenee niin hoitaa kotona. Tää oli jossain vauva- tai kakspluslehdessä vuonna jotain. Ja on kyl harvinaista tällänen, mutta kyl mä rohkenen väittään että hitusen ainakin pystyy ite vaikuttaan kuin tarrautuvainen laps on. Jos jokaikiseen ihanhdukseen yms tarttuu niin varmasti oppii takiaiseks, ja tässä siis kyseessä jo hieman isompikin lapsi. Vauvat tuskin ihan alkuun osaa edes kiusallaan tehdä mitään, kiukutella jne...

Kylläpäs alko tuntumaan että menee jankkaamisen puolelle...ehkä mä lopetan tähän. Mielipiteitä ja kasvatustyylejä moneja, mutta mielestäni turha hysteerisyys pois ja maalaisjärjen käyttö sallittua. Ja onhan se esikoisen kohdalla niin erilaista, kun kaikki on uutta. Tosin itellä tuntuu hetkittäin että tämän uudenkin kohdalla kaikki on uutta :oops:
 
Kaikki vauvat vaan ei valitettavasti nuku hyvin :( nimimerkillä kokemusta on. Kaikkea sitä on uskokaa vaan kokeiltu, vaihtelevin menestyksin. Paljon hankalampiakin tapauksia varmasti on kuin omani (kohta 2), mutta jotenkin nyt vaan tuntu että on pakko sanoa tämä omamielipide ääneen.. Kun ei vaan nuku niin ei nuku :( niiden vartin näpsyjen aikana ei paljon suihkuteltu tai ruokaa laitettu.. Ja sit ku oppi edes vähän pidempiä päikkäreitä nukkumaan niin ihan varmasti nukuin myös itse tai en olisi päivistä selvinnyt. Enkä todellakaan syytä itseäni tuosta huonosti nukkumisesta! Kyllä se siitä ajan kanssa helpotti ja apua pitää osata pyytää vaikka neuvolasta aluksi! Juuh, tämä ei kenellekään henkilökohtaisesti tarkoitettu. Olen vähän huono näissä kirjoituksissani, mutta jospa joku ymmärtää pointtini.. Kiitos ja anteeksi :)
 
Nyt kun alkuun pääsin niin vielä vähän jatkettava. Nukkuminen kun tahtoo olemaan se aihe mistä aina ensimmäisenä suurinoiirtein kysytään: "noooh kuinka se teidän "taavi" nukkuu??". Ja siihenhän sit vaan aina vastaa ihan hyvin vaikka oikeesti oisit ihan sairaan väsynyt. Jostain syystä sitä häpeilee ja syyttää kenties itseään. Itse rupesin aina itkemään (varmasti väsymystä i ja hormoonit), kun jollekin yhtään uskalsi asian oikeasta laidasta puhua. Vieläkin aihe on minulle herkkä ja nytkin itkua tuhrustan kun muistelen.. Siksipä siis todellakin suosittelen, että varsinkin ensikertalaiset pyydätte apua ajoissa!! Siihen, että saatte itse ja puolisonne nukuttua ja myös vauvan unikoulu hommiin. Niistä voikin sit puhua enemmän kun ovat ajankohtaisia ja kannattaa vaikka vähän perehtyä jo ennen syntymää. Itse olin niin tyhmä jäärä, että vaikka puolisoni yritti kyllä parhaansa minua tukea keskellä yötäkin niin en siihen tarpeeksi tarttunut.. Pitäähän sen miehen nukkua kun käy töissä.. Juu-u, mutta myös vauvan kanssa tarvitaan voimia ja skarppiutta. Parhaiten sit lopulta auttoi kun yötissistä luovuttiin, ehkäpä siitä voisi nyt yrittää tosiaan luopua jo aikaisemmin. Viimeksi 6-7 kk ikäisenä (vasta?).
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top