Nuo on just niitä ihania ensisynnyttäjien mietiskelyjä, esim.tuo suihkussa käynti. Ei todellakaan millään pahalla, suloselta se kuulostaa ja tuntu se itelläki suihkussa käynti ekalla kerralla jännältä, ku yksin olin. Mut ykski tuttu tyttö selitti kauheena,ku ei ollu moneen päivään päässy suihkuun tai kunnolla vessaan, ku mies oli työreissulla =D Se vauva kyllä pärjää mainiosti vartin itekseenki, vaikka itkiski. Ei se siihen kuole, eikä se niin vähästä saa mitään traumoja eikä siitä tuu tunteeton murhaaja. Jos vauva on turvallisesti esim pinnasängyssä, ni menkää huoletta suihkuun ilman hälytintä.
Meilläki oli alkuun, ku saunaan mentiin miehen kans, ni itkuhälytin mukana, mut aika pian siitä luovuttiin.
Viimeistään sitte, ku lasta opetetaan omaan sänkyyn tai itsenäiseen nukkumiseen, ni siihen jatkuvaan parkumiseen tottuu. Edellisen vierotin yötissiltä 4-5kuisena, tämän aioin vierottaa 3 kuukauden iässä. Varmasti monen mielestä liian aikasta, mutta vauva oppii alle viikossa opetetut unirytmit ja alkaa illalla tankaamaan maitoa niin, että jaksaa aamuun asti. Mulla ainaki loppu väsymyskierre siihen, ku aloin saada sen 6 tuntia unta putkeen yössä.
Muutenkin ihailen ranskalaista kasvatustyyliä, missä on ihan oletuksena se, että äidin oma aika on todella tärkeää ja lapset kasvatetaan perheen tapoihin ja normeihin eikä toisin päin.
Sent from my GT-P5100 using Vau Foorumi mobile app