@Kali oot ihan super vahva ihminen, muista se aina!!! Oot joutunu kokemaan tosi paljon negatiivisia asioita, ja oon niistä hurjan pahoillani. Ymmärrän turhautumisen ja synkät ajatukset, ja ymmärrän todellaki että jaat niitä tänne etkä välttämättä kumppanille niitä synkimpiä. Me ollaan täällä sitä varten, että voidaan kuunnella ja tukea
Mulla tuntu aivan samalta, että tämä vauvakuume vie mennessään ja muserrun vaan jokasen negatiivisen testin jälkeen ja uuden kierron alkaessa. Rehellisesti sanottuna väsyin jo muutaman hassun kerran jälkeen siihen, että toivoin ja uskoin enemmän, mitä mulle lopulta tarjottiin. Se romutti minun mieltä tosi paljon jo niinki lyhyessä ajassa. Joten kyllä, uskon että uit todella syvissä vesissä, enkä hetkeäkään toivois sitä, mutta me jokainen ollaan vain ihmisiä. Meillä on oikeus omiin tunteisiin, mutta vaikka ne voi olla vaikeita, niin me ei saada antaa niille kuitenkaan liikaa valtaa. Meän pittää muistaa myös elämässä hyvät asiat, kuten meän kumppanit, jotka rakastaa meitä ja haluaa luoda perheen meän kanssa. Vaikka elämä ei tunnu aina reilulta niin se vie meitä kuitenki eteenpäin. On epäreilua, että meän kaikki toiveet ei heti täyty, mutta haluan uskoa, että kaikella on tarkotus (vaikka sillä hetkellä tuntuiski, että elämä heittelee meille vain p*skaa nenän eteen).
Jos nyt tuntuu siltä, että vauvakuume meinaa viedä mennessään, niin muista että myös sulla on lupa hengähtää, antaa ajatusten tuultua ja rentoutua. Se, että koet kuormittumisen tunteita, ei välttämättä auta raskautumiseen, mutta ymmärrän myös sen, että on vaikea päästää siitä irti edes yhden kierron ajaksi.
Se, että sanot että vihaat itteäs tai omaa kehoa ja että pelkäät ettet kohta enää tunnista itteäs, niin haluan vaan sanoa, että se tie on tosi vaikea. En näitten asioitten tiimoilta ole siinä tilanteessa ollu, mutta olen ite syyllistäny paljon itteäni muitten asioitten tiimoilta ja kadottanu arvostuksen itteäni kohtaan. Meni vuosia ja menee vieläki, että ollaan takasin siinä pisteessä, että arvostan omaa itteäni.
Älä luovu toivosta, mutta älä myöskään muserra itteäs liikaa. Puhuminen auttaa toisia, toisia ei. Jos sinua helpottaa tänne kirjottaminen, niin kannustan siihen
Mulla tuntu aivan samalta, että tämä vauvakuume vie mennessään ja muserrun vaan jokasen negatiivisen testin jälkeen ja uuden kierron alkaessa. Rehellisesti sanottuna väsyin jo muutaman hassun kerran jälkeen siihen, että toivoin ja uskoin enemmän, mitä mulle lopulta tarjottiin. Se romutti minun mieltä tosi paljon jo niinki lyhyessä ajassa. Joten kyllä, uskon että uit todella syvissä vesissä, enkä hetkeäkään toivois sitä, mutta me jokainen ollaan vain ihmisiä. Meillä on oikeus omiin tunteisiin, mutta vaikka ne voi olla vaikeita, niin me ei saada antaa niille kuitenkaan liikaa valtaa. Meän pittää muistaa myös elämässä hyvät asiat, kuten meän kumppanit, jotka rakastaa meitä ja haluaa luoda perheen meän kanssa. Vaikka elämä ei tunnu aina reilulta niin se vie meitä kuitenki eteenpäin. On epäreilua, että meän kaikki toiveet ei heti täyty, mutta haluan uskoa, että kaikella on tarkotus (vaikka sillä hetkellä tuntuiski, että elämä heittelee meille vain p*skaa nenän eteen).
Jos nyt tuntuu siltä, että vauvakuume meinaa viedä mennessään, niin muista että myös sulla on lupa hengähtää, antaa ajatusten tuultua ja rentoutua. Se, että koet kuormittumisen tunteita, ei välttämättä auta raskautumiseen, mutta ymmärrän myös sen, että on vaikea päästää siitä irti edes yhden kierron ajaksi.
Se, että sanot että vihaat itteäs tai omaa kehoa ja että pelkäät ettet kohta enää tunnista itteäs, niin haluan vaan sanoa, että se tie on tosi vaikea. En näitten asioitten tiimoilta ole siinä tilanteessa ollu, mutta olen ite syyllistäny paljon itteäni muitten asioitten tiimoilta ja kadottanu arvostuksen itteäni kohtaan. Meni vuosia ja menee vieläki, että ollaan takasin siinä pisteessä, että arvostan omaa itteäni.
Älä luovu toivosta, mutta älä myöskään muserra itteäs liikaa. Puhuminen auttaa toisia, toisia ei. Jos sinua helpottaa tänne kirjottaminen, niin kannustan siihen
Kumppani on tehnyt sen huomion, että Suomessa otetaan erikoisruokavaliot paljon tarkemmin huomioon kuin täällä Keski-Euroopassa. Ehkä siis kulttuuriympäristö myös vaikuttaa. Ehkä myös täällä on ihmisillä eri allergioita kuin Suomessa. En tiedä. 
Onneksi monet muista harrastuksista on linjassa lapsettomuusharrastuksen kanssa. Esim vaikkapa tämä aiemmin mainitsemani pilates, kun sillä arvotkin paranee
Varmasti todella väsyttävää ja kuluttavaa. Kuulostaa siltä, että olette nyt molemmat tosi väsyneitä kaikkien vastoinkäymisten jälkeen, eikä ihmekään, kun on tapahtunut niin paljon niin lyhyessä ajassa. Tulee vastoinkäymisten epätasaisesta jakautumisesta eri ihmisille mieleen Viitasen Piian ”Jos yhtä pyytää saisin”-kappale. Voisit ehkä tykätä 
Ja sitten vielä kävi se ikävin asia... Oon niin pahoillani tuostakin kokemuksesta. Niin herkkä ja intiimi asia ja sitten se onkin vastoin omaa tahtoa kaikkien paikalla olevien tiedossa. Ja sitten menetyksen joutuu jakamaan taas vastoin tahtoaan.
Lapsettomuus on nyt niin monen tiedossa näiden tilanteiden vuoksi, etten jaksa enää edes salata, kun kaikki tietää joka tapauksessa.
en ole ennenkään tikutellu sitä, vaan päätelly limoista, mutta nyt ei ole mitään. Menkkojen jälkeen ollu lähes yhtä kuivaa ku saharassa konsanaan, että en nyt tiiä mikä homma ja mikä tätä kiertoa sotkee. Tämän kierron menkat oli myös tosi normaalista poikkeavat, että en tiiä voiko tämä kuivakausi johtua nyt niistä sitte ku neki oli tosi niukat
