Haaveena esikoinen

[Tuutikintytär]

@Elliania Kiitos vinkistä, ehkä minäkin voisin kokeilla pilatesta! 15 minuuttia päivässäkään ei kuulostaisi kovin pahalta...
Mulla tulee myös ihan hirveä turvotus joistain herkuista, mutta eipä ole onneksi kukaan vielä vihjaillut/kyselyt tuolla tavalla! Itse vain katsellut peilistä että huh huh kyllä tämä raskausmahasta alkaisi jo mennä - kerran tein raskaustestinkin, mutta ei, kyllä sekin vaan oli turvotusta.

@Sinertävää Olen kuullut samaa tuosta kehon säästöliekistä, mutta olen ymmärtänyt että sen vaara koskee enemmän sitä jos on tosi niukoilla kaloreilla. Olen ajatellut, että tämä minun haarukkani 1500-2000 kaloria päivässä on sopiva tällaiselle toimistotyöntekijälle, joka istuu suurimman osan päivästään (siinä onkin iän myötä ehkä suurin syy, miksi aineenvaihdunta on laskenut), ja jos isoilla annoksilla vielä saisin puijjattua kroppaa/aivoja... No, tässä on pääsiäinen tulossa ja tarkoitus mennä ainakin osaksi aikaa mökille, joten tulee pakostakin vähän taukoa kalorien laskeskeluun. Pitää vaan malttaa niiden pääsiäisherkkujen kanssa.
Itseasiassa mullakin on kokemusta tuosta, miten paino laskee vaikka on tullut herkuteltua. Vietin taannoin kuukauden matkustellen (ei nyt ihan reppureissausta mutta melkein), ja se reissu oli yhtä suurta makumatkaa - joka päivä syötiin ulkona, syötiin herkkuja, alkoholia kului ja ei todellakaan mietitty mitään ravintoarvoja. Kotiin palattuani oli paino pudonnut reilun kilon, ja muutenkin keho näytti paljon kiinteytyneemmältä. Askelia tuli toki paljon päivittäin, mutta ehkä siihen liittyi myös jonkinlainen henkinen tyytyväisyys ja stressittömyys.

Oikeassa olet, että puntari ei ole se paras terveyden mitta, kun painoon liittyy niin paljon muutakin. Vanha tuttu sanonta, lihas painaa läskiä enemmän, ei ole mitään turhaa toitotusta.

 

[Maana Mannila]

Painosta keskusteltu, niin siihen pieni omanapa. Mulla ei ole painon kanssa koskaan ollut varsinaisesti mitään sanomista suuntaan tai toiseen, oon aina ollut normaalipainoinen. En tosin tykkää sanoista ylipaino, alipaino ja normaalipaino, mutta kun ei nyt parempia ole tarjolla enkä jaksa keksiä, niin niillä mennään.

Takaisin aiheeseen: Mun paino on siis ollut aina aika vakaa muuttuja, heittelee ehkä kilon kaksi kuukauden aikana suuntaan ja toiseen. Tässä helpottaa varmaan se, että mulla ei ole mitään sen kummempaa ruokasuhdetta vaan ruoka on mulle polttoainetta. En ole tunnesyöjä tai enkä napostele tai syö tylsyyteen. Mä en myöskään juuri koskaan ajattele ruokaa eikä se kutsumattakaan tule mun ajatuksiin. En siis väitä, että muut keskustelijat niin tekisivät vaan kerron omasta ruokasuhteestani.

Tässä vaikuttaa taustalla varmaan myös se, että oon saanut mun äidiltä tosi terveen mallin syömiseen ja kehonkuvaan ja oman itseni arvostamiseen. En tarkoita, että olisin vapaa ulkonäköpaineista tai että mulla olisi jotenkin hyvä itsetunto tai korkea itseluottamus, päin vastoin. Mutta mä oon ollut ulkonäköni kanssa aina tosi sinut.

Silti, vaikka oon ollut hoikka, mulla oli jossain vaiheessa kehonkoostumusmittauksessa aika paljon viskeraalista rasvaa. Tää oli, kun olin 29 ja olin just aloittamassa crossfitin. Järkytyin tuloksesta, mutta elämäntapamuutos kohti liikunnallisempaa minää vaikutti nopeasti, ja seuraavassa mittauksessa (olisko ollut 3 tai 6 kk, en nyt muista tarkkaan) multa oli lähtenyt yli 4,5 kiloa – siis 9 voipakettia! – viskeraalista rasvaa. Paino oli samaan aikaan kuitenkin kasvanut eli lihasmassa oli korvannut rasvan.

Harrastin tosiaan vuosia crossfitia, mutta lopetin sen jotain noin vuosi sitten, koska en jaksanut olla koko ajan väsynyt, koko ajan rikki ja koko ajan joku paikka remontissa. Vaikka valkku miten sanoi, että kyseessä on turvallinen laji, niin ainakaan mä en osannut tehdä sitä turvallisesti, vaikken esim. ahnehtinut painoja tai mitään. Vaihdoin sit ihan tavalliseen kuntosaliin, mutta kun menetin yöunet, oli pakko ottaa vähän totaalilepoa. Nyt mun on tarkoitus palata salille, kun saan gradun valmiiksi. Oon ajatellut mennä ihan Elixialle ja alkaa käydä pilateksessa, missä joku muukin täällä kertoi käyvänsä. Säännöllisen epäsäännöllisesti oon myös astangajoogannut, mutta siihen en ihan niin kovasti hurahtanut kuin aikanaan crossfitiin.

Ja sit vielä yks läppäjuttu tähän loppuun: Kun aloin aktiivisemmin kirjoitella tossa Raskaaksi 2026 -ketjussa, niin joku vinkkas, että kannattaa syödä kreikkalaista jogurttia ja proteiinia tietty tarpeeksi. Mä tulkitsin tän ohjeen siis todella kirjaimellisesti ja söin monta kuukautta aamuisin ihan kunnon annoksen 10-prosenttista kreikkalaista jogurttia hunajalla, marjoilla ja pähkinöillä höystettynä. Ruokakuluissa säästääksemme vaihdoimme halvimpaan (ja rasvaisimpaan) jauhelihaan miehen kanssa (ei syödä hirveästi lihaa, mutta välillä kuitenkin). Kävin sit mittauttamassa kolesterolit, jotka vuotta aiemmin oli olleet vähän koholla. Odotin hyviä tuloksia, koska olin tehnyt muutoksia (mm. lisännyt merkittävästi kasviksia ja marjoja), mutta sain pettyä karvaasti. Arvot oli menneet tosi paljon huonompaan suuntaan ollen nyt paljon kohollla, mikä sai mut tarkastelemaan ruokailutottumuksiani uusin silmin.

Nyt sit noin kuukauden verran syöty taas aamuisin kaurapuuroa ja vaihdettu jauheliha vähärasvaiseen. Puuron päälle luskoin proteiinipitoista soijajugurttia, marjoja, pähkinöitä, manteleita, ruisleseitä ja marjajauhetta. Toivotaan, että nää muutokset palauttais mun kolesteroliarvot takaisin ruotuun. Mun isoäidillä oli vaskulaaridementia, jossa riskitekijänä on korkea kolesteroli, ja molemmat isoisät kuoli sydäninfarktiin/sepelvaltimotautiin (ylipainoa ei ollut kenelläkään heistä). Eli sukurasitetta löytyy sillain, että naapurillekin riittäis.

 

[Tuutikintytär]

@Maana Mannila Jos mulla olis enempi aikaa, hurahtaisin aivan satavarmasti tuohon crossfittiin Muutama kaveri ja tuttu nimittäin harrastaa sitä, ja mitä heidän juttujaan olen kuunnellut, niin se kannustava ilmapiiri ja omatahtisuus varmaan toimisi mullekin.
Mutta niin, ei ole oikein aikaa ottaa mitään kovin säännöllistä lisäharrastusta - vaikka onhan se johonkin pisteeseen asti järjestelykysymys.

Mitä tulee ruokailuun, olen aina syönyt melko terveellisesti ja rakastan kasviksia. Punaista lihaa menee vain maltillisesti. Valkoinen leipä ja satunainen suolaisten naposteltavien herkuttelu on olleet oikeastaan ainoita "ongelmakohtia". Myös annoskokoni ovat aina olleet mielestäni maltilliset. Jonkinlainen sukurasitekin tässä täytyy olla, kun en rehellisesti keksi muuta syytä painonnousulle - ja kolesteroliarvojen nousulle.
Kehuskelin aiemmassa viestissäni alhaisella kolesteroliarvollani, mutta unohdin mainita että minulla on siis kolesterolilääkitys! Mieto annos, ja se on määrätty minulle siksi, että olen diabeetikko ja emme lääkärin kanssa löytäneet ruokavaliosta mitään "parannettavaa". Kun arvo kuitenkin alkoi tasaiseen tahtiin nousta, otimme käyttöön pienen annoksen lääkettä, jonka lisäksi ostan nykyään mm. margariinia ja jugurttia, joihin on lisätty kasvisteroleita. Nämä tepsi, ja nyt on tosiaan arvot taas ruodussa.
Toivottavasti ruokavalion muutos auttaa siellä

Muihin aiheisiin: Kävin viikonloppuna kaverin kanssa shoppailemassa, ja sinä aikana kun hän oli sovituskopissa, "eksyin" lastenvaateosastolle hypistelemään... Voi että. Ehkä sitä vielä joskus pääsee ihan ostoksillekin asti, mutta olo on vaan niin kovin malttamaton! Tekis mieli ostella varastoon kaikenlaista, mutta se saattais lähteä ihan lapasesta. Olen jo neulonut varastoon vaikka ja mitä, ja ostin viime vuonna jo yhdet vauvan lakanatkin ja unilelun, kun en voinut vastustaa kiusausta - niissä oli bambi teema, maailman suloisimmat. Yritän uskotella itselleni, että vaikka ne eivät tulisi meillä käyttöön, aina voi ylläpitää lahjavarastoa...

Pitkäaikaisverensokeri arvo on parempaan päin, ja luulen, että kun saan tämän paketin minipillereitä syötyä loppuun, en osta enää uutta (ja mainittakoon, ettei kenellekään synny nyt tästä väärää mielikuvaa, että puhun kyllä siitä miehenikin kanssa)

 

[Sinertävää]

Jännä toi kolesteroli, mulla on aina ollut matala vaikka tosiaan painoa on. Mulla ruokasuhde on suhteellisen hankala, on tunnesyömistä ja syömisen häpeämistä yms. Toisaalta on aika paljon psyykkistä kuormaa lapsuudesta tullut, että nuo varmaan vaan ovat lisäoireita.

 

[Zebra]

Me ollaan kans säästösyistä vaihdettu naudan 9% jauheliha sikanautaan jossa 23% rasvaa. Ja me syödään aika paljon jauhelihaa. Pienemmistäkin muutoksista voi sit syntyä iso vaikutus.

Ikävä, että siellä on kolesterolit nousussa @Maana Mannila mut sinänsä hyvä, et asia on nyt tiedossa ja sille voi tehdä varmasti ruokavaliolla taas suunnan parempaan! Se on aika yksilöllistä miten just vaikka kolestroli nousee. Meillä on suvussa nuoremmillakin ollut korkeaa kolesterolia, mutta onneksi se arvo on itselläni vielä ollut hyvä. Mä käytän sen vähän mitä käytän leivän päällä voita ja sit oliiviöljyä. Koitan vältellä siemenöljyjä. Mieluummin sit pienennän rasvan annoskokoja, kun siirryn margariiniin. Toki perhepiirissä on kokemusta, et niillä tiettyjeb margariinien kasvistanoleilla saa kyllä tehokkaasti tarpeen tullen pienennettyä kolesterolia.

Muutenkin annoskoot meni nyt uusiksi. Just söin yhden annoksen ja jäi nälkä. Jälkkäriksi (ja nälkään) viinirypäleitä. Ilalla sit viel pikku puuroannos ja marjoja ja porkkanaa. Tällä pitää nyt pärjätä. Mä oon ollut suurimman osan elämästäni hyvin laiha ja jopa alipainoinen, vaikka oon syönyt kuin hevonen. Sit sairastuminen sekoitti vissiin koko kehon (kaipa tässä ikäkin ja muuttuvat hormonitasot jotain roolia vetää) ja paino alkoi kertyä ja kertyä. Aina nälkä, näin on tosin ollut koko elämäni. Juon paljon vettä ja kesäisin elektrolyyttejä, et janoa se ei oo. En tiiä voiko olla jotain puutosta, mut vitskutasojakin mitattu ja pitäis olla ok. Jos oon ihan rehellinen, mä oon pääni sisällä edelleen se hoikka ihminen. En niin kuin tunne tätä kehoa omaksi.

Mä oon tunnesyöjä. Se on selvä. Haen ruuasta palkintoa sekä lohtua. Ennen se ei ollut ongelma kun paino ei noussut, mut nyt se on! Lisäksi mun on helpompi olla vaikka kokonaan ilman herkkuja kuin syödä niitä vain vähän. Joten nyt on herkut pannassa, noi hedelmät korvaa niitä hyvin. Toki niissäkin on sokeria, mut ei nyt vedetä vyötä heti liian tiukalle. Mulla on taas lääkitysmuutoksia, joten pitää olla vähän armollinen itselle, eikä muuttaa liian monta asiaa samaan aikaan. Siitä seuraa yleensä vaan hampaiden kiristelyä ja sit sortuu helpommin jos moni asia prakaa kerralla. Esim. jos nukkuu huonosti ja siihen lisää parin viikon sokerikoukusta irtaantumisen päänsärkyineen niin otan ne mieluummin erikseen

@Tuutikintytär Munkin sormet niin syyhyää vauvavaateostoksille! Ne on niin söpöjä ja kauniita En kyl mene, koska noh, suolaa haavoihin jos ei niitä koskaan pääsis käyttämään Pakko kyl tunnustaa, et yhden potkupuvun ja tossut ostin jo 4 vuotta sitten, ja oon neulonut yhden pipo/tumppusetin. Mut enempää ei sydän kestä tässä kohtaa.