Jep, siis meidän ensikäynti oli juurikin neuvolan puolella ja se oli vaan yleistä terveystietojen tenttaamista ja hoki monta kertaa että "tässä prosessissa sitten vaaditaan kärsivällisyyttä". Oikein mukava hoitaja oli kyllä kyseessä, mutta oli kyllä silti vähän turha käynti eikä mielialaa nostanut se, että oltiin paikalla vartti etukäteen kuten piti, ja sitten meidän aika oli 30 minuuttia myöhässä... Lisäksi mä olin jo yksityisellä käynyt puoli vuotta aiemmin ja tiesin jo että oli PCOS, ja silti sitä vaan passitettiin sukupuolitautikokeisiin, tuntui vähän nöyryyttävältä??Käynti olikin perhesuunnitteluneuvolan terveydenhoitajalle eikä lääkärille niin kuin olin kuvitellut. Lääkäriin päästään kuukauden päästä, ja sitten hän ehkä kirjoittaa lähetteen lapsettomuuspolille. Tai huonolla tuurilla käskee takaisin kotiin jatkamaan yrittämistä… Varsinaisia tutkimuksia ei tällä käynnillä tehty, vaan taustatietojen kartoitusta minulta ja mieheltä. Varatun kahden tunnin sijaan kesti 40 min. Sain kyllä lähetteen verikokeisiin (perusverenkuva, kilpirauhasarvot ja prolaktiini). Prolaktiinia lukuunottamatta nuo on otettu jo keväällä Puhdin mittauksissa ja oli ok. Ferritiini taas oli silloin alakanttiin ja olen nyt syönyt rautatabletteja, mutta sitä ei kuulunut tähän testiin. Vähän alkoi huolestuttaa, tutkitaanko sitä ollenkaan julkisella.
Yritän ajatella positiivisen kautta, että asiat kuitenkin etenee ja onhan tuo prolaktiini nyt uusi tieto. Mutta samaan aikaan tuntuu silti, että keväällä yksityisellä käymistäni Puhdin labroista ja perus-gynen tarkastuksesta oli enemmän hyötyä kuin näistä parista ensimmäisestä käynnistä julkisella. Varsinaisesti asiaan päästäneen loppuvuodesta tai vasta ensi vuoden puolella.
Muita, jotka on joskus pettynyt omien liiallisten odotusten takia?![]()
Toki ymmärrän että kyllähän sitä kaikki kivet pitää kääntää. Onneksi tuli myös lähete verikokeisiin. Mies passitettiin tosiaan yksityiselle käymään siemennesteanalyysissä kun sitä ei enää julkisella tehdä meidän hyvinvointialueella, sen kun olisi tiennyt niin oltaisiin voitu se hoitaa jo etukäteen... Mutta onneksi siinä ei sitten ollut mitään ihmeellistä.TK-lääkärin käynti sitten kuukauden päästä oli mielestäni hyvä, vaikka sillä kertaa meidän aika oli 45 minuuttia myöhässä (ja taas oltiin kiltisti ajoissa paikalla eli odotettiin TUNTI että päästiin sisään) eikä lääkäri ollut lukenut tietoja etukäteen vaan yritti äkkiä lukea niitä siinä samalla. Koin että otettiin vakavasti kilpirauhasarvo vaikka se oli alle 4 (mutta yli 2,5 mitä piti olla raskautta yrittävillä) ja sain heti siihen reseptin kouraan ja lähetteen seurantaverikokeeseen. Myös totesi PCOS:n itse ultralla ja määräsi vielä sokerirasituskokeeseen että saatiin insuliiniresistenssi rajattua pois (mikä tosi yleistä PCOS:ssä). Ja saatiin lähete lapsettomuuspolille!
Tämä siis oli huhtikuussa ja hän sanoi että todennäköisesti menee syksylle naistenpolin aika, kun oli kesä välissä. No niin meni, lopulta sain 4.9. ajan eli 5kk päähän
No peruin sitten sen 4.9. lapsettomuuspolin ajan, kun oli just samalle päivälle varhaisultra yksityisellä, jossa sitten käytiinkin. Soittivat sen käynnin jälkeen ja tarjosivat varhaisultraa julkisella, kun kerran olin jonossa ollut sinne, sekin olis kiva ollut tietää etukäteen niin ei oltaisi käyty yksityisellä sitä käyntiä!
Eli jos jonossa ollessa tärppää, kannattaa kysyä että pääseekö sinne kuitenkin sitten varhaisultraan!
Synarelaa sumutetaan nenään Flare-up toiminnon takia ja sitten Menopuria pistellään. Mä en ymmärrä miten mä tuun pystymäänsiihen näin neula kammoisena, mutta sanoin miehelleni että kyllä mä tuun tekemään sitä itsekin! En halua olla avuton jonkun neulan suhteen, mutta hyi ku se neula oli pieni ja silti pelottaa!
Ultaääniaika on varattu ensi viikon maanantaille, silloin tietää paremmin missä mennään.
se on nyt se pelottavin mulle neulakammoisena. Mutta MINÄ AION TEHDÄ SE IHAN YKSIN.... jos uskallan 
Katsotaan miten menee sitten. Ultrassa ensi maanantaina tiedetään lähtikö mitään kehittymään.
Vain ajatus siitä että vapaaehtoisesti pistän itseäni neulalla niin oli jotain aivan kauheeta. Neula on niin pieni että nauratti itkujen välissä. Nyt tiedän että se ei tosiaan tunnu kauheen paljon, nipisti kuten täälläkin sanottiin mutta tämä olikin henkinen voitto, koska tiesin että huomenna perjantaina joudun itse tekemään tätä joten miksi ei harjoitella nyt. Mies oli kyllä ymmärtäväinen, hieroi jalkaani, hartiaani ja lopuksi silitteli hiuksia. Se häiritsi enemmän kuin rauhoitti mutta ei kerrota sille
Tätä tehdään sitten maanantaihin asti ultraan ainakin. Seuraavan kynän jälkeen onkin lääkekatto jo täynnä, eli jos tätä joutuu muutaman kerran tehdä niin ei tarvitse maksaa maltaita taas.