jes,kuumeiltu on jo iät ja ajat eikä sitä vaan jaksa koko aikaa.Elämässä pitää olla muutakin,vaikka toki mulla ainakin suurimman osan haukkaa kyl perhe.Missä ketjussa sä kirjoittelet koska nimimerkkisi ei ole ainakaan tuttu.
Mä haaveilen kissanpennusta.En oo miehelle edes kertonut,ja jopa huomenna voisi olla mahku
hakea yksi pentu.En oo ihan varma.Meillä on nyt 3 kissaa.Yksi niistä lähtee vanhimman tyttären mukana sen asuntoon,joten mulle jäisi sauma saada vauvakissu
Haluisin sylikissan,vaan mistäs senkään tietää millaisia niistä kasvaa.Sanotaan että jos kasvaa kissalaumassa,niin ne pitää laumaa perheenä,jos taas yksinäinen kissa,niin helpommin ihmiseen kiintyy.Meillä on nyt siis mammakissu ja yksi sen synnyttämä pentu,ömmm joo pentu on jo 3v mutta kummiskin,Siitä tuli kauhee peräkammarin tyttö,kun jäi äitinsä helmoihin.Sit yks kolli joka on vähän ikävä muille.Toinen kolli annettiin jo pois kun stressaantui tosta,en tajua miksei annettu vaan tota...kai siksi kun tää mun tytär oli sen jo aikaa sitten "varannut " itselleen.Semmosii kuvioita.Mut nyt mietin että ömmm mitä teen.Haluisin ihan pikkuisen,siis tosiaan heti kun on luovutusikä,että saa alusta saakka seurata kasvua ja tietäis paremmin just syntymäpv jne.Tää minkä vois hakee on "noin 3-4kk" "tallikissoja" eli toisin sanoen tuskin madotettuja tms????
Sorry jos ette ole yhtään kissaihmisiä

Sit tuohon kyläily asiaan muutenkin.Esim itse en juurikaan käy porukoilla,koska tilat.He tulee mieluummin tänne,koska meitä on niin monta että helpompi niin.Ja äiti sanoo aina että on kiva nähdä lapsia luonnollisessa ympäristössä.ja kotona on jotain toiveita että ne puuhaa muutakin kuin mankuu korvan vieressä kun yrittää jutella.
TOKI on ihanaa käydä pois kotoa,vaikkapa sykyttämässä 3kk ikästä kummivauvaa
