Ahaa, kuulostaapa fiksulta hommalta! Onko siis pesuhuoneet sit erilliset vai onko pesuhuone ja saunakin sama kaikille? Meidän kaupungissa on uimahalli sekä kylpylä, mutta en ole kuullut että oisi noin hienoja keksintöjä niissä vielä :)
Hölpön Pölpön-ketju
- Ketjun aloittaja MariQ
- Aloituspäivämäärä
Ahaa, kuulostaapa fiksulta hommalta! Onko siis pesuhuoneet sit erilliset vai onko pesuhuone ja saunakin sama kaikille? Meidän kaupungissa on uimahalli sekä kylpylä, mutta en ole kuullut että oisi noin hienoja keksintöjä niissä vielä :)
MariQ
Sukkela juttelija
Hitsi piti vaan mennä äkkiä kylppäriä siistimään mutta kun pääsin alas ja katsoin että herranjestas täällä on 4 korii pyykkiä kuivana nii hermo paloi. Masentunut teini oli pessy pyykkiä ja kuivuriin laitellu mutta voimat ei sitten enää riittäny viikkaamiseen. En ymmärrä miksi mutta en mäkään viikkaamisest tykkää. Nyt sitten annoin ukaasin ertä max 2 koneellista saa pestä putkeen, sit on viikattava. Toi vuori on jäätävä!!!!! Samalla tuli pistettyy nuorempi teinitypy siivoomaan huonettaan ja mies ja yks poika pesemään mattoja joille kissa oksentanu. Mä jäin sinne viimeseks viel riehumaan ja ärsytyksissäni täppäsin vähän kirkasta punaista taas päähän. Häitä varten tehty punavärjäys oli vähä "aikuisempi" väri (profiilikuvassa) mutta kun oon tällai rebel-mummeli niin kirkas punainen viehättää mua enemmän .
Miehen kaa puhuttu mun kierukan laitosta mutta en oo saanu varattuu aikaa eikä sitä auta yhtään se et mies sanoo et koitettasko vielä
....
Miehen kaa puhuttu mun kierukan laitosta mutta en oo saanu varattuu aikaa eikä sitä auta yhtään se et mies sanoo et koitettasko vielä
....
Towanda
Asioista perillä oleva
Valitettavasti hommaa ei ole viety loppuun asti niin, että olisi erilliset suihkukopitkin. Olisi näppärää, jos ei tarvitsisi pelätä että lapsi ottaa jalat alleen ja singahtaa uima-altaille.
MariQ
Sukkela juttelija
Ah! se ois sitten viimeinen lomapäivä,ja huomenna taas arjen kimppuun. Meillä on joulukuusi vielä paikallaan ja koristeissa, ja olen kahdenvaiheilla että luovutaanko siitä tänään niinkuin "kuuluu"...
Pikkuisen stressi alkaa nousta kun erehtyykin miettimään ensi viikkoa,ja kaikkia juttuja mitä tulossa, mut sit toisaalta ajattelen, että okei se on yksi viikko, kyllä siitä selvitään.
Pikkuisen stressi alkaa nousta kun erehtyykin miettimään ensi viikkoa,ja kaikkia juttuja mitä tulossa, mut sit toisaalta ajattelen, että okei se on yksi viikko, kyllä siitä selvitään.
Täällä kanssa loma lopuillaan. Huominen menee melkein junassa istuessa, kun palataan kotiin. Tiistaina lapsi menee päiväkotiin ja itse lopetan puhelimella täällä roikkumisen ja palaan koneen ääreen. Taitaa poikaa vähän junamatka taas jännittää, kun on ollut tänään varsinainen vempula.
MariQ
Sukkela juttelija
Voin sanoa että totaalisen pehvasta on stressi! Siis stressi, herranjestas sentään. se ei ole mikään keveä aihe,vaikka usein kuulee siitä niin kepeästi puhuttavan : " on vähän stressiä" ,"stressaako"... hoh hoijakkaa. Mulla stressi on mennyt jo niin fyysiseksi, että ihan pelottaa!!! Olin eilisen pv ensiavussa jossa luultiin että mulla on keuhkoveritulppa (joka mulla ollut tasan 3v sitten) ja kävin kaikki saakelin kuvaukset läpi ja näkisittepä mun kädet!!!! jotka ei anna verinäytteeseen verta eivätkä anna kanyylia laittaa...
https://www.instagram.com/p/BsfIfqOACxd/
ja
No niin,mutta vaikka minut kyllästettiin radioaktiivisella aineella,niin tulppaa ei löytynyt! Mutta syke oli korkee, kuten myös paineet, rintaa puristi, henkeen otti, päätä särki, huippas,veto oli pois. Mutta- ei mitään!!!! ei edes verenkuvasta löytynyt muuta poikkeavaa kuin hitusen pienet verisolut johtuen pahasta anemiataustasta.
Niin minä sit mietin kun kotiin tulinm, että koskapa fyysistä vikaa ei ole, niin ongelma on korvien välissä, jostapa sitten ynnäsin asioita ja totesin että se perk...stressi tekee tämän kaiken mulle!!!!
Aloin laatia tyhjälle paperille brainstormia tästä aiheesta, sillä ihan oikeasti, en aio voida huonosti siksi kun on stressiä. Niin ja sitten se ahdistushäiriökin...että kumpi se nyt sitten on, ahdistaako stressi vai tuleeko stressi siitä että ahdistaa, kumpi o li ensin muna vai kana????
Mutta niin,alan taistelun nyt tätä asiaa vastaan. En suostu voimaan fyysisesti pahoin enää stressin takia!!!!
Tänään sitten kun eilen todettiin että juu en oo kuolemassa ja elämä jatkuu, niin päätettiin miehen kanssa mennä uimaan jo heti aamusta kun lapset meni kouluun ja eskariin.Mieskin ollut niin paniikissa kun koko viikon olen oireillut ja kaikki huipentui eiliseen päivystyskäyntiin.
Tänään vielä lähetteen sinne päivystykseen tehnyt tk lekuri soitteli perään ja kyseli vointia. Sanoin sillekin että nyt on pakko alkaa epäillä stressii kun ei akasta löytynyt vikaa, niin sanoi että hän oli pohtinut samaa mahdollisuuta mun kohdalla.Varasin hänelle ajan ja menen jutustamaan sinne ja katsotaan saadaanko keksittyä mitään lisähelpotusta.
Mut nyt on kuulkaa ihana aloittaa lapsivapaa vkl!!! Eskarilaisen isäkin just soitti et hän hakee muksun eskarista suoraan niin sitäkään ei enää tarvinnu. Muut menikin suoraan koulusta bussilla omalle isälleen.
Tälle se sit tuntuu kun elämä alkaa helpottaa sen pikkulapsi-vaiheen jälkeen (ja vallankin jos on tällaisia lapsivapaita)
https://www.instagram.com/p/BsfIfqOACxd/
ja
No niin,mutta vaikka minut kyllästettiin radioaktiivisella aineella,niin tulppaa ei löytynyt! Mutta syke oli korkee, kuten myös paineet, rintaa puristi, henkeen otti, päätä särki, huippas,veto oli pois. Mutta- ei mitään!!!! ei edes verenkuvasta löytynyt muuta poikkeavaa kuin hitusen pienet verisolut johtuen pahasta anemiataustasta.
Niin minä sit mietin kun kotiin tulinm, että koskapa fyysistä vikaa ei ole, niin ongelma on korvien välissä, jostapa sitten ynnäsin asioita ja totesin että se perk...stressi tekee tämän kaiken mulle!!!!
Aloin laatia tyhjälle paperille brainstormia tästä aiheesta, sillä ihan oikeasti, en aio voida huonosti siksi kun on stressiä. Niin ja sitten se ahdistushäiriökin...että kumpi se nyt sitten on, ahdistaako stressi vai tuleeko stressi siitä että ahdistaa, kumpi o li ensin muna vai kana????
Mutta niin,alan taistelun nyt tätä asiaa vastaan. En suostu voimaan fyysisesti pahoin enää stressin takia!!!!
Tänään sitten kun eilen todettiin että juu en oo kuolemassa ja elämä jatkuu, niin päätettiin miehen kanssa mennä uimaan jo heti aamusta kun lapset meni kouluun ja eskariin.Mieskin ollut niin paniikissa kun koko viikon olen oireillut ja kaikki huipentui eiliseen päivystyskäyntiin.
Tänään vielä lähetteen sinne päivystykseen tehnyt tk lekuri soitteli perään ja kyseli vointia. Sanoin sillekin että nyt on pakko alkaa epäillä stressii kun ei akasta löytynyt vikaa, niin sanoi että hän oli pohtinut samaa mahdollisuuta mun kohdalla.Varasin hänelle ajan ja menen jutustamaan sinne ja katsotaan saadaanko keksittyä mitään lisähelpotusta.
Mut nyt on kuulkaa ihana aloittaa lapsivapaa vkl!!! Eskarilaisen isäkin just soitti et hän hakee muksun eskarista suoraan niin sitäkään ei enää tarvinnu. Muut menikin suoraan koulusta bussilla omalle isälleen.
Tälle se sit tuntuu kun elämä alkaa helpottaa sen pikkulapsi-vaiheen jälkeen (ja vallankin jos on tällaisia lapsivapaita)
MariQ
Sukkela juttelija
Hyvää viikonloppua!!!!
Me valmistaudutaan vuoden viidennelle uintireissulle. Edellisestäkin viel lihakset kipeet mut sillä se lähtee millä tullutkin, heh.
Auto menossa öljynvaihtoon ja haarukoodaan remppatarjouksia, 1000-1300 on nyt haarukka. Mua ärsyttää. Yritin ylipuhuu miestä et ostettas ihan tulitetä biili kun oikeesti noi rahoitukset on nii edullisia, mut mies sitte tuumi että käyttökustannukset osariautosta on niin korkeet että ei. Pöh.
Me valmistaudutaan vuoden viidennelle uintireissulle. Edellisestäkin viel lihakset kipeet mut sillä se lähtee millä tullutkin, heh.
Auto menossa öljynvaihtoon ja haarukoodaan remppatarjouksia, 1000-1300 on nyt haarukka. Mua ärsyttää. Yritin ylipuhuu miestä et ostettas ihan tulitetä biili kun oikeesti noi rahoitukset on nii edullisia, mut mies sitte tuumi että käyttökustannukset osariautosta on niin korkeet että ei. Pöh.
Uusperhesatu
Asioista perillä oleva
Mulla on mieli tosi maassa. Isän puoleinen isoäitini kuoli eilen. Hän oli viimeiset vuodet pahasti Alzheimerin taudin runtelema, mutta kuolema on silti niin lopullinen asia. Surettaa, etten ehtinyt hyvästellä. Hän eli pitkän elämän (oli kuollessaan lähes 96-vuotias), joka viimeisiä vuosian lukuun ottamatta oli myös hyvävointinen ja onnellinen. Eli tiedän kyllä, että tässä tilanteessa kuolema oli enemmänkin armahdus - muutenhan hän olisi vain jatkanut pois hiipumistaan ja joutunut lopulta letkuruokintaan. Mutta silti ikävä on kova. 
Tuntuu vaikealta selvitä päivästä neljän lapsen kanssa, kun koko ajan joku huutaa ja vaatii jotain, enkä saa yhtään aikaa omille ajatuksilleni. Lasken tunteja siihen että mies tulee töistä kotiin.
Tuntuu vaikealta selvitä päivästä neljän lapsen kanssa, kun koko ajan joku huutaa ja vaatii jotain, enkä saa yhtään aikaa omille ajatuksilleni. Lasken tunteja siihen että mies tulee töistä kotiin.
Otan osaa ja paljon voimia.Mulla on mieli tosi maassa. Isän puoleinen isoäitini kuoli eilen. Hän oli viimeiset vuodet pahasti Alzheimerin taudin runtelema, mutta kuolema on silti niin lopullinen asia. Surettaa, etten ehtinyt hyvästellä. Hän eli pitkän elämän (oli kuollessaan lähes 96-vuotias), joka viimeisiä vuosian lukuun ottamatta oli myös hyvävointinen ja onnellinen. Eli tiedän kyllä, että tässä tilanteessa kuolema oli enemmänkin armahdus - muutenhan hän olisi vain jatkanut pois hiipumistaan ja joutunut lopulta letkuruokintaan. Mutta silti ikävä on kova.
Läheisen ihmisen kuolema koskettaa varmasti aina, vaikka se kuinka olisi tavallaan helpotus. Itse löysin hieman lohtua Apulannan Armo biisistä kun oma isoisäni kuoli hitaasti sairauden riuduttamana. Kaikki toki suree ja käsittelee omalla tavallaan.
MariQ
Sukkela juttelija
Osanottoni!
Kyllä kuoleman fyysinen lopullisuus laittaa aina polvilleen, ja tottakai se ikävä nostaa päätään pitkänkin aikaa, vaikka kuinka olisi järkevä tunteiden analysoinnissaan.
Aikansa se ottaa.Onneksi muistoista ei tarvi koskaan luopua.
Uusperhesatu
Asioista perillä oleva
Kiitos teille. Juu, eihän se järjellä analysointi surua poista. Aika auttaa, ja onneksi tosiaan on ne muistot.
Juu, eihän se järjellä analysointi surua poista. Aika auttaa, ja onneksi tosiaan on ne muistot.
Uusperhesatu
Asioista perillä oleva
Osanottoni, Satu. Ei kuolemaa ole aikuisenakaan helppo käsittää; että sitä toista ihmistä ei näe enää ikinä. Ainakaan tässä maailmassa, toivottavasti jossain toisessa olotilassa sitten.
Isoäitisi sai lähteä rakastettuna, se on hienoa.
Toivottavasti. Mä olen aina uskonut "johonkin korkeampaan voimaan", oli se sitten Jumala tai jotain muuta, mutta jotenkin nyt tässä surussa olen alkanut epäillä sitäkin. Että onko mitään muuta kuin tämä mitä nyt on. Ja että lakkasiko isoäitini vain olemasta vai onko siellä rajan takana jotain. En haluaisi epäillä, mutta epäilen silti.