Häätöilmoitus ;)

Juu, hätäsektiota mäkin pelkään... Suurin pelko on, että mä äherrän viikolla 42+ jotain kolme vuorokautta jotain viis kiloista vauvaa ja sit todetaan et juu, ei se mahu ja sit mennään hätäsektioon... Huoh... Ja kun noita kipuilujaon ollu jo reilupari viikkoa!! LA mulla on vasta 18.8...
 
Täällä sitä odotellaa kolmatta "häätötablettia". Pari supistustakin taisi juuri päästä paperille asti. Mies lähti tunti sitten kotiiin syömään ja lepäämään, saas katspa milloin saa soittaa takaisin laitokselle. Painoarvio oli eilen 3700g ja viikkoja nyt 37+5.
 
Esikko tosiaan paino 3955g syntyessään, yhtään repeämää en saanu. Kätilö totes vaa et pientä asfaltti-ihottumaa tuli. Jos ois menny viel pari päivää pitemmälle ni ois se neljä kiloo ollu sit silloin. Tyttö synty rv41+2. Nyt on arvioinu terkkari et jos mennää laskettuun aikaan, ni muksu olis 3,5kilonen ja jotenki itel sellai olo että pieni on ja pitkä.
 
Pidetään sulle peukkuja Ihanainen :smiley-bounce016 . Toivottavasti häätö menee hyvin :)
 
Jaahas ja mulle synntytystapa-arviossa vakuutteli lääkäri, että iso pää on parempi, ei jää hartioista kiinni ... itsellä kun on ollu se 38cm päänympärys ja oon vielä lyhytkin. Muutoinkin oli aika pintapuolinen arvio, ei mulla mitään häntäluun liikkumista kokeiltu. Se itse arvio jäi muun jalkoihin, kun oli huolta sykkeistä ja kasvun pysähtymisestä. Noh, jos näyttää siltä että punnertamisesta ei tule mitään, on varmaan vaan ruvettava äkäiseksi: "Nyt %&#€ sinne sektioon!".
 
joo, pitäkää puolenne vaikka kunnon teatterilla, jos ei muuten. Ottivat ainakin mut tosissaan, kun säikähdin niin kovasti viimeksi.. hyvä vaan.

Oikein sujuvaa synnytystä IhaNaiselle! Perässä tullaan! :D
 
En ole ihan varma, onko häätöilmoitus langetettu, kun en tyhmyyksissäni tullut sitä kysyneeksi, mutta saatiin äitiyspolille uusi aika tuon raskausdiabeteksen takia 21.8. (mulla la 19.8.) :) Jollei tyty siis siihen mennessä ole omatoimisesti päättänyt pyrkiä mahanahan toiselle puolelle, luulisin käynnistyksen olevan silloin edessä. Viime ultrassa vauva oli täysin keskikäyrillä kasvun suhteen, ja mulla sokerit on pysyneet ihan vaan ruokavaliolla hyvin kurissa, joten mitään laskettua aikaa edeltävää käynnistystä ei täällä ainakaan tehdä. Aika luottavaisella mielellä olen joka tapauksessa, että elokuussa on nyytti käpälissä. :rolleyes:
 
Eipä oo mitään oikein tapahtunut. Muutamia supistuksia siellä täällä.. Parin tunnin päästä sitte häätökuuri päälle. Jännittää hirveästi ja varsinkin se että jos ei niilläkään oikein lähde sytkyttämään homma eteenpäin vaan ulostautuminen pitkittyy ja pitkittyy. Onneksi sain yön nukkua ihan hyvin niin voimia pitäisi olla..
 
Huii... Jännät paikat leideillä siellä täällä! Tsemii myös LadyMoon häätöön!
Muistatte sit tulla kertoon, miten meni! Mä en malttais oottaa ens viikkoon millään, niin kiva asennoitua teidän kokemusten kautta.
 
Ihmettelin kovasti kun mulle tuo häätöpäivä annettiin, varsinkin kun täälläkin moni yliaikaisenakaan sitä ei ole saanut. Soittelin tänään synnärille ja kyselin lisätietoja. Ilmeisesti lääkärillä on tapana laittaa lähellä laskettua päivää tällainen lähete varsinkin ensisynnyttäjille. Ei siis ilmeisesti johdukkaan vain vauvan koosta.
Valinta on siis minulla; odottelenko luonnolista käynnistystä vai otanko pillerin.
Sanokaa hulluksi, mutta mietin ihan tosissaan annanko käynnistää :confused004 Vai onko tämä vain ramppikuumetta? Kaikenkukkuraksi olen lukenut kummitustarinoita tuosta käynnistyslääkkeestä, tyhmä kun olen.
 
Ymmärrän ristiriitaiset fiiliksesi, Jonnukka. Toivon, ettei tarvisi käynnistää ja kuitenkin haluaisin, että saisin vauvan syliin mahdollisimman pian.

Mulla on kokemus niistä Cytotec-tableteista, kun edellinen raskaus päättyi keskeytyneeseen keskenmenoon ja kohtu piti tyhjentää. Sain ensin ne lääkkeet, ja mikään ei ole ikinä sattunut niin paljon, luulin kuolevani. Kipua kesti todella kauan, eikä kohtu sitten loppujen lopuksi edes tyhjentynyt kunnolla, vaan tulehtui ja jouduin vielä kaavintaankin. Jäi pahat traumat niistä tableteista ja olen ajatellut, että ei enää ikinä. MUTTA: 1. kehoni ei ollut silloin valmis luopumaan alkiosta, koska se eritti yhä raskaushormonia, joten se taisteli kaikin keinoin vastaan. Loppuvaiheessa raskauttahan keho on kuitenkin jo alkanut valmistautua syntymään, joten se varmasti luopuu vauvasta vähemmällä tuskalla. Ja vauva tekee työtä sun kanssa. Ja 2. suurimman kivun ikinä pelkääminen on vähän tyhmää, koska synnytys taitaa mennä siihen kategoriaan kumminkin, vai mitä?
 
Jonnukka mulla käynnistettiin ensimmäinen rv41 ja jo kahden tabletin oton jälkeen alkoi tapahtumaan. Itse olin kuullut kauhutarinoita siitä, että käynnistetää 3:kin päivää ja kivut ihan sietämättömiä. Noh, itsellänihän kävi niin että keskiviikkona sain nuo 2 tablettia suun kautta ja yöksi ei enää antanu. Siellä nukuin ja olin käyrillä aika ajoin seuraavan yön. Aamulla, kun piti tehdä sisätutkimus ja miettiä miten jatketaan niin olinki jo sen verran auki, että lähdettiin suoraa synnytyssalii. Tyttö syntyi iltapäivällä ja en edes tiedä miltä supistukset tuntuvat. Joten toisinaan käynnistäminen saattaa olla helppoakin :) Varmasti jos antavat mahdollisuuden käynnistykseen jo ensi viikolla (torstaina tulee rv40) ni taatusti otan sen vastaan. Pääsee tästä piinasta eroo :)
 
Jonnukka: mulla kanssa ristiriitaiset fiilikset. Vauvaa on veikattu kookkaaksi LA arvioitu paino 3700-4000g. Jos käynnistetään vasta viikoilla 42+ niin pahaa pelkään, että kokoa on jo 4500g:crybaby2. En tiedä sitten käynnistäisivätkö jo kontrollissa 41+5. Ainakin terkka käski ottaa laukun jo tuolloin mukaan.

Toisaalta olen "suunnitellut" synnytyksen etenemisen mahdollisimman pitkälle ilman lääkkeitä, joten en haluaisi sitä keinotekoisesti käynnistettävänkään. Olen kuullut, että kivut saattavat olla tuolloin pahempia.
 
Mulla käynnistetään ballongilla. Lääkäri sanoi tänään, että se on varmempi ja parempi vaihtoehto kuin lääkkeet. Ja uskon sen. Minultakin on tyhjennetty kohtu aikoinaan keskenmenon vuoksi lääkkeillä ja voi luoja, se oli kammottavaa aikaa, kun lähti toimimaan. Mulla uhkas lähtee taju ja sain piikin persiiseen, jonka jälkeen maailma pimeni muutamaksi tunniksi. Mut noh.. toivon kans, että pärjään ilman kivunlievitystä, mutta en tosiaan piiskaa itseäni, jos en siihen pysty. Onneksi synnytys käynnistetään jo.. mullahan siihen vaikuttaa vain tuo hankala rd ja sen kaikki vaikutukset. Ei mulla muutoin oiskaan kiire.
Tänään käytiin käyrällä ja kauheesti se vauva melskasi, joten saatiin komea käyrä aikaiseksi. Hyvillä mielin odotan käynnistystä, enkä oikeastaan pelkää. Kauhutarinoita on tullu luettua vaikka kuinka paljon, jos jonkinlaisesta tavasta synnyttää, mutta myös niitä hyviä ja hienoja kokemuksiakin on saanut lukea.. menen siis torstaina paikalle ja toivon,että käynnistys toimii hyvin ja hommat sujuu.

Rakkauspakkausta odotellessa!
 
@sukki: ihan näin ystävällisenä vinkkinä kerron, että sitä synnytystä ei kyllä parane suunnitella mitenkään. Kannattaa vaan mennä avoimin mielin, ja kuunnella kätilön suosituksia eri tilanteissa. :) jos sitä omaa synnytystä lähtee suunnitteleen, ja sitten kun toimitaankin vastoin sitä suunnitelmaa, niin siinä voi jäädä itelle tosi surkee fiilis koko synnytyksestä..
Ite en suunnitellu mitään esikoisen synnytykseen, vaan menin vähän niinkun soitellen sotaan, niin kaikki sujui vallan mainiosti ja jäi ihan hyvä fiiliskin, vaikka repesinkin melko railakkaasti. Ja saman teen tän toisenkin kohdalla.. Paitsi että - tarkotus on kyllä ottaa niitä kivunlievityksiä, jos niitä ehdin vaan saamaan :)
 
En ole mitään lyönyt lukkoon, mutta toiveena on mahdollisimman vähälääkkeinen synnytys. Osittain taka-ajatuksena se, että pelkään enemmän piikkejä kun sitä synnytystä.
 
En mäkään piikeistä tykkää, mutta se kipu pääsi sen verran yllättään ekalla kerralla, ettei ollu mitään väliä minkä kokonen piikki mun selkään tuikattiin.. :D ja käsittääkseni se epiduraalipiikki ei ookkaan mikään pieni..
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top