Esittelyketju

Moikka! Kiva lukea teidän esittelyitä ☺️ Minä olen 37-vuotias ensimmäisen lapsen odottaja. 1,5 v sitten jätin ehkäisyn pois ja alkuvuodesta 2019 tuli tuulimunaraskaus ja nyt vasta tärppäsi uudestaan. Tuulimunaraskaudessa sain haalean plussan testiin vasta kun menkat olivat viikon myöhässä. Nyt tuli selkeä plussa heti kun menkat myöhässä. Jospa nyt kaikki menisi hyvin. Hurjan monella keskenmenoja takana, se on kyllä pelottavan yleistä. Tsemppiä kaikille! ❤️
 
Moi :) Olen 33v odottaja Lempäälästä. Meillä uusioperhe jossa odotetaan ensimmäistä yhteistä lasta. Itselläni kohta 8v tyttö. Helmikuussa jätettiin ehkäisy pois ja nyt plussaus, jännittävää. Toivottavasti kaikki menee hyvin , meillä kaikilla :Heartred
 
Täällä on harmillisen usealla km-taustaa, toisilla enemmän ja toisilla vähemmän.
Toivottavasti nyt joulukuun lapset olis meidän kaikkien juttu! :Heartred

Itse tulen pk-seudulta, olen kesällä kolmekymppinen. Vauva olis mun ja miehen ensimmäinen, meilläkin syksyltä keskeytynyt keskenmeno viikoilla 11+6-12+0 (vastasi kokoa 9+2). Tässä meillä tyhjennys pitkittyi ja vuoto loppui vasta tammikuussa (tyhjennyspillerit otin iloisesti isänpäivänä, jolloin vauvauutiset oli tarkoitus julkaista perheelle :sad001). Alkuvuosi. meni miehen sairastellessa ja tjot -meininki stoppasi maaliskuuhun asti, ensimmäisestä mahdollisesta kierrosta keskenmenon jälkeen tärppäsi. Tuntui loputtoman pitkälle ja stressaavalle tuo aika, eikä pelkästään vauvahaaveiden takia vaan myös, kun etsittiin miehestä vikaa joka ei tuntunut millään löytyvän. Joten tällä hetkellä kaikki tuntuu olevan aivan liian hyvin ja oottelen että milloinhan se romahtaa.

Kauhean aikaisessa meillä on vielä, tänään pitäisi olla kp1. Sain kuitenkin selkeästi vahvimman viivan aamuiseen raskaustestiin joten eipä tuota ole mahdollista olla innostumatta! :rolleyes: Nyt on sormet ja varpaat ristissä, että tämä lapsi saataisiin viimein syliin asti. :love7
 
Hei vaan kaikille,

Olen 36-vuotias äiti Vantaalta joka odottaa toista lasta jonka on myös luvan tultavakin pitkän odottelun vuoksi.:happy:
Meillä on 11 vuotias tyttö ennestään ja tämän nykyisen raskauden ja ja esikon jälkeen menetyksiä on ollut lukuisia. Löytyy kemiallisia ja varhaisia sekä kkm vuodelta 2015, todettiin ekassa ultrassa vko 13 pieni oli kuollut viikolla 7+3 :sad001 kkm jälkeen käytännössä lopetin haaveilun ja testaamisen enkä odottanut ihmettä.

Kunnes yllätten 27.3 testasin plussan testiin oletettu dpo oli tuona päivänä 12, tarkasti tiedän minä päivänä itu alkunsa sai :Heartred
La olisi 5.12.
 
Hei kaikille!

Kiva lukea kaikkien esittelytekstejä vaikka vaikeita aikoja onkin ollut takana. Itse olen 39v ja Pirkanmaalta. Meillä on kohta 2,5v touhukas tyttö ja ajatus oli, että lapsiluku jää siihen. Tämä, kunnes pääsiäisenä ihmettelin rintojeni outoja tuntemuksia ja mulle vaan tuli sellainen fiilis, että nyt on pakko testata. No, hyvin, hyvin haalea plussa sieltä tupsahti, tämä oli 2 päivää ennen menkkojen alkua. Lähetin miehen ostamaan niitä early detection-testejä ja siitä tuli ilmoitus että raskaana 1-2 vk. Voin sanoa, että olo oli melko yllättynyt ja järkyttynytkin. Itse kuitenkin tokenin aika nopeasti, mutta mies on vieläkin ihmeissään ja en tiedä, vähän äkäinen. Elämä vaan joskus tuo yllätyksiä ja oikeasti, tämä on todella ihana sellainen. Uskon, että mieskin tokenee, kun saa vähän ajatuksiaan järjestykseen. Nyt rv. 5.
 
Ja täytyy kyllä vielä lisätä, että oli siinä hetken itselläkin ajatukset sekaisin. Toivottavasti en loukannut ketään, se ei missään nimessä ole tarkoitukseni. Tämä vaan on meidän kokemus. Toivottavasti kaikki menee hyvin meillä kaikilla.
 
Heippa kaikille!
Olen 44-vuotias 4-vuotiaan pojan äiti Pohjanmaalta. Toiveissa on ollut sisarus pojallemme vuodesta 2017, eli heti kun vuosi täyttyi sektiosta. Nyt kun jo oltiin toivoa heittämässä (tai ainakin minä olin), sain plussan tikkuun. Olen vieläkin puulla päähän lyöty, sillä esikoisesta tiesin olevani raskaana jo hyvissä ajoin ennen plussaa. Nyt testasin vain, koska menkat olivat myöhässä. Neuvolaan jo soitin ja varasin ensimmäisen käynnin toukokuulle. Kerroin hänelle huoleni oireitten vähyydestä, mutta hänen mukaansa raskaudet voivat vaihdella ja vauvan sukupuolikin vaikuttaa oireisiin. Yritän nyt kuitenkin nauttia tästä raskaanaolosta, koska se on kyllä niin ihanaa! Tsemppiä oikein paljon kaikille ja nautitaan nyt jo näistä joululahjoista! :):Heartred
 
Moikka!

Toista odotetaan, esikoinen 9/18. Yk7 oli vihdoin pienen epätoivon jälkeen meidän kierto. Yk6 aloitin terolutit luteaalivaiheeseen ja ne aikaisti oviksen sekä tuki omaa keltarauhasta :)
Varhaisultran saa onneksi meillä kunnallisella, joten sinne sitten toukokuussa.
 
Heippa kaikki!

Olen 34v äiti Nummelasta. Esikoinen on 1,5v ja nyt olis tulossa jouluvauva :happy:
Meillä ei oo ollu ehkäsyä käytössä kun jonkun aikaa esikoisen syntymän jälkeen, että nyt sitten tärppäs. Tietysti just kun ajattelin lähteä syksyllä opiskelemaan.

Ihana tutustua muihin odottajiin :happy:
 
Oon viivyttänyt tätä esittelyä, kun ajattelin, että ekalla neuvolakäynnillä mahdollisesti korjattaisiin laskettua aikaa. No, eipä korjattu, joten tulen varmaan loppuun asti seikkailemaan marraskuisten ja joulukuisten väliä.

Olen 35-vuotias kahden lapsen (synt. -14 ja -17) äiti, välissä keskeytynyt keskenmeno. Esikoista toivoimme pitkään ja olimme aloittamassa hoitoja, kun lopulta tärppäsi. Asumme Pohjanmaalla. Tällä tietoa la 30.11., mutta tiedän ettei voi ihan pitää paikkaansa. Oletankin, että menee joulukuulle. Muutenkin molemmat synnytykset menneet yli lasketun ja lopulta käynnistetty.
 
Moi, oon 34v. kahden pojan äiti Etelä-Karjalasta. Esikoinen on 5.5v. ja nuorempi 1v. ja 1kk. Poikien välissä yks tuulimuna ja yks vrhainen km. Tää tärppäs kyytiin ekasta letro kierrosta.
 
Heippa!
Liityin nyt tännekkin, kävi mitä kävi, vaikka km pelko kummittelee taustalla. Edellinen km ylläriplussasta 12/18.

Ikää 31v ja lapset syntyneet 11/15 & 10/17.
Asutaan pk seudulla ja miehen töiden perässä muutettiin tänne kauas kaikista tukiverkoista. :)

Omien laskujeni mukaan la olisi 31.12 ja pidän siitä kiinni, vaikka neuvola laski 28 pvän kierron mukaan 27.12, koska tiedän ovulaation ajankohdan.

Pitkään pohdin kuuluisinko tänne vai tammikuisiin.
Synnytykset 40+2 & 40+4, joten tammikuulle voisi mennä, mutta molemmissa raskauksissa ollut myös ennenaikaisuuden riski ja vuodelepoa niin yhtä hyvin voisi syntyä etukäteenkin.
 
Heippa! :hello

Oon tänne joulukuisiin jo kirjoitellutkin, mutta esittely on unohtunut...
Oon 32-v Helsingistä, ensimmäistä lasta yrittämässä saada maailmaan :Heartred Nyt on menossa rv 5+2, laskettu aika ovisplussan perusteella 21.12.

Tulin ensimmäisen kerran raskaaksi viime heinäkuussa, mutta kyseinen raskaus todettiin nt-ultrassa viikoilla 12+0 keskeytyneeksi. Luultavasti kasvu oli loppunut jo 6+ tai 7+ viikoilla. Kokemus oli todella järkyttävä, sillä takana oli varhaisultraa viikolla 5+jotain ja uudestaan 6+jotain (sijainti näytti epävarmalta alkuun), ja kaiken piti olla jo lupaavasti, eikä mitään erityisiä oireita keskenmenosta tullut missään vaiheessa. Näin jälkikäteen ajatellen raskausoireet ehkä hiipuivat turhan voimakkaasti juuri siinä 7 viikon jälkeen, mutta en sitä silloin osannut epäillä, kun ensimmäinen raskaus kyseessä ja eihän kaikilla tule voimakkaita oireita. Kehon toipumisessa kesti niin kauan, että vasta oikeastaan tätä tärppiä edeltävä kierto oli pituudeltaan ja tuntemuksiltaan suht normaali, ja tämä tärppikierto oli ensimmäinen sitten viime kesän, joka oviksen ajankohdan mukaan olisi ollut mulle normaali 28-29pv. Kyllä tuo kokemus varjostaa väkisinkin mieltä nyt etenkin tässä alkuraskaudessa. Tein ensimmäisen selkeästi plussan testin kiertopäivänä dpo10 9.4., joka olisi ollut meidän pikkuisen laskettu aika. Joten ehkä tämä on kohtaloa, josko nyt olisi meidän vuoro saada pieni syliin asti :Heartred:smiley-angelic001

Oon monien muiden tavoin menossa varhaisultraan, varasin sen 7+5, jotta oltaisiin silloin ohi tuosta viimekertaisesta pysähdyksestä, ja syke olisi varmuudella nähtävissä (viimeksi jäätiin tilanteeseen jossa ”mahdollisesti syke näkyvissä”, joten sykkeen selkeä näkyminen olisi tärkeä etappi mielenrauhan kannalta).
 
Moikka, hetken aikaa olen seurannut ketjua uskaltamatta tulla mukaan, mutta nyt varovasti varhaisultran jälkeen uskallan liittyä mukaan. Elikkä, olen 30v Tampereelta, toista lasta yritetty parisen vuotta. Vuosi sitten oli keskeytynyt keskenmeno, joka vähän vielä tuo omaa pelkoaan mukaan. Nyt tosiaan laskettu aika olisi 6.12.
 
Hei!
Olen 34v, kolmen lapsen äiti: kaksi koululaista ja yksi eskari. Edellisestä raskaudesta on siis yli 7 vuotta aikaa ja on tosi kummallista olla raskaana, kun jotenkin ajattelimme lapsiluvun olevan täynnä. Vauvakuumeilua on kuitenkin ollut vähän väliä. Minullakin on ollut keskenmeno, mutta se oli ennen esikoista. Ainahan se keskenmenon mahdollisuus on, mut oireet ovat todella voimakkaat, joten uskoisin kaiken olevan hyvin ❤.

Katselin jonkun aikaa marraskuisten keskusteluja, kun minulla on lyhyt kierto ja suurin piirtein tiedän ovulaatioajan. Lisäksi kaksi edellistä lasta on syntynyt 2-3 vkoa ajoissa. No, laskettu aika nyt kuitenkin 2.12. Katsotaan miten käy :) . Ensimmäisestä yrityksestä tämä lähti heti, vaikka ajateltiin että menee kauemmin.

En ole aiemmin palstoille kirjoitellut, mutta nyt rohkenin :) ..
 
Heippa!

Minäkin uskaltaudun nyt kirjoittelemaan, kun tänään (8+0) varhaisultrassa kaikki oli hyvin! :Heartpink Olen 41v yhden 5v pojan äiti Etelä-Suomesta ja toista ollaan yritetty noin 2,5 vuotta. Minulla on myös monta keskenmenoa takana (neljä nyt kahden vuoden sisällä ja yksi ennen esikoista) ja nämä kokemukset aikalailla varjostaa nyt tätä onnea. Nyt kuitenkin raskausoireet on paljon vahvemmat, mutta siltikään ei vielä ihan uskalla huokaista helpotuksesta. Todella monella näyttää olleen keskenmenoja, mikä on toisaalta lohduttavaa tietää, että joku muukin ymmärtää näitä pelkoja ja ahdistuksia! Toivon kuitenkin, että meillä kaikilla menee tämä raskaus ihanasti ja saadaan joulukuussa nyytit kainaloon :)
 
Moikka!

Vähän kuumottaa tää esittely, kun raskaus tuntuu edelleen niin epätodelliselta. Oon 42v, enkä tosiaan enää ajatellut ikinä olla raskaana. Eli tuli yllärinä tää tilanne. Mutta näillä mennään! Varovaisesti ollaan ilosia toki. Ehkä tää ekan ultran jälkeen muuttuu todellisemmaksi tää tilanne. Mun eka raskaus oli aika rankka, samoin vauvan ekat kuukaudet, kun kaikki ei menny ihan putkeen. Ehkä siksikin pelottaa, että miten sitä enää tässä iässä jaksaa, jos on vähänkään samanlaista. Mulla on siis jo aivan ihana 6v poika edellisestä liitosta. Hän asuu meillä vuoroviikoin.
 
Takaisin
Top